että totuus paljastuu, mutta eikö se paljastu lopulta aina kaikesta vastustuksesta huolimatta
0Äänestä
Näin on
...mitään merkitystä, etteikö asiat muuten tule tarkempaan käsittelyyn.
0Äänestä
Tyhymä ja pölijä
Näin on kirjoitti:
...mitään merkitystä, etteikö asiat muuten tule tarkempaan käsittelyyn.
Palolan perustelut sille että tutkimusta ei voida tehdä, kuuluvat:
1. hoitokokouksissa oli kyse yksityisestä sielunhoidosta jolloin kaikki siihen liittyvä kuluu rippisalaisuuden piiriin, eli lain mukaan salassa pidettäväksi;
2. tapahtumista on vain muistitietoa, ja koska aikaa on kulunut niin kauan, muistitieto ei voi olla luotettavaa.
Kummallakana perusteleulla ei ole uskottavuuta, koska:
1. hoitokokouksiiin oli kaikkien paikkakunnan vl:ien velvollisuus osallistua, tämä kehoitus käy ilmi silloisista lehti-ilmoituksista Päivämiehessä; tilaisuudet eivät olleet vapaaehtoisia. Sielunhoito taas on lähtökohtaisesti aina asianomaisen itsensä aloitteesta tapahtuvaa ja vapaaehtoista. Lisäksi hoitokokouksissa ei "sielunhoito" suinkaan ollut kahdenkeskistä yksityistä keskustelua, vaan se tapahtui koko siionin edessä ja hoidettava pakotettiin kertomaan yksityisiä asioitaan koko kuulijajoukolle, jopa mikrofonin vahvistuksella.
2. Historiallisessa tutkimuksessa on varsin tavallista, että aineisto kerätään muistitietona silloin kun se on mahdollista. Tieteellisin menetelmin on täysin mahdollista määritellä aineiston luotettavuus, ja tämä on tehtävä aina kaikentyyppisissä tutkimuksissa. Tämä edellyttää vain tutkijan tieteellistä ammattitaitoa.
Jos Palola ei itse historiantutkijana tällaista tiedä, hän on epäpätevä tutkija.
0Äänestä
se mene
Tyhymä ja pölijä kirjoitti:
Palolan perustelut sille että tutkimusta ei voida tehdä, kuuluvat:
1. hoitokokouksissa oli kyse yksityisestä sielunhoidosta jolloin kaikki siihen liittyvä kuluu rippisalaisuuden piiriin, eli lain mukaan salassa pidettäväksi;
2. tapahtumista on vain muistitietoa, ja koska aikaa on kulunut niin kauan, muistitieto ei voi olla luotettavaa.
Kummallakana perusteleulla ei ole uskottavuuta, koska:
1. hoitokokouksiiin oli kaikkien paikkakunnan vl:ien velvollisuus osallistua, tämä kehoitus käy ilmi silloisista lehti-ilmoituksista Päivämiehessä; tilaisuudet eivät olleet vapaaehtoisia. Sielunhoito taas on lähtökohtaisesti aina asianomaisen itsensä aloitteesta tapahtuvaa ja vapaaehtoista. Lisäksi hoitokokouksissa ei "sielunhoito" suinkaan ollut kahdenkeskistä yksityistä keskustelua, vaan se tapahtui koko siionin edessä ja hoidettava pakotettiin kertomaan yksityisiä asioitaan koko kuulijajoukolle, jopa mikrofonin vahvistuksella.
2. Historiallisessa tutkimuksessa on varsin tavallista, että aineisto kerätään muistitietona silloin kun se on mahdollista. Tieteellisin menetelmin on täysin mahdollista määritellä aineiston luotettavuus, ja tämä on tehtävä aina kaikentyyppisissä tutkimuksissa. Tämä edellyttää vain tutkijan tieteellistä ammattitaitoa.
Jos Palola ei itse historiantutkijana tällaista tiedä, hän on epäpätevä tutkija.
niin, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat, tässä A-P P:n tapauksessa!!!
Varmaan senverran isopalkkainen mies, että vaikka hatusta vetää näitä ns. syitä.
0Äänestä
Edelleen selvittämättä
Näin on kirjoitti:
...mitään merkitystä, etteikö asiat muuten tule tarkempaan käsittelyyn.
...mitään tutkimuksia tarvita.
Hoitokokoukset/-tilaisuudet ovat kuitenkin niin paljon yhteisön jäsenten elämäkohtaloihin vaikuttanut tosiasia, että ne tulisi saada historian lehdille.
0Äänestä
osallisuutta
asiaan. Tiedän.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
että totuus paljastuu, mutta eikö se paljastu lopulta aina kaikesta vastustuksesta huolimatta
...mitään merkitystä, etteikö asiat muuten tule tarkempaan käsittelyyn.
Palolan perustelut sille että tutkimusta ei voida tehdä, kuuluvat: 1. hoitokokouksissa oli kyse yksityisestä sielunhoidosta jolloin kaikki siihen liittyvä kuluu rippisalaisuuden piiriin, eli lain mukaan salassa pidettäväksi; 2. tapahtumista on vain muistitietoa, ja koska aikaa on kulunut niin kauan, muistitieto ei voi olla luotettavaa. Kummallakana perusteleulla ei ole uskottavuuta, koska: 1. hoitokokouksiiin oli kaikkien paikkakunnan vl:ien velvollisuus osallistua, tämä kehoitus käy ilmi silloisista lehti-ilmoituksista Päivämiehessä; tilaisuudet eivät olleet vapaaehtoisia. Sielunhoito taas on lähtökohtaisesti aina asianomaisen itsensä aloitteesta tapahtuvaa ja vapaaehtoista. Lisäksi hoitokokouksissa ei "sielunhoito" suinkaan ollut kahdenkeskistä yksityistä keskustelua, vaan se tapahtui koko siionin edessä ja hoidettava pakotettiin kertomaan yksityisiä asioitaan koko kuulijajoukolle, jopa mikrofonin vahvistuksella. 2. Historiallisessa tutkimuksessa on varsin tavallista, että aineisto kerätään muistitietona silloin kun se on mahdollista. Tieteellisin menetelmin on täysin mahdollista määritellä aineiston luotettavuus, ja tämä on tehtävä aina kaikentyyppisissä tutkimuksissa. Tämä edellyttää vain tutkijan tieteellistä ammattitaitoa. Jos Palola ei itse historiantutkijana tällaista tiedä, hän on epäpätevä tutkija.
niin, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat, tässä A-P P:n tapauksessa!!! Varmaan senverran isopalkkainen mies, että vaikka hatusta vetää näitä ns. syitä.
...mitään tutkimuksia tarvita. Hoitokokoukset/-tilaisuudet ovat kuitenkin niin paljon yhteisön jäsenten elämäkohtaloihin vaikuttanut tosiasia, että ne tulisi saada historian lehdille.
asiaan. Tiedän.