Mulla on masennus..syön remeronia..Käyn psykiatrisella juttelemassa..Olin kellokoskella hoidossa myös..
Tuntuu etten pääse tästä ikinä..Toivoa silti vielä on..vähän..
Tuntuu etten pääse tästä ikinä..Toivoa silti vielä on..vähän..
Masennus..
EnKuLi*
22925
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Hei, aivan sattumoisin luin juttusi. Oon iteki ollu masennuksen kourissa noin 3 vuotta, syön Seromexia, väliin Temestaa. Samoin noin kolmen vuoden psykoterapiat takana...aattelin vaan rohkaista sua ees vähän vaikeuksissas. Kyllä sulla on kaikki mahikset parempaan elämään- vaikkei siltä aikoihin näyttäiskään. Vähän aikaisemmin olin itekin vielä siellä avannossa, nyt oon jo saanu kammettua osan itestäni kantavalle jäälle. Tietty, huomisesta en voi tietää, mutta lähtötilanteeseen verrattuna voin suht hyvin. Todella hyvä ystävä vois olla suuri apu, siis sellainen jolle voi oikeasti uskoutua. Joka tapauksessa parasta mahdollista jatkoa sekä jaksamista!
Kiitos kun vastasit..tuntuu et oon ihan yksin tän asian kanssa vaikka käyn siel psykiatrisel..ja on paljon kavereita etc..Mut ei kukaan silti tiedä miltä musta tuntuu..ja mitä oon käyny läpi täs lyhyen ajan sisällä..
Vähän aikaa sit kaikki näytti menevän paremmin..mut nyt..oon alkanu taas vajoomaan..eikä usko toipumisesta oo suuri enää..
Mulla on yks todella hyvä ystävä..ja voin sanoa varmasti että ilman häntä en kirjoittais tässä tätä..
Kiitos,samoin sulle.tuntuu hyvältä kun tietää että joku tietää miltä susta tuntuu..vaikkakin en toivo kenellekkään tätä oloa..
Mä luulen kanssa ainakin osalta tietävän milt sust tuntuu... Oon käynyt itse vähän aikaa psykologilla/psykiatrilla ja syön masennuslääkkeitä. Välillä meni paremmin, tai ehkä vaan kuvittelin. Tuntuu pahalta, että juuri kun tuntuu, että ehkä aurinko alkaa taas paistaa, niin tulee sukellus:(. Mulla on kyllä myös hyviä ystäviä ja ihana poikaystävä, mutta tuntuu, että hekin lopulta ovat minua vastaan. Vaikkei niin olisikaan. Mutta yritetään uskoa parempaan huomiseen. :)
Tätä aikaa..ei pysty sanoin kertoa..aikaa kellokoskella..kotona..Kaikki tuntuu niin ihmeelliseltä..
Miettii miks tää tuli mulle..ja minkä takia?Uskon että tähän on jokin järkevä selitys..Vaikkei nyt siltä tunnu..
Mullakin oli ihana poikaystävä..joka sitten jätti mut..kaiken keskelle..
Ymmärrän kyllä häntä..ei ollut helppoa olla intissä..kaukana..ja kuunnella puhelimessa kun itken pahaa oloani pystymättä auttaa..
Ja kun oli hänellä omat vaikeutensa intin kanssa..
Oisin vaan toivonut että oltais voitu tukea toinen toisiamme..mutta ei..
paremman huomisen toivossa..yritetään...
Eipä mitään, hyvä että pystyy edes jossain jotain auttamaan...toivon, että synkkyys väistyis sunkin elämässäs edes vähäks aikaa. Tunnuit vaan sellaiselta sukulaissielu-tyypiltä vaikeuksines. Jos sopii niin ainakin silloin tällöin voitais palata täällä aiheeseen ja tapahtumiin...hyviä hetkiä sulle!!!
Kiitos,toivon kaikkea hyvää sinulle!
Palataan vain,se olisi kiva!
..ehkä tämä tästä..tänään vain aikoihin tuli itsari mieleen..hetken halusin sitä lujaa..mut onneks vain hetken..ettei se tulis enää takasin..toivotonta..
*enkeleitä vierellesi*
ihana tietää et joku oikeesti tietää miltä musta tuntuu..kiitos :,)
Hei taas! Kiva saada tuollainen viesti. Huomaatko, että asiat voivat mennä hyväänkin suuntaan? Päivä kerrallaan, vähän kerrassaan... Kiitti, ja hyvää jatkoa, palataan!
Moi, ajattelin kysellä vointiasi kun tässä on jo päiviä mennyt...tuli vaan mieleen... toivottavasti pärjäilet! Palataan...?!
En ole koneelle päässyt kun oon ollu omas kämpäs..
Huonosti voin..eilinen meni itkies..niin vitun paha olla..jos tää viel paljon jatkuu..mä luovutan..en jaksa.Töihin on taas ylivoimaisen vaikeeta mennä..ei kiinnosta eikä jaksa..
Toiv. sulla paremmin?toivon todella sitä!yhtä paljon kun omaa kuolemaani..
Noin paha olla...? Pahalta tuntuu tuosta jo lukeakin...Sellainen neuvo sulle, että tuossa tilassa ei ole pakko esim, töihin mennä, en menisi itsekään. Ota pikimmiten yhteys työterveyshuoltoosi jos mahdollista, tai joka tapauksessa lähimpään päivystävään paikkaan. TÄYTYY olla joku keino sun auttamiseen. Entä jos voisit vaikka pyytää hyvää ystävääsi luoksesi auttamaan ja tueksi? Masennuin itsekin kun näin viestisi lopun... älä vaan tee itselles pahaa! Yritän päästä koneelle huomenna, pidä itsesi hengissä ja koeta saada sitä apua! Hyvää yötä, terveisin Rapu!
Moi..Oon nyt tän ja huomisen sairaslomal..keräilen voimia..muka vatsataudissa..
En missään tapauksessa halua masentaa sua kirjotuksillani,anteeksi!
Ei ole niin helppoa jäädä taas sairaslomalle tän takia..siinä on monta estettä..Suurin ehkä se etten halua tuottaa pettymystä vanhemmilleni.En osaa/halua puhua heille mitään tästä..Kaikki on nyt vaan niin monimutkasta..
iso kiitos sulle huolehtimisestasi..
Hei taas! Oli kiva saada tietää että ainakin voit olla irti arjesta pari päivää. Mainitsitko lääkärille, että tarvitsisit s-lomaa pidempäänkin kuin vain tuon verran? Tulevaisuutta ja ongelmiasi ajatellen kannattaisi selvittää pidemmän toipumisajan järjestämistä, ehkä yhdistettynä terapiaan tai vastaavaan hoitoon, ihan oman olosi takia. Mitä tulee vanhemmille kertomiseen, niin ei sinulla mitään velvoitetta siihen ole, itsekin olen monta vuotta tietoisesti vaiennut ongelmistani, ja tämä on osoittautunut minulle hyväksi vaihtoehdoksi.
Kun kyseessä on arvokkaan ihmisen elämä ja sen laatu, ei pidä säästellä kuluissa tai vaivannäössä. Yritä muistaa, että sinullakin on kuitenkin läheisiä, jotka haluaisivat nähdä sinut terveenä ja hyväntuulisena, luulisin että vanhempasi kuuluvat myös tähän joukkoon.
Toivon sinulle parantuvaa oloa, ja että voisimme vielä jatkaa yhteydenpitoa- koska tunnen itsekin saavani jotain kun tiedän sinulla olevan helpompaa!
En sanonut..ja se oli terveydenhoitaja joka anto pari pvää sairaslomaa..huomenna meen taas töihin.
mä en nyt jaksa uskoa mihinkää enkä jaksa hoitaa mitään apua lisää..Haluan vaan olla..
Mä olen pahoillani mutta en usko tän hyödyttävän sua mitenkään..ehkä tekevän lisää pahaa oloa tjn.
En halua vetää sua liian syvälle tähän.
Kaikkea hyvää sulle!
Heippa! En suinkaan olisi kirjoittanut sinulle jos pelkäisin mainitsemiasi asioita. Tapauksesi vain tuntuu niin paljon "omalta", että halusin koettaa auttaa, edes vähän.
En nyt oikein osaa sanoa viestiisi mitään... surua puolestasi kyllä tunnen...toivon tosiaan että jaksaisit vielä järjestää itsellesi apua.
Siltä varalta, että haluat henk.koht myöhemmin kertoa asioistasi, jätän meiliosoitteeni. Jaksamista ja toivoa sinulle, Enkuli!
[email protected]
'vatsatauti' vaan jatkuu..oon vielä huomisen poissa töistä..Saanpahan vähän keräillä voimia..
Ulkona on ihana auringonpaiste..Tuo mieleen mut ennen..aina iloinen..ja loistamassa..kuulin useesti olevani aurinko..ja enkeli..:,)
Mä olen vielä niin nuori!Täytän kesällä 20 vuotta!
"i'm not a girl..not eyet a woman.."
Mä en ymmärrä..niin useesti kysyn miks,minkä takia??
Jumalalla on jokin syy tähän..Pakko olla..
Haluan kadota..olla edes hetken näkymätön..
Täältä tullaan taas...olipa hyvä että edellisessä viestissäsi löytyi jo jonkin verran optimismiakin, kevät on iloinen asia ja sinunkin olosi sen mukana kohenee.
Tuli muuten mieleeni, että pidätkö yllä minkälaista suhdetta sinne sairaalaan ja lääkäreihin päin- kai teillä on jokin seuranta-aikataulu? Luulisi siellä olevan asiantuntemusta ja halua auttaa, jos ei muualla...
Kerrohan myöhemmin, minkälaiset tunnelmasi ovat sen sairausloman jälkeen- saitko omalla ajallasi voimia palautettua- sitä toivon kovasti! Palataan taas, hyvää oloa sinulle!!
Eli miten sulla menee? Olisi kiva saada tietää, onko kevätaurinko lämmittänyt ja parantanut oloasi...vastaile! Joka tapauksessa kaikkea hyvää sinulle, toivon ongelmiisi helpotusta!
Tässähän tää menee..kuumeessa makoilen kotona..
ja olo on surkea..kuten arvata saattaa..
odotan kovasti viik.loppua että pääsee juomaa..
hetkeks saa unohtaa kuka on..
Enkä ole yhteydessä psykiatriini..sovittiin että katotaan tarvitsenko vielä käyntejä sielä..että hän ottaa minuun yhteyttä 3 viikon päästä..eli lähipäivinä..Enkä itse ole ottanut häneen yhteyttä olostani huolimatta.
*takaisin sängyn pohjalle :,(
Auts, että vielä flunssakin...parantelehan itses kunnolla ennen muun miettimistä. Toisekseen- olisko siitä haittaa, jos olisitkin yhteydessä psykiatriisi... ihan sinun olosi takia...parempaa vointia ja voimia!
Kiitos paljon sulle kaikesta.varsinkin uskosta parempaan huomiseen puolestani.
Laitto toi tapaturma mietimään elämää..niin moni nuori kuoli..
Niin, tuollainen onnettomuus vie kyllä äärimmäisten kysymysten eteen... ei pysty käsittämään, miksi?
Mutta sinun asioistasi: on aivan hienoa, jos olen voinut sinua auttaa, ole hyvä vaan! Masennuksen kovan koulun käyneenä nyt parempana aikana haluan edes yrittää siirtää tietoa toisille, olen sen velkaa. Ja mikään ei ilahduta oloa enemmän kuin juuri sinunlaisesi viesti, että edes vähäsen... Kiitos vaan itsellesi, ja palataan!
Kiitos vielä kerran sinulle!
Voin jo paljon paremmin,heikoilla jäillä vielä.mutta päivä kerrallaan.
Lauantain lähtö ulkomaille viikoksi piristää kummasti vielä :) pääsee pois tutuista kuvoista.