Katselin tässä ajankuluksi taas "Das Boot" leffan ja siinä annettiin ymmärtää että sota-aikana kaikki sukellusveneet olivat hirveän pieniä, mutta sehän ei kuitenkaan ole totuus ollenkaan! Amerikkalaisten, Brittien ja japanilaisten sukellusveneet olivat paljon isompia ja muutenkin parempia kun ottaa huomioon mitä matkoja niitten piti matkustaa. Saksalainen työjuhta VII (joka esiintyy tuossa elokuvassa) oli noin 67 metriä pitkä! http://en.wikipedia.org/wiki/German_Type_VII_submarine Japanilainen vastine "B1" oli 104 metriä pitkä! http://en.wikipedia.org/wiki/B1_type_submarine Kysymys onkin että miksi sakut jatkoivat tuon VII purtilon rakentamista, vaikka selvää oli että se oli pahasti vanhentunut eikä sopinut kunnolla tehtäviin johon se lähetettiin? Oliko tautslla taas se että sakut luulivat sodan loppuvan pian eikä aluksi nähty tarvetta rakentaa isompia suklareita?
u-veneet melko pieniä
41
3030
Vastaukset
- esittää
Saksan sukellusveneaseen johdolle esimerkiksi v. 1942. Nyt on hieman myöhäistä murehtia asiaa.
- paranee
Isomman veneen valmistaminen vaatii enemmän puuta ja se koliseekin enemmän.
- suurenpikin
Tyyppi IX oli Saksan pitkän matkan sukellusvene. Toimintamatka sillä oli jopa pidempi, kuin amerikkalaisten Gato ja Balao-luokilla. Vaikka sukellusveneen suuri koko tuo etuja toimintaetäisyyteen, mukavuuksiin ja torpedomäärään, on sillä myös haittoja. Suuri sukellusvene sukeltaa useimmiten melko hitaasti. Etenkin japanilaisten suuret veneet olivat hitaita siinä. Hitaasti sukeltava vene ei olisi ehtinyt turvaan pinnan alle lentokonehavainnon jälkeen. Atlantilla oli pitkän matkan merivalvontakoneiden tulon jälkeen jatkuva ilmauhka. Saksalaisilla veneillä sukellusnopeus oli 30s-60s. Suurilla japanilaisbooteilla yli 2 min. Saksalaisten perustyyppi VII pystyi sukeltamaan puolet syvemmälle, kuin US ja Japanin vastineensa. Myös IX sukelsi melko syvälle. Syvemmällä syvyyspommin vaara-alue on huomattavasti pienempi.
Onko totta se väite, jonka jostain luin, että italialaisten sukellusveneiden pinnan alle vajoamisnopeus olisi ollut aivan älyttömän hidasta, luokkaa viisi minuuttia? Se oli muistaakseni joku britti(lento?)upseeri, joka sitä naureskeli, että pinnalta tavattu italialainen sukellusvene viimein sukeltaessaan meni yleensä sitten pohjaan saakka...
- Bybi
Meille tilatut Vesikko-luokan U2-A-veneet edelsivät näitä U-IIB, U-IIC ja U-IID-luokkien sukellusveneitä. Ne olivat 40,9 metriä pitkiä. Yksi nököttää Suomenlinnassa vieläkin Pariisin rauhansopimuksen katseilta piilossa. Ne sopivat meidän rikkonaiseen saaristoomme. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene_Vesikko Saksalaisilla taas oli sodan alkaessa veneitä 65, ja näistä 21 merellä. Mutta miehistöt olivat huippuluokkaa. Otto Kretschmer upotti 46 alusta melko lyhyellä aikaväliilä ja jäi parhaimmaksi II maailmasodan sukelusveneässäksi tonnimäärällään. Toisen maailmansodan kuluessa kehitettiin VII-paatit, ja niitä "työjuhtia" valmistettiin paljon, yli 700 kpl. Koko ei tässä ollut ratkaiseva tekijä. Olihan saksalaisilla vielä tyyppi IX. Tyyppi IX:n sukellusveneet olivat suurempia (A-tyyppi 76,5m) ja erityisesti suunniteltuja kaukopartiointiin, eräät kulkivat jopa Japaniin saakka. IX D:hen (87,58m) tehtiin seuraavia muutoksia: Der Typ IX D wurde bereits 1939 entwickelt und war zehn Meter länger und 500 Tonnen schwerer als der Typ IX C/40. Es wurden zwei Boote diesen Typs gebaut, beide auf der Werft der AG Weser. Die 20-Zylinder-Maschinen waren sehr anfällig. Beim Typ IX D1 wurden zwischen 1943 und 1944 die Torpedorohre ausgebaut und der freie Platz als Lagerraum genutzt, dadurch konnten 252 Tonnen Fracht transportiert werden und so die Seeblockade durchbrochen werden. Änderungen gegenüber Typ IX A: Verdrängung: Überwasser 1610 Tonnen, getaucht 1799 Tonnen, total 2150 Tonnen Länge: Gesamt 87,58 m, Druckkörper 68,5 m Breite: Gesamt 7,5 m, Druckkörper 4,4 m Höhe: 10,20 m Tiefgang: 5,35 m Antrieb: Überwasser sechs Mercedes-Benz 20-Zylinder-Viertakt-Dieselmotoren mit 9000 PS, nach dem Umbau zwei Sechszylinder-Viertakt-Dieselmotoren F46 der Germaniawerft mit 3200 PS, getaucht zwei SSW-Doppelmaschinen GU345/34 mit 1000 PS Geschwindigkeit: Überwasser 15,816,5 kn, getaucht 6,9 kn Reichweite: Überwasser 12.750 sm bei 10 kn, getaucht 115 sm bei 4 kn Torpedorohre: sechs (vier im Bug, zwei im Heck) 53,3 cm Torpedos: 24 (oder 72 Minen) Besatzung: 55 Sitaatti: "Saksalaisten sukellusveneiden menestyksen käänsivät kuitenkin useat tekijät: Amiraali Rudolf Arendtin mukaan Saksan laivaston Enigma-salauslaitteen salauskoodin murtaminen oli ratkaiseva tekijä. Lisäksi sukellusveneiden toimintaa vaikeuttivat liittoutuneiden edistysaskeleet saattuetaktiikoissa, korkeataajuksinen radiosuuntimalaite (High frequency direction finder, HF/DF, tunnettu lausunnan mukaan nimellä "Huff-Duff"), tutka, aktiivi kaikuluotain (ASDIC nimellä Britanniassa vuoteen 1948), syvyyspommi, sukellusveneentorjunnassa käytetyt syvyysammusheittimet ("hedgehog" siili), ja ennen kaikkea sopivien lentokoneiden täysipainoinen käyttö partiointiin ja torjuntaan, Brittien rannikkolennoston pommikoneisiin asennetut voimakkaat sukellusveneenetsintävalonheittimet ("Leigh light"), saattolentokoneiden toimintasäteen kasvu (varsinkin yhdessä saattuetukialusten käytön kanssa) ja Yhdysvaltain täysipainoinen liittymiminen sotaan ja sen suunnaton laivanrakennuskapasiteetti (--)" Luvalla sanoen saksalaiset olivat teollisen tuotantonsa huipulla sodan loppumetreillä, mutta vastatoimet olivat tehokkaat eikä omaa väkjeä ehditty kouluttaa riittävästi.
- Rateki
Tilanne on selvä: Tyyppi VII edusti samaa, aikanaan modernia varustelutasoa kuin maavoimien puolella panssari IV. Ne oli suunniteltu 20-luvun loppupuolella sotaan vihollista vastaan, jonka aseistus olisi 30-luvun tasolla. Kuten tuloksista näkee, menestystä piisasi niin kauan kuin tämä oletus päti eli vuoteen 41. Mutta sen jälkeen mopo karkasi käsistä. Sota jatkui, vihollisen varusteluresurssit saatiin täyteen tuotantoon ja samaan aikaan Saksa menetti fokuksen täysin. Vähät resurssit käytettiin tekemällä vähän sitä sun tätä, ilman selkeää strategiaa. Tehtiin ensimmäisellä risteilyllään upotettuja jumalattoman kalliita taistelulaivoja, totaalisiksi flopeiksi osoittautuneita Elephant-tankkeja, raketteja jne. Samaan aikaan NL panosti tuottamaan massoittain T34-tankkeja. Ehkä ne olivat yksittäin vertaillen heikompia kuin Pantherit, mutta ylivoima oli sitten musertava.
- korjaus...
Tyyppi VII suunniteltiin -34 ja ensimmäinen kappale mallia VIIA valmistettiin -35, siis neljä vuotta ennen sotaa. Ensimmäinen vene tyyppiä VIIC valmistettiin -40. Sukellusveneiden osalta tietosi eivät siis pidä paikkaansa.
- korjausta...
Panzer IV:n tuotanto alkoi -36. Suunnittelu alkoi -34. Senkin osalta siis kirjoitat puutaheinää.
- Rateki
korjaus... kirjoitti:
Tyyppi VII suunniteltiin -34 ja ensimmäinen kappale mallia VIIA valmistettiin -35, siis neljä vuotta ennen sotaa. Ensimmäinen vene tyyppiä VIIC valmistettiin -40. Sukellusveneiden osalta tietosi eivät siis pidä paikkaansa.
Liioittelin hieman mutta en paljon. Kun ensimmäinen valmistettiin 35, sen suunnittelu alkoi epäilemättä jo 20-30-lukujen taitteessa (nykyautojen elinkaari suunnittelusta tuotantoon kestää noin 2v). Loppupään veneet taas olivat vanhentuneen konstruktion tekohengitystä, lisäiltiin snorkkeliputkia jne.
- lukea...
Rateki kirjoitti:
Liioittelin hieman mutta en paljon. Kun ensimmäinen valmistettiin 35, sen suunnittelu alkoi epäilemättä jo 20-30-lukujen taitteessa (nykyautojen elinkaari suunnittelusta tuotantoon kestää noin 2v). Loppupään veneet taas olivat vanhentuneen konstruktion tekohengitystä, lisäiltiin snorkkeliputkia jne.
Tyypin VII suunnittelu alkoi -33 ja päättyi -34. Sen suunnittelu ei alkanut 20-30 -lukujen taitteessa. Loppupään veneet olivat tietenkin vanhentuneita, kuten jokainen sodan alussa käytössä ollut asejärjestelmä oli maasta riippumatta. Saksalaiset kuitenkin suunnittelivat uusia malleja, jotka olivat huippuluokkaa tullessaan käyttöön sodan viime hetkillä.
- syrjästä.
korjausta... kirjoitti:
Panzer IV:n tuotanto alkoi -36. Suunnittelu alkoi -34. Senkin osalta siis kirjoitat puutaheinää.
Tietääkö kukaan syytä miksi PzIV:n alkupään tykkien pituuskaliperi oli niinkin pieni kuin L24.
- Bybi
syrjästä. kirjoitti:
Tietääkö kukaan syytä miksi PzIV:n alkupään tykkien pituuskaliperi oli niinkin pieni kuin L24.
Panzerkampfwagen IV (PzKpfw IV, Panzer IV) eli Sonderkraftfahrzeug 161 oli jalkaväen tukivaunu, jonka alkuperäistehtävänä oli taistella vainjalkaväkeä ja pesäkkeitä vastaan.
- Rateki
lukea... kirjoitti:
Tyypin VII suunnittelu alkoi -33 ja päättyi -34. Sen suunnittelu ei alkanut 20-30 -lukujen taitteessa. Loppupään veneet olivat tietenkin vanhentuneita, kuten jokainen sodan alussa käytössä ollut asejärjestelmä oli maasta riippumatta. Saksalaiset kuitenkin suunnittelivat uusia malleja, jotka olivat huippuluokkaa tullessaan käyttöön sodan viime hetkillä.
Ei sellaista konetta vuodessa tyhjästä vetäisty, esiversioita tehtiin jo Weimarin aikana Hollannissa. Niistä konkreettisina esimerkkeinä Suomen U-Bootit Vetehinen ja Vesihiisi. Varmaankin loppuviimeistelyjä tehtiin sitten 30-luvun puolivälin kieppeillä. Saksalaisten ensilinjan VENEET eivät olleet kummoisia, mutta asejärjestelmät olivat. Torpedon suuntauslaite oli aikansa hitekkiä. Kahta mieltä voidaan olla sodan loppuvaiheen veneistä, olivat aivan avuttomia laajentuneen lentotorjunnan ja tutkan edessä pienine sukelluksissa kulkusäteineen. Snorkkeliputki VII:n ei minusta kummoinen parannus ole. Ne kokonaan uudet mallithan eivät päässeet telakoilta vesille koskaan.
- vähän paremmin...
Rateki kirjoitti:
Ei sellaista konetta vuodessa tyhjästä vetäisty, esiversioita tehtiin jo Weimarin aikana Hollannissa. Niistä konkreettisina esimerkkeinä Suomen U-Bootit Vetehinen ja Vesihiisi. Varmaankin loppuviimeistelyjä tehtiin sitten 30-luvun puolivälin kieppeillä. Saksalaisten ensilinjan VENEET eivät olleet kummoisia, mutta asejärjestelmät olivat. Torpedon suuntauslaite oli aikansa hitekkiä. Kahta mieltä voidaan olla sodan loppuvaiheen veneistä, olivat aivan avuttomia laajentuneen lentotorjunnan ja tutkan edessä pienine sukelluksissa kulkusäteineen. Snorkkeliputki VII:n ei minusta kummoinen parannus ole. Ne kokonaan uudet mallithan eivät päässeet telakoilta vesille koskaan.
En väittänyt, että olisi vetäisty tyhjästä. Tottakai käytettiin kokemuksia aiemmista malleista, etenkin II:sta. Se ei tarkoita sitä, että VII olisi suunniteltu silloin kuin II. Eiköhän T-34:n suunnittelussakin ole käytetty hyväksi kokemuksia aiemmista panssareista. Saksalaisissa veneissä ei ollut tietääkseni suurempia heikkouksia ennen tutkan käyttöönottoa. Tämän jälkeen pääsääntöisesti veden pinnalla kulkemaan suunniteltu vene oli ongelmissa. Minulla ei ole tiedossa, että sodan aikana olisi mikään muu valtio suunnitellut pääsääntöisesti veden alla kulkevaa venettä kuin Saksa sodan lopulla, eli samaa heikkoutta suunnittelussa on ollut sitten muillakin.
- Rateki
vähän paremmin... kirjoitti:
En väittänyt, että olisi vetäisty tyhjästä. Tottakai käytettiin kokemuksia aiemmista malleista, etenkin II:sta. Se ei tarkoita sitä, että VII olisi suunniteltu silloin kuin II. Eiköhän T-34:n suunnittelussakin ole käytetty hyväksi kokemuksia aiemmista panssareista. Saksalaisissa veneissä ei ollut tietääkseni suurempia heikkouksia ennen tutkan käyttöönottoa. Tämän jälkeen pääsääntöisesti veden pinnalla kulkemaan suunniteltu vene oli ongelmissa. Minulla ei ole tiedossa, että sodan aikana olisi mikään muu valtio suunnitellut pääsääntöisesti veden alla kulkevaa venettä kuin Saksa sodan lopulla, eli samaa heikkoutta suunnittelussa on ollut sitten muillakin.
Bootit oli vaan suunniteltu oletuksilla aistinvaraisesta havainnoista ja pinta-aluksista tapahtuvasta summittaisesta pommienviskely-torjunnasta. Siis siinä lähdettiin, kuten aseistuksessa ja taktiikoissa usein, enemmänkin voittamaan edellistä sotaa.
- on vaikeaa...
Rateki kirjoitti:
Bootit oli vaan suunniteltu oletuksilla aistinvaraisesta havainnoista ja pinta-aluksista tapahtuvasta summittaisesta pommienviskely-torjunnasta. Siis siinä lähdettiin, kuten aseistuksessa ja taktiikoissa usein, enemmänkin voittamaan edellistä sotaa.
Kun tuo ennustaminen on kovin vaikeaa. Ei tietääkseni kukaan muukaan varautunut tutkavalvontaan sukellusveneitään suunnitellessaan. Kyseessä ei siis ollut mikään poikkeuksellinen erehdys varustelustrategiassa. Valmistautuminen johonkin, jota ei vielä ole olemassa, on mahdotonta. Todettakoon lisäksi, että Saksan merivoimat tekivät jo -39 sopimuksen kokeellisen Walter-veneen rakentamisesta. Tarkoituksena oli luoda maailman ensimmäinen todellinen sukellusvene.
- Rateki
on vaikeaa... kirjoitti:
Kun tuo ennustaminen on kovin vaikeaa. Ei tietääkseni kukaan muukaan varautunut tutkavalvontaan sukellusveneitään suunnitellessaan. Kyseessä ei siis ollut mikään poikkeuksellinen erehdys varustelustrategiassa. Valmistautuminen johonkin, jota ei vielä ole olemassa, on mahdotonta. Todettakoon lisäksi, että Saksan merivoimat tekivät jo -39 sopimuksen kokeellisen Walter-veneen rakentamisesta. Tarkoituksena oli luoda maailman ensimmäinen todellinen sukellusvene.
...sodankäynti on kallis harrastus. Vaivalla ja työllä rakennetut sotakoneet mätänee käsiin parissa vuodessa, koko ajan pitäis olla uutta keksimässä. Salamasota oli kyllä oikea strateginen oivallus, ei olisi ehtineet koneet vanheta ja miehet väsyä, vaan eipä tuo onnistunut. Lopulta ei ollut väliä pidettiinkö monen vuoden ampumakisat Verdunin ja Sommen peltojen montuissa vaiko ajeltiinko edes sun takas euroopan puoleista Venättä, lopputulos oli sama.
- itse mokasi
Rateki kirjoitti:
...sodankäynti on kallis harrastus. Vaivalla ja työllä rakennetut sotakoneet mätänee käsiin parissa vuodessa, koko ajan pitäis olla uutta keksimässä. Salamasota oli kyllä oikea strateginen oivallus, ei olisi ehtineet koneet vanheta ja miehet väsyä, vaan eipä tuo onnistunut. Lopulta ei ollut väliä pidettiinkö monen vuoden ampumakisat Verdunin ja Sommen peltojen montuissa vaiko ajeltiinko edes sun takas euroopan puoleista Venättä, lopputulos oli sama.
Hitler itse mokasi, kun keskeytti uusien aseitten kehittelyn 1936 ja keskitti kaikki varat varusteluun, melkein kaikki kehitteillä olleet aseohjelmat keskeytettiin. Uusien aseiden kehittely alkoi uudestaan vasta 1942, kun sotaa ei saatukkaan loppumaan "entisin asein". Se oli myöhäistä, aseita ja tuotantorakenteita ei ehditty saada valmiiksi ennen sodan loppumista, eikä niistä ehditty saada sitä hyötyä, mikä niille oli suunniteltu.
- Rateki
itse mokasi kirjoitti:
Hitler itse mokasi, kun keskeytti uusien aseitten kehittelyn 1936 ja keskitti kaikki varat varusteluun, melkein kaikki kehitteillä olleet aseohjelmat keskeytettiin. Uusien aseiden kehittely alkoi uudestaan vasta 1942, kun sotaa ei saatukkaan loppumaan "entisin asein". Se oli myöhäistä, aseita ja tuotantorakenteita ei ehditty saada valmiiksi ennen sodan loppumista, eikä niistä ehditty saada sitä hyötyä, mikä niille oli suunniteltu.
Herra H pelasi salamasodan onnistumiskortilla. Historioitsijan mukaan tiesi itse ensimmäisten joukossa jo vuoden 41 lopussa hävinneensä sodan. Loppu oli vain vallasta nauttimista mahdollisimman pitkään.
- mahtaa olla...
itse mokasi kirjoitti:
Hitler itse mokasi, kun keskeytti uusien aseitten kehittelyn 1936 ja keskitti kaikki varat varusteluun, melkein kaikki kehitteillä olleet aseohjelmat keskeytettiin. Uusien aseiden kehittely alkoi uudestaan vasta 1942, kun sotaa ei saatukkaan loppumaan "entisin asein". Se oli myöhäistä, aseita ja tuotantorakenteita ei ehditty saada valmiiksi ennen sodan loppumista, eikä niistä ehditty saada sitä hyötyä, mikä niille oli suunniteltu.
Fw-190:n tilasi ilmailuministeriö -37 ja ensilento oli 1939. Walter-veneen kehittely alkoi -39 ja sitä kehiteltiin koko ajan sodan loppuun asti. Miten tämä on mahdollista, jos uusien aseiden kehittäminen on keskeytetty 36-42?
- Vaka Vanha
mahtaa olla... kirjoitti:
Fw-190:n tilasi ilmailuministeriö -37 ja ensilento oli 1939. Walter-veneen kehittely alkoi -39 ja sitä kehiteltiin koko ajan sodan loppuun asti. Miten tämä on mahdollista, jos uusien aseiden kehittäminen on keskeytetty 36-42?
Kyllä Hitler antoi tälläisen määräyksen, hankinnat keskitettiin tavanomaisiin aseisiin, tietenkin joitain kehitystöitä tehtiin loppuun. Ilmeisesti Fw-190 laskettiin "tavanomaiseksi" aseeksi ja se sai sen takia jatkua ... Mutta, jos Hitler ei olisi henkilökohtaisesti puuttunut tapahtumiin, niin Saksa olisi saanut ajoissa niin V-2 kuin rynnäkkökivääritkin tuotantoon, puhumattakaan monista muista uusista aseista valmiiksi .... Hitler halusi panssareita, tykkejä ja lentokoneita.
- Epäilevä Juuso
Vaka Vanha kirjoitti:
Kyllä Hitler antoi tälläisen määräyksen, hankinnat keskitettiin tavanomaisiin aseisiin, tietenkin joitain kehitystöitä tehtiin loppuun. Ilmeisesti Fw-190 laskettiin "tavanomaiseksi" aseeksi ja se sai sen takia jatkua ... Mutta, jos Hitler ei olisi henkilökohtaisesti puuttunut tapahtumiin, niin Saksa olisi saanut ajoissa niin V-2 kuin rynnäkkökivääritkin tuotantoon, puhumattakaan monista muista uusista aseista valmiiksi .... Hitler halusi panssareita, tykkejä ja lentokoneita.
V-2 jos olisivat alkaneet väsäilemään enemmän niin olisisvat hävinneet aikaisemmin.
- Wiki...
Vaka Vanha kirjoitti:
Kyllä Hitler antoi tälläisen määräyksen, hankinnat keskitettiin tavanomaisiin aseisiin, tietenkin joitain kehitystöitä tehtiin loppuun. Ilmeisesti Fw-190 laskettiin "tavanomaiseksi" aseeksi ja se sai sen takia jatkua ... Mutta, jos Hitler ei olisi henkilökohtaisesti puuttunut tapahtumiin, niin Saksa olisi saanut ajoissa niin V-2 kuin rynnäkkökivääritkin tuotantoon, puhumattakaan monista muista uusista aseista valmiiksi .... Hitler halusi panssareita, tykkejä ja lentokoneita.
Täällä todetaan, että -40 annettiin käsky keskeyttää kaikki kehittely, jonka tulokset eivät olisi vuoden sisällä käytettävissä. Kuten näkyy, vähemmän tavanomaista Me-262:a oli kehitetty täysin sujuvasti vuosien -37 ja -42 välillä.
- Vaka Vanha
Epäilevä Juuso kirjoitti:
V-2 jos olisivat alkaneet väsäilemään enemmän niin olisisvat hävinneet aikaisemmin.
Saksalla oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen rajoitus, jossa sen puolustusvoimat oli rajoitettu 40 000 mieheen. No Saksalaiset tämän takia kehittelivät hyvin paljon uusia aseita ja tekniikkoja, sekä muuta taktiikkaa, V-2 ohjukset oli vain yksi näistä asioista. Tämän kehitystyön takia Saksa oli edellä hyvin monissa asioissa, Hitler keskeyttti tämän kehitystyön ja tutkimuksen ja keskitti varat varustautumiseen perinteisillä aseilla, panssareilla, lentokoneilla ja tykeillä. Tästä seurasi, että Saksa menetti etumatkan, minkö se oli hankkinut aseiden ja tekniikoiden kehittämisessä, esim. ydinase jäi kesken. Mikäli Hitler ei olisi keskeytänyt tätä kehitystyötä, olisi Saksa pysynyt todennäköisesti liittoutunden edellä ja tuonut monia uusia aseita sotaan mukaan. Tästä oli hyvä juttu Historia lehdessä viime vuonna.
- Vaka Vanha
Saksa on valtio, jolla on maarajat useimmissa suunnissa, joten satsaukset merivoimiin ja nimenomaan sukellusveneisiin, ei olleet niitä tärkeimpiä varustelusuuntia. USA:lla, Japanilla ja Englannilla tilanne on toinen, ne on saarivaltioita tai ainakin merentakaisia alueita, joten ne käyvät ensimmäiset puolustustaistelunsa merellä, Saksa käy ne aina maalla.
- tapaus....,,
Aiheesta hieman syrjään. Joitakin vuosia takaperin näin Tukholmassa eräässä tv-liikkeessä mielenkiintoisen kuvan. Saksalainen sukellusvene keikkui meressä n. 5000 metrin syvyydessä jyrkänteen reunalla hiljalleen edes takaisin. Veneessä oli tornissa U-kirjan ja veneen numero. Veneen peräosassa oli selvä, suurehko aukko.
- hetki sitten...
Samoja juttua oli tuollakin http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000043688357
- ...täysin moderneja.
- sotaan...
Luin että näistä veneistä neljä oli sotakelpoisia sodan päättyessä. Valmistuksessa oli materiaali- ja laatuongelmia. Sinänsä hanke osoittaa sodanjohdon reagointia ongelmaan. Valitettavasti XXI oli johdannainen Walter-veneestä ja tähän malliin uskominen lienee viivästyttänyt tuon suorastaan mullistavan XXI:n käyttöönottoa. Suurissa määrissä ko. vene olisi kääntänyt koko sukellusvenesodan Atlantilla saksalaisten eduksi.
- Epäilevä Juuso
sotaan... kirjoitti:
Luin että näistä veneistä neljä oli sotakelpoisia sodan päättyessä. Valmistuksessa oli materiaali- ja laatuongelmia. Sinänsä hanke osoittaa sodanjohdon reagointia ongelmaan. Valitettavasti XXI oli johdannainen Walter-veneestä ja tähän malliin uskominen lienee viivästyttänyt tuon suorastaan mullistavan XXI:n käyttöönottoa. Suurissa määrissä ko. vene olisi kääntänyt koko sukellusvenesodan Atlantilla saksalaisten eduksi.
Saivat käyttöönsä vain 3 samanlaista venettä. Tosin vehkeet olivat hieman nopeampi kuin saksalaisten paatit. http://en.wikipedia.org/wiki/I-200_class_submarine http://www.youtube.com/watch?v=1Ok_xl8hRi4 Amerikkalainen gato oli tosin todennäköisesti paras sukellusvene. http://en.wikipedia.org/wiki/Gato_class
- kilpasilla
sotaan... kirjoitti:
Luin että näistä veneistä neljä oli sotakelpoisia sodan päättyessä. Valmistuksessa oli materiaali- ja laatuongelmia. Sinänsä hanke osoittaa sodanjohdon reagointia ongelmaan. Valitettavasti XXI oli johdannainen Walter-veneestä ja tähän malliin uskominen lienee viivästyttänyt tuon suorastaan mullistavan XXI:n käyttöönottoa. Suurissa määrissä ko. vene olisi kääntänyt koko sukellusvenesodan Atlantilla saksalaisten eduksi.
XXI oli tosiaan ainakin jotain sukua vastaavan kokoisen Walter-veneen XVII kanssa. Saksassa hajoitettiin voimavarat aivan liian moneen suunnitteluprojektiin. Olihan niitä XXI:tä jonkin verran enemmänkin sotakelpoisia ainakin veneen teknisen valmiuden puolesta. Venemiehistöjä ei vain ehditty kouluttaa valmiiksi. Erilaisissa koulutusvaiheissa oli yli 100 venettä miehistöineen. Pienempää elektroboottyyppiä XXIII ehdittiin sentään lähettää sotatoimiin 6 kpl. Ne eivät tosin ehtineet upottaa enempää, kuin 4 laivaa.
- mercan
kilpasilla kirjoitti:
XXI oli tosiaan ainakin jotain sukua vastaavan kokoisen Walter-veneen XVII kanssa. Saksassa hajoitettiin voimavarat aivan liian moneen suunnitteluprojektiin. Olihan niitä XXI:tä jonkin verran enemmänkin sotakelpoisia ainakin veneen teknisen valmiuden puolesta. Venemiehistöjä ei vain ehditty kouluttaa valmiiksi. Erilaisissa koulutusvaiheissa oli yli 100 venettä miehistöineen. Pienempää elektroboottyyppiä XXIII ehdittiin sentään lähettää sotatoimiin 6 kpl. Ne eivät tosin ehtineet upottaa enempää, kuin 4 laivaa.
Hurjasta suorituskyvyn parannuksesta huolimatta elektroboot on VII:n sukulainen eli dieselillä ladataan akkuja ja taas mennään; Walther-veneessä naftan sekaan sotkettiin vetyperoksidia, mistä saatiin palamiselle välttämätöntä happea ja näin mennä jytkyteltiin dieselillä pinnan alla. Nykyaikaiset diesel-sukellusveneet käyttävät tähän nestemäistä happea, mutta periaate on sama. Eli elektrobootin ja Walther-veneen ero on kuin kuvaputki- ja taulutelevisiolla; vai mitä mieltä ???
- Me Again
mercan kirjoitti:
Hurjasta suorituskyvyn parannuksesta huolimatta elektroboot on VII:n sukulainen eli dieselillä ladataan akkuja ja taas mennään; Walther-veneessä naftan sekaan sotkettiin vetyperoksidia, mistä saatiin palamiselle välttämätöntä happea ja näin mennä jytkyteltiin dieselillä pinnan alla. Nykyaikaiset diesel-sukellusveneet käyttävät tähän nestemäistä happea, mutta periaate on sama. Eli elektrobootin ja Walther-veneen ero on kuin kuvaputki- ja taulutelevisiolla; vai mitä mieltä ???
"Nykyaikaiset diesel-sukellusveneet käyttävät tähän nestemäistä happea, mutta periaate on sama." Nestehapen käyttö suklarin dieselkoneissa on oikeastaan reilusti vanhempikin konsepti kuin Walter-systeemi. Yhdysvaltalaisilla oli aika lupaava nestehappeen luottava laitteisto työn alla toisen maailmansodan aikana. Homman yhteydessä suunniteltu taidokas suutinjärjestelmä olisi vielä taannut pakokaasujen huomaamattoman poiston veneestä sukelluksen aikana, mutta Laivasto romutti idean vedoten dieselkoneen meteliin. Yksi todella eksoottinen idea koski eräänlaista vedessä käytettävää reaktiolaitetta. Putki olisi imenyt ilman sijasta sisäänsä vettä(!) ja vesi olisi puolestaan saatettu yhteyteen jonkin erittäin reaktiivisen kemikaalin kanssa. Syntynyt kaasu puolestaan työntyisi luonnollisesti ulos laitoksen takaosasta. Labramallit todistivat idean toimivan rajoitetussa skaalassa, mutta kalliit ja epävakaat polttoaineet tuomitsivat homman.
- veden alla
Me Again kirjoitti:
"Nykyaikaiset diesel-sukellusveneet käyttävät tähän nestemäistä happea, mutta periaate on sama." Nestehapen käyttö suklarin dieselkoneissa on oikeastaan reilusti vanhempikin konsepti kuin Walter-systeemi. Yhdysvaltalaisilla oli aika lupaava nestehappeen luottava laitteisto työn alla toisen maailmansodan aikana. Homman yhteydessä suunniteltu taidokas suutinjärjestelmä olisi vielä taannut pakokaasujen huomaamattoman poiston veneestä sukelluksen aikana, mutta Laivasto romutti idean vedoten dieselkoneen meteliin. Yksi todella eksoottinen idea koski eräänlaista vedessä käytettävää reaktiolaitetta. Putki olisi imenyt ilman sijasta sisäänsä vettä(!) ja vesi olisi puolestaan saatettu yhteyteen jonkin erittäin reaktiivisen kemikaalin kanssa. Syntynyt kaasu puolestaan työntyisi luonnollisesti ulos laitoksen takaosasta. Labramallit todistivat idean toimivan rajoitetussa skaalassa, mutta kalliit ja epävakaat polttoaineet tuomitsivat homman.
1930-40 lukujen tekniikalla ja materiaaleilla kaikki erillisiin hapettimia käyttävät tekniikat kuulostavat lähinnä vaikeuksien hakemiselta. Nestehappi ja vetyperoksidi räjähdysherkkinä aineina suljetussa tilassa veden alla. Hirvittää ajatuskin olla sellaisessa sukellusveneessä:
- Me Again
veden alla kirjoitti:
1930-40 lukujen tekniikalla ja materiaaleilla kaikki erillisiin hapettimia käyttävät tekniikat kuulostavat lähinnä vaikeuksien hakemiselta. Nestehappi ja vetyperoksidi räjähdysherkkinä aineina suljetussa tilassa veden alla. Hirvittää ajatuskin olla sellaisessa sukellusveneessä:
Kuvattua laitetta ei tietenkään koskaan asennettu oikeaan veneeseen. Luemma se toimi ilman vakavia ongelmia kunhan moottorin hapen konsentraatio pidettiin alle 50% alueella. Myöhemmin vielä kokeiltiin nestehappea pienellä määrällä argonia ja jopa laitteistoa pakokaasujen puhdistamiseen merivedellä venosen sisällä melko onnistuneesti, mutta tarvittavan laitteiston suuri koko teki käytännölliset sovellutukset mahdottomiksi. Lopuksi siis palattiin tuttuun "yli laidan" -metodiin, jolle myöskin kävi vanhanaikaisesti. Yhdenlainen tapa etsiä Graalia tuokin, mutta tyhmä kokeilee. Ajan kuluessa tiedetään aina paremmin.
- silti käyttöä
Me Again kirjoitti:
Kuvattua laitetta ei tietenkään koskaan asennettu oikeaan veneeseen. Luemma se toimi ilman vakavia ongelmia kunhan moottorin hapen konsentraatio pidettiin alle 50% alueella. Myöhemmin vielä kokeiltiin nestehappea pienellä määrällä argonia ja jopa laitteistoa pakokaasujen puhdistamiseen merivedellä venosen sisällä melko onnistuneesti, mutta tarvittavan laitteiston suuri koko teki käytännölliset sovellutukset mahdottomiksi. Lopuksi siis palattiin tuttuun "yli laidan" -metodiin, jolle myöskin kävi vanhanaikaisesti. Yhdenlainen tapa etsiä Graalia tuokin, mutta tyhmä kokeilee. Ajan kuluessa tiedetään aina paremmin.
Höyrytorpedoissa käytetttävän ilman tilalla yritettiin monessa paikassa käyttää puhdasta happea. Kokeilutorpedot räjähtelivät ja projektit lakkautettiin muualla, paitsi Japanissa. Japanissa keksittiin laittaa torpedoon sekä ilma- ja happisäiliöt. Aluksi syötettiin ilmaa ja hapen osuutta lisättiin asteittain. Aikaansaadut torpedot olivat sitten 2MS ehdotonta huippua nopeudeltaan ja toimintaetäisyydeltä.
- uboot
silti käyttöä kirjoitti:
Höyrytorpedoissa käytetttävän ilman tilalla yritettiin monessa paikassa käyttää puhdasta happea. Kokeilutorpedot räjähtelivät ja projektit lakkautettiin muualla, paitsi Japanissa. Japanissa keksittiin laittaa torpedoon sekä ilma- ja happisäiliöt. Aluksi syötettiin ilmaa ja hapen osuutta lisättiin asteittain. Aikaansaadut torpedot olivat sitten 2MS ehdotonta huippua nopeudeltaan ja toimintaetäisyydeltä.
Mitä polttoainetta nämä ilma/happi käyttivät? Ainakin spriitä on käytetty. Akku-sähkömoottori-torpedoissa oli se etu etteivät ne paljasta u-bootin sijaintia kun uivat esim. 2 metriä pinnan alla.
- Me Again
uboot kirjoitti:
Mitä polttoainetta nämä ilma/happi käyttivät? Ainakin spriitä on käytetty. Akku-sähkömoottori-torpedoissa oli se etu etteivät ne paljasta u-bootin sijaintia kun uivat esim. 2 metriä pinnan alla.
Kait niitä kerosiinilla käytettiin paitsi jotkut koemallit on voineet kulkea hengillä ja hienommillakin aineilla . Läntisiin laitoksiin verrattuna pelkästään näiden petokalojen koko ja sitä myöten kapasiteetti olivat aivan hulvattomat.
- Epäilevä Juuso
Onko jotain erityistä syytä siihen että jenkkien GATO sukellusveneissä tuo torni on melko edessä? Wikipedia ei ainkaan kerro mitään asiaan liityvää. http://en.wikipedia.org/wiki/File:USS_Gato;0821201.jpg Pelkkä suunnittelijoiden valinta ilman sen kummempaa merkitystä?
- mahdollinen syy
Gato-luokassa oli 4 suurta dieselkonetta. Ehkä ne veivät sen verran tilaa, ettei ohjailuhuonetta ja tornia voitu laittaa taaemmas.
- CQB
mahdollinen syy kirjoitti:
Gato-luokassa oli 4 suurta dieselkonetta. Ehkä ne veivät sen verran tilaa, ettei ohjailuhuonetta ja tornia voitu laittaa taaemmas.
Tässä luin että jenkkien torpeedojen suuntimistietokone vei paljon tilaa joten tornin piti olla iso. Ospreyn kirjaa kun tulin selailtua kaverilla enemmänkin niin sellaisen käsityksen sain että jenkkien sukellusveneet olivat todella laadukkaita, ehkäpä voisi sanoa että parhaita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia
"Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoainetukijärjestelmän, kun energianhinnat nousi362759Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta
🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs122549100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman
Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es372258Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin
Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks201861Iso poliisioperaatio Lapualla
Paikalla oli silminnäkijän mukaan myös kolme ambulanssia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011924650.html Onko virpo371547Olen aika varma
että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa511545- 381473
Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys
Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä251353- 271178
- 241114