kun siellä oli hiljaista, ajelin siihen joen rantaan ja katselin sen tummaa pintaa. Tuli mieleen se titanic elokuva, joka taitaa olla lukemani perusteella myös sinun lempielokuva. Tuska sisälläni on niin suunnaton, että mietin miltä tuntuisi lopettaa tämä samalla tavalla. Paitsi, että olisin ollut sielläkin yksin, mutta ainakin ikävä olisi huuhtoutunut pois. Niinhän se meni siinä elokuvassakin, että nainen pelastui. Anteeksi tämä. Nyt menen hetkeksi nukkumaan ja edes yritän ajatella unissani jotain muuta.
Viime
yönä...
8904
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ajatukset. Yksi hyvä neuvo. Älä ajattele yöllä vakavia asioita. Ne tuppaa korostumaan jos yöllä miettii. Yritä nukkua ja tsemppiä, jaksamista ja kaikkea hyvää !!! TV. Joskus ajatellut yöllä.
järkyttynyt kuin luin tämän,on monia jotka pitävät titanic-elokuvasta,on monia jotka ovat kulkeneet joen rannoilla ,on monia jotka ovat kadottanut elämän myrskyissä ihmisen ,on monia jotka haluaa löytää hänet ,ei koskaan pidä menettää toivoa ja uskoa huomiseen ,elämässä on paljon pettymyksiä ja vastoinkäymisiä ,mutta siinä on paljon myös kaunista ,ei aina jaksa olla vahva ,heikkous on myös sallittua .voimia sinulle uuteen päivään
näissä peleissä ei ole voittajia...itsekin rannalla yksin mietteissä, katsellut jokea, surrut pahaa mieltä pois, mut ei se häviä...liikaa tunteita vielä.Joskus, kun ajat vastaan, tuntuu kuin maailma pysähtyisi eli haaveissa vainko oot mun tai niinä päivinä kun elämä on kuin taakka, ei ole ketään kelle sen kertoisin, ei ketään "läheistä".Silti pitää jaksaa, vaikka välillä tekisi mieli mennä vain ja nukkua, nukkua->silloin ainakin olet lähelläni:)unessa.olen miettinyt, et mikähän tarkoitus tälläkin oli, kun me kohtasimme.kaksi "vierasta"ja siltikin niin tuttua...ja vaisto sanoo, et kaikki ei ole vielä ohi, järki taas, et unohda...sepä se. eteenpäin pitäis mennä, mut suon itselleni tämän "suruajan"sillä surusta puhkee aina kukka:)-on vanha sanonta, luotan siihen. toivottavasti jätin edes jäljen sydämeesi;) Täällä pohjantähden alla itken vuokses kyyneleet.
ja valitettavasti paha mielikin heräsi samalla. Täytyy vaan toivoa, että se jossain vaiheessa taas hetkeksi helpottaisi. Olen miettinyt ja miettinyt, miten tällainen tilanne voi olla edes mahdollinen, mutta en vaan ymmärrä. Tiedän tunteita olevan molemminpuolin ja yhteyttä olen yrittänyt ottaa monellakin keinolla, mutta kun mikään ei onnistu, niin ei ja hän ilmeisesti luulee, etten halua, tai leikin jotain, mutta jos hän oikeasti tuntisi minut, niin tietäisi, etten leiki. ...On vaan niin uskomattoman paha olla, kun on tällaiset tunteet toista kohtaan, eikä pääse niitä kertomaan.
ottaa yhteyttä häneen monta kertaa,tarkoitatko puhelimella ja tekstarella ,etkö ole saanut vastausta, kertoisit hänen etunimensä tai jotain pientä mistä hän voi tunnistaa itsensä ,minnepäin viestisi menee ,olen samaa mieltä ,olisi tärkeää voida kertoa tunteista toiselle,sekin helpottaisi paljon.
alkaa a:lla. Puhelimella en viestejä ole voinut sattuneesta syystä lähettää. Ääh..mietin, että mitä vielä kirjoittaisin tähän, mutta ajatukset on niin sekaisin, ettei saa mitään järkevää aikaiseksi. Pitäisi käydä äitienpäiväkahvillakin, mutta olisi melkein parempi pysyä pois sieltäkin, kun en ole kovin piristävää seuraa näinä aikoina.
Oletko itse jättänyt vastaamatta ? Mikäs sulla siihen mahtaa olla syynä. Mielelläni sitä kuulis jotain muuta ku säälittäviä tekosyitä. En oo alkuperäinen kirjoittaja mut mun viesteihin(tekstareihin) ei oo vastattu. En oo osannu näyttää tunteitani nähdessämme ja enää niitä kohtaamisia ei tule. Hän pitää mua tyhjänpäiväisenä pikkutyttönä!
työttösellä. Eipä täällä kukaan olisi, jos muualla yhteydet toimisi.