Suomessa on sterilisoitu tuhansia ihmisiä rotuhygieenisten syiden takia. Näistä steriloinneista luovuttiin vasta vuonna 1969
ja savolaiset olivat ja ovat edeleenkin rodunjalostajan kohde YKSI.
-Pohjoismaissa rotuhygieniaa pidettiin sosiaalisena reformiohjelmana, kertoi yleisen historian professori Marjatta Hietala Tieteen päivillä.
Sterilisointilakeja sovellettiin meillä ja muualla Pohjolassa muun muassa rikollisiin, vähä- eli vajaamielisiin ja jopa koulukotikasvatteihin. Suomessa vuoden 1935 sterilisaatiolaki hyväksyttiin suurella äänten enemmistöllä, sillä vastaan äänesti vain toistakymmentä vasemmiston edustajaa.
-Vuosina 1935-1970 meillä steriloitiin yli 7500 ihmistä rotuhygieenisten, noin 43000 lääketieteellisten, yli 3000 sosiaalisten ja parisataa muiden syiden perusteella. Valtaosa steriloiduista oli naisia, joista osalla oli jo aviottomia lapsia,mutta silti muutama savolanen
jäi huomioimatta ja sitten alkoi lisäys kuin citykaneilla.
Rotuhygieniaa eli eugeniikkaa kannattavat pelkäsivät ihmiskunnan rappeutumista. Heitä huolettaa se, että "huonomman" perinnöllisen aineksen omaavat ihmiset saivat lisääntyä rajoituksetta, kun sitä vastoin syntyvyys ylempien yhteiskuntaluokkien keskuudessa näytti laskevan.
Rotuhygienian taustalla vaikutti uskomus, että kaikki ihmisen ominaisuudet, myös huonot, johtuvat hänen perimästään.
Monissa maissa toimi 1920-luvulta lähtien rotuhygieniaan keskittyviä tutkimuslaitoksia. Esimerkiksi Ruotsiin laitos perustettiin vuonna 1921 ja Saksaan 1927. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että yhdysvaltalainen Rockefeller-säätiö rahoitti rotuhygieenisiä tutkimuksia Saksassaja suomessa vielä 1970 luvulla.
Lisäksi jo ennen ensimmäistä maailmansotaa oli Yhdysvalloissa yhdessätoista osavaltiossa laadittu sterilisaatiolakeja. Pisimmälle mentiin kuitenkin Saksassa, jossa tuhottiin miljoonia juutalaisia ja vähemmistön edustajia rotuhygieenisin perustein,kaikkia musalaisia kun ei löydetty niin säästyivä pataan joutumasta ja jäi monta saippuaa tekemättä.
Kunnat eivät halunneet holhokkeja
Myös Suomessa suunniteltiin vuonna 1942 rotuhygieenisen laitoksen perustamista Helsingin yliopiston anatomian laitoksen yhteyteen. Haluttiin selvittää suomensukuisten kansojen rotuaines sekä laatia kortisto perinnöllisesti sairaista. Lisäksi ajateltiin antaa ihmisille neuvoja oikean aviopuolison valitsemiseksi.
-Saksan sotamenestyksen käänne huonompaan esti kuitenkin Suomen laitoksen toiminnan, Hietala kertoi.
Suomessa rotuhygienian alalla luotettiin asiantuntijoihin sekä älykkyystesteihin ja kaksostutkimuksiin. Taloudellisessa ahdingossa kunnat olivat Hietalan mukaan myös valmiita ehdottamaan köyhäintalojen joita onneksi ei enää ole.
Tämä olisi savolaisille paras työttmyyden ehkäisy vielä 2010 luvullakin johon varmaan saisi rahoitusta vaikka RAY,
savon
mafian pysäytys
0202
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.