Erosin, koska inhosin ja vihasin.
Luulin löytäväni jonkun, löytyihän ennenkin.
Enää ei löydy ketään.
Se on fakta.
Pitkä ja yksinäinen vanhuus edessä,
kadun katkerasti, että annoin asioiden mennä näin.
Yksinäinen vanhuus-
ko?
13763
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos kaduttaa aina voi sanoo ne maagiset sanat: Anna anteeksi ehkä kaiken kokeneena kiikutte samassa kiikustuolissa. Se on Fakta;=)
paluuseen. Itse kiitän joka pvä että olen päässyt eroon liitosta jonka inhon ja vihan lisäksi täytti myös pelko. Jos kaikki etäisesti rakkautta muistuttavakin on kuollut ja kuopattu, miksi pitäisi rääkätä toisiaan. Tilapäisessä masennuksessa olet menettänyt rohkeutesi ja haikailet entisen perään. Kohta taas olisi Yäk-akka, yäk-ukko. Mutta omissa asenteissasi voi olla myös tarkistamista, mitä yleensä ajattelet parisuhteesta, miten kohtelet kumppania. Muuten voi olla että jokaisen kanssa luisuu samaan.
-lähti aika kauas. Ei tainnut olla molemmin puoleista. -Nyt tyypin kasvot taas kummittelevat, mutta niiden alta paljastuvat erään jumalattaren kasvot. En tiedä enää kenestä on kysymys. Kuka on ajatatusteni keskushenkilö.
-jokainen on oikea kohta tai ei ehkä kukaan. Parasta välttää kaikkia suhteita, koska ne ovat ihan epämääräisiä tässä stressaantuneessa olotilassa.
Ei tarttis aina olla niin vastustamaton.
sinulla on puolisoasi kohtaan, ja ne mielestäni todistavat, että raakkaus on taustalle sysättynä, loukattuna. Oliko miehesi uskoton vai mistä johtuu vihasi ja inhosi? Uuden puolison löytäminen keski-iässä on vaikeata monestakin syystä. Nuorempi ehdokas saattaa tavoitella omaisuuttasi, vaikka sanoilla ilmaisisikin rakastavansa ja vaikka sitä sänkypuuhilla tehostaisi. Sellainen on ohimenevää. Jos siihen lähtee mukaan, on hyllyvässä suossa. Ennen pitkää sen saa karvaasti huomata.
Tämänhän on kuin parhainta Suomi-leffaa;) Fakta on sellainen, että on parasta tulla itsensä kanssa hyvin toimeen. Jos näin ei ole, niin ei onnistu yhteiselo kyllä kenenkään kanssa. Itse olen enemmän kuin helpottunut, että sain taannoin lisättyä mieheni nimen eteen tavun ex. Elämä on todella elämisen arvoista!
Ja alkuun saattaa siltä tuntuakin. mutta vähitellen huomaat haluavasi jakaa arjen ilot jonkun kanssa ja suruihinkin on hyvä saada tukea. Vanhuuden yksinäisyys hirvittää. Lapset ovat sanoneet inhoavansa riitelyn takia molempia vanhempiansa.
Olen jo tottunut ajatukseen. Noh, naimisissa ollaan, eipä paljon muuta. Mutta tämä on trendikästä. Hesassa vissiin sinkkuja kolmannes muut yksinäiset. Jeejee, suuret ikäluokat rähmii, met muut ollaan pian enemmistö! =DW=
lapsille. Itse tein pahan virheen kun pelottelun alla jäin notkumaan kelvottomaan liittoon (josta nyt onneksi viimein poissa).Vielä nytkin pulpahtelee viha ja katkeruus menneestä pintaan. Lapsille on hirveää kuultavaa kun vanhempi sättii ja vihaa toista, sillä lapsen luontoon kuuluu, että hän haluaa rakastaa molempia vanhempiaan. Ja heillä on tähän oikeus, olivatpa vanhemmat toisistaan mitä mieltä hyvänsä. Kun lapsesi sanovat, että he inhoavat riitelyä, ymmärrä että he ovat tosissaan, he kärsivät todella siitä. Joskus lukkiutuneita suhteita ja toimintatapoja saa auki jonkun parisuhdeterapian kautta, mutta se on vaikeaa. Pitäisi selvittää onko mitään tunteita olemassakaan, vai haikailetko vain arjen rutiineja ja jotain joka nyt siinä olisi.Pelkästä yksinäisyyden pelosta ei kannata aloittaa uudelleen riitapesää, jota taas lapsesi ja kenties lapsenlapsesikin joutuvat pelkäämään ja sietämään.
lähteä pois, jääkööt oman onnensa nojaan!
heti heittää pyyhettä kehiin..Kyllä sieltä uusi vastaan tulee,kun sen aika on..:)
kun pääsi eroon vittumaisesta,pirullisesta naisesta.