Olen reilu 30v neitonen...Syönyt e-pillereitä 16 vuotta.Hyvä isä olisi valmiina,mutta ei ehkä vielä lapsen aika??? Mitenkähän mahtaa käydä,kun/jos jätän pillerit pois,noin monen vuoden käytön jälkeen? Kroppa varmasti aivan sekaisin?? Onko kenelläkään vastaavaa kokemusta??
Vauvakuume?
..............................
2250
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itselläni oli 8 v. pillerit, kierto palautui heti normaaliksi; 28-29 pv. Nykypillerien hormonipitoisuudet ovat niin matalia, että useimmilla kierto normalisoituu nopeasti.
Siis se on aika yksilöllistä miten kroppa pillereiden lopetukseen reagoi. Jos on normaalisti epäsäännölliset kuukautiset ilman pillereitä, niin muutama kuukausi pillereiden lopettamisen jälkeen voi kierto pysyä edelleen säännöllisenä. Tästä syystä joillakin on juuri näiden muutaman ensimmäisen kuukauden aikana parhaat mahdollisuudet raskautua. Siis ennen kuin kierto taas muuttuu epäsäännölliseksi. Toisaalta taas joidenkin kroppa heittäytyy heti päinvastaiseen suuntaan, eli kun pillerit lopettaa, kuukautiskierto muuttuu heti epäsäännölliseksi. Se luonnollisesti puolestaan heikentää raskausmahdollisuuksia sikäli, että ovulaatioaikaa on hankalampi tietää. Myös vuodon määrä voi lisääntyä. Olen myös lukenut, että noinkin pitkään pillereitä käyttäneillä VOI joskus olla niin, että pitää se vuosi yrittää ennen kuin nappaa. Mutta siis joillakinhan nappaa heti pillereiden lopetuksen jälkeen, vaikka olisi syönyt pillereitä 30 vuotta ja luulee jo ikänsäkin puolesta olevansa raskautumiskelvoton. Eli hyvin yksilöllistä on. Mutta voithan lopettaa pillerit ja käyttää kondomia kunnes tuntuu siltä, että lapsen aika on. Ja samalla seurailla kuukautiskierron säännöllisyyttä ilman pillereitä. Mutta muista, ettei yli 3-kymppisen kannata hiiiirveän kauaa viivytellä jos tuntuu siltä, että lapsi saisi jo tulla, sillä naisen hedelmällisyys alkaa laskee kolmekymppisenä, ja 35-vuotiaana lasku vaan voimistuu. Eli sitten voi todella joutua vuoden yrittämään ennen kuin pääsee edes tutkimuksiin, hoitoihin pääsy ja niiden teho vie sitten toki myös oman aikansa. Eli pian voi huomata olevansa nelikymppinen ja edelleen vasta haaveilevansa jälkikasvusta. Ei ollut tarkoitus pelotella tai aiheuttaa ahdistusta, mutta se on tosiasia, johon moni joutuu törmäämään. Kannattaa siis ottaa tämäkin seikka huomioon :)