Palstan häirikölle,

http://www.petrafoundation.com/finnish/index.php

virtaava vesi kirjoitti:

http://www.petrafoundation.com/finnish/index.php

Käytännössä rationaalisesti tauteihin suhtautuneen lääketieteen perusti länsimaissa Hippokrates Kosilainen, joka vaikutti 400- ja 300-luvuilla eaa. Antiikin lääketieteellisen tiedon kodifioi puolestaan Klaudios Galenos 100-luvun jälkipuoliskolla. Hänen auktoriteettinsa ohjasi länsimaista lääketiedettä aina 1700-luvun alkupuolelle saakka. Galenoksen ajattelu perustui oppiin neljästä oletetusta ruumiinnesteestä, joita olivat keltainen sappi, musta sappi, veri ja lima. Lääkärit pyrkivät rohdoin ja ruokavaliolla palauttamaan näiden tasapainon. Renessanssin aikana lääketieteen edustajat alkoivat hiljalleen tutkia ihmisruumista ruumiinavauksin. Anatomian kehitys avasi tien ihmisruumiin tarkempaan tuntemukseen. 1600-luvulla mikroskoopin keksiminen mahdollisti solujen ja verenkierron löytämisen. 1700-luvulla kirurgian ja lääketieteen oppialat alkoivat yhdistyä, kun kirurgian harjoittaminen siirtyi välskäreiltä lääkäreiden hoitoon. Tällöin keksittiin myös ensimmäinen rokotus, kun isorokkoa vastaan alettiin rokottaa lehmänrokkovirusta sisältäneellä uutteella. Vaikka lääketieteellä on pitkät perinteet, se saavutti vasta 1800-luvun loppupuolella erityisaseman ihmisen sairauksien hoidossa. Ruumiinavaukset, mikroskopian kehittyminen, bakteerien löytäminen ja kemian kehittyminen mahdollistivat lääketieteen nopean kehityksen. Rokotusohjelmat ja antibioottien keksiminen 1940-luvulla nujersivat lopulta useimmat kulkutaudit kehittyneistä teollisuusmaista. Suomessa on 1980-luvun puolivälistä alkaen esitetty kritiikkiä, että lääketiede on saavuttanut liian hallitsevan aseman. On puhuttu medikalisoitumisesta, länsimaissa vallitsevasta kehityssuunnasta, joka lisää lääkinnän ja lääketieteen toiminta-alaa yhteiskunnassa ja tekee terveyden edistämisestä ja lääketieteellisistä toimenpiteistä hyvin keskeisen asian ihmisen elämässä.

....... kirjoitti:

Käytännössä rationaalisesti tauteihin suhtautuneen lääketieteen perusti länsimaissa Hippokrates Kosilainen, joka vaikutti 400- ja 300-luvuilla eaa. Antiikin lääketieteellisen tiedon kodifioi puolestaan Klaudios Galenos 100-luvun jälkipuoliskolla. Hänen auktoriteettinsa ohjasi länsimaista lääketiedettä aina 1700-luvun alkupuolelle saakka. Galenoksen ajattelu perustui oppiin neljästä oletetusta ruumiinnesteestä, joita olivat keltainen sappi, musta sappi, veri ja lima. Lääkärit pyrkivät rohdoin ja ruokavaliolla palauttamaan näiden tasapainon. Renessanssin aikana lääketieteen edustajat alkoivat hiljalleen tutkia ihmisruumista ruumiinavauksin. Anatomian kehitys avasi tien ihmisruumiin tarkempaan tuntemukseen. 1600-luvulla mikroskoopin keksiminen mahdollisti solujen ja verenkierron löytämisen. 1700-luvulla kirurgian ja lääketieteen oppialat alkoivat yhdistyä, kun kirurgian harjoittaminen siirtyi välskäreiltä lääkäreiden hoitoon. Tällöin keksittiin myös ensimmäinen rokotus, kun isorokkoa vastaan alettiin rokottaa lehmänrokkovirusta sisältäneellä uutteella. Vaikka lääketieteellä on pitkät perinteet, se saavutti vasta 1800-luvun loppupuolella erityisaseman ihmisen sairauksien hoidossa. Ruumiinavaukset, mikroskopian kehittyminen, bakteerien löytäminen ja kemian kehittyminen mahdollistivat lääketieteen nopean kehityksen. Rokotusohjelmat ja antibioottien keksiminen 1940-luvulla nujersivat lopulta useimmat kulkutaudit kehittyneistä teollisuusmaista. Suomessa on 1980-luvun puolivälistä alkaen esitetty kritiikkiä, että lääketiede on saavuttanut liian hallitsevan aseman. On puhuttu medikalisoitumisesta, länsimaissa vallitsevasta kehityssuunnasta, joka lisää lääkinnän ja lääketieteen toiminta-alaa yhteiskunnassa ja tekee terveyden edistämisestä ja lääketieteellisistä toimenpiteistä hyvin keskeisen asian ihmisen elämässä.

http://www.raimotuomainen.fi/raimo1.htm

medikalisoituminen? kirjoitti:

http://www.raimotuomainen.fi/raimo1.htm

asiasta...

mahtaakaan tehdä? "että kukaan" täsysipäinen " ihminen ei laittaisi omaa nimeään alle." :) Heh, heh, tiedäthän: Joka toiselle kuoppaa kaivaa, niin.......................... Hah, hah........... Nolottaako? Taidatkos olla ihan "täsysipäinen"? Taitaa olla pää täynnä ihan sitä itteensä!

niitä kirjoitusvirheitä kirjoitti:

mahtaakaan tehdä? "että kukaan" täsysipäinen " ihminen ei laittaisi omaa nimeään alle." :) Heh, heh, tiedäthän: Joka toiselle kuoppaa kaivaa, niin.......................... Hah, hah........... Nolottaako? Taidatkos olla ihan "täsysipäinen"? Taitaa olla pää täynnä ihan sitä itteensä!

Jep. Nyt kyllä nolottaa. Yksi ylimääräinen kirjain tosiaan lipsahti. Onneksi sentään ei tullut asiavirheitä tekstiin. Nehän sinä olisit osannut korjata myös.

mahdollisesti meidän virallisen lääketieteemme vastustaja, kun noin armottomasti mollaat tuota määritelmää? Minusta määritelmä on kohtalaisen hyvä. Mutta eihän meidän lääketieteemme vastustajat (Luontaishörhöt) voi tietenkään sitä hyväksyä. Oletko reikittäjä vai manaaja? "Koululääketiede on yhteisnimitys perinteisille, tieteelliseen näyttöön perustuville lääketieteen muodoille/osa-alueille, joita lääkärimme ja sairaalamme harjoittavat. Koululääketiede perustuu menetelmiin, joiden teho on voitu todistaa tiukkojen ja johdonmukaisten kaavojen mukaan tehdyillä tieteellisillä kokeilla. Kokeet on voitava toistaa ja niistä on joka kerta saatava sama tulos. Tulosten on oltava luotettavia ja merkittäviä, toisin sanoen riittävän suurella osalla tutkimuspotilaista on saavutettava hoitovaste. Mikäli oireet lievittyvät ja hoito tehoaa vain yksittäistapauksissa, koululääketiede ei voi hyväksyä kyseistä menetelmää"

lääkand kirjoitti:

mahdollisesti meidän virallisen lääketieteemme vastustaja, kun noin armottomasti mollaat tuota määritelmää? Minusta määritelmä on kohtalaisen hyvä. Mutta eihän meidän lääketieteemme vastustajat (Luontaishörhöt) voi tietenkään sitä hyväksyä. Oletko reikittäjä vai manaaja? "Koululääketiede on yhteisnimitys perinteisille, tieteelliseen näyttöön perustuville lääketieteen muodoille/osa-alueille, joita lääkärimme ja sairaalamme harjoittavat. Koululääketiede perustuu menetelmiin, joiden teho on voitu todistaa tiukkojen ja johdonmukaisten kaavojen mukaan tehdyillä tieteellisillä kokeilla. Kokeet on voitava toistaa ja niistä on joka kerta saatava sama tulos. Tulosten on oltava luotettavia ja merkittäviä, toisin sanoen riittävän suurella osalla tutkimuspotilaista on saavutettava hoitovaste. Mikäli oireet lievittyvät ja hoito tehoaa vain yksittäistapauksissa, koululääketiede ei voi hyväksyä kyseistä menetelmää"

Katsotaanpa nyt sitä määritelmää lähemmin. Homma menee reisille jo tässä: "Koululääketiede on yhteisnimitys perinteisille, tieteelliseen näyttöön perustuville lääketieteen muodoille/osa-alueille, joita lääkärimme ja sairaalamme harjoittavat." Kirjoittaja ei osaa tehdä eroa edes hoitamiselle ja tutkimukselle. Terveydenhuollossa hoidetaan; tiede taas tutkii mmm. sairauksia ja niiden hoitamista. Vain kouluja käymätön hörhöpetteri voi sekoittaa nämä keskenään. Toiseksi kirjoittaja solkottaa koululääketieteestä perinteisenä tieteenä ikäänkuin olisi olemassa jotain ei-perinteistä lääketiedettä joka sitten ei olisi koululääketiedettä. Tällaista ei tietenkään ole. On vain tiedettä tai ei-tiedettä. "Mikäli oireet lievittyvät ja hoito tehoaa vain yksittäistapauksissa, koululääketiede ei voi hyväksyä kyseistä menetelmää" Kirjoittajalla on oikeansuuntainen mutta hutera käsitys tieteen metodiikasta. Jos hoidettavan nuha katoaa kolmessa päivässä ja toisella menee neljä päivää, niin kyse ei ole siitä, että tiede ei hyväksyisi kyseistä menetelmää. Pointti on, että menetelmä ei vaikuta nuhasta kärsivän paranemiseen. Uskomushoito ei siis tehoa edes yksittäistapauksissa. Eli summa summarum: Kirjoittajalla on vähän sinnepäin oleva käsitys tieteestä, mutta hän sotkee joko tahattomasti tai tahallaan, jotta syntyisi vaikutelma, että jossain tapauksissa juuri hänen myymänsä uskomushoitopelleily kuitenkin toimisi. Todellisuudessa kirjoittaja haluaa tällä muotoilulla houkutella huuhaahoitonsa asiakkaiksi kansalaisia ja samalla jekuttaa että hoito olisi jotain 'uutta tiedettä'. Eli hänen mainostamastaan tuotteesta ei ole mitään näyttöä mutta hän myy sinulle toivoa, että ehkä se juuri sinulla toimisi.

ja syykin on selvä kirjoitti:

Katsotaanpa nyt sitä määritelmää lähemmin. Homma menee reisille jo tässä: "Koululääketiede on yhteisnimitys perinteisille, tieteelliseen näyttöön perustuville lääketieteen muodoille/osa-alueille, joita lääkärimme ja sairaalamme harjoittavat." Kirjoittaja ei osaa tehdä eroa edes hoitamiselle ja tutkimukselle. Terveydenhuollossa hoidetaan; tiede taas tutkii mmm. sairauksia ja niiden hoitamista. Vain kouluja käymätön hörhöpetteri voi sekoittaa nämä keskenään. Toiseksi kirjoittaja solkottaa koululääketieteestä perinteisenä tieteenä ikäänkuin olisi olemassa jotain ei-perinteistä lääketiedettä joka sitten ei olisi koululääketiedettä. Tällaista ei tietenkään ole. On vain tiedettä tai ei-tiedettä. "Mikäli oireet lievittyvät ja hoito tehoaa vain yksittäistapauksissa, koululääketiede ei voi hyväksyä kyseistä menetelmää" Kirjoittajalla on oikeansuuntainen mutta hutera käsitys tieteen metodiikasta. Jos hoidettavan nuha katoaa kolmessa päivässä ja toisella menee neljä päivää, niin kyse ei ole siitä, että tiede ei hyväksyisi kyseistä menetelmää. Pointti on, että menetelmä ei vaikuta nuhasta kärsivän paranemiseen. Uskomushoito ei siis tehoa edes yksittäistapauksissa. Eli summa summarum: Kirjoittajalla on vähän sinnepäin oleva käsitys tieteestä, mutta hän sotkee joko tahattomasti tai tahallaan, jotta syntyisi vaikutelma, että jossain tapauksissa juuri hänen myymänsä uskomushoitopelleily kuitenkin toimisi. Todellisuudessa kirjoittaja haluaa tällä muotoilulla houkutella huuhaahoitonsa asiakkaiksi kansalaisia ja samalla jekuttaa että hoito olisi jotain 'uutta tiedettä'. Eli hänen mainostamastaan tuotteesta ei ole mitään näyttöä mutta hän myy sinulle toivoa, että ehkä se juuri sinulla toimisi.

Mitä hoitoa tämän määritelmän avulla voisi myydä! Jos näen tuollaisen määritelmän, niin mitään hoitomuotoa ei kylläkään tule minun mieleeni. Se on vain jonkinlainen määritelmä jostakin asiasta.

ymmärrä kirjoitti:

Mitä hoitoa tämän määritelmän avulla voisi myydä! Jos näen tuollaisen määritelmän, niin mitään hoitomuotoa ei kylläkään tule minun mieleeni. Se on vain jonkinlainen määritelmä jostakin asiasta.

>Mitä hoitoa tämän määritelmän avulla voisi myydä! Tämä määritelmä on ilmeinen johdanto myyntipuheeseen. Seuraava osa menee näin: Sinä olet saanut näyttöön perustuvaa hoitoa syöpään. Näyttää siltä, että se ei toimi. Meillä on tämmöinen uusi erikoishoito, jonka vaikuttavuudesta ei ole näyttöä ainakaan jos noudatetaan "perinteisen koululääketieteen" tiukkoja vaatimuksia, mutta mitäpä jos se nyt yksittäistapauksessa juuri sinun kohdalla toimisi?

ymmärrä kirjoitti:

Mitä hoitoa tämän määritelmän avulla voisi myydä! Jos näen tuollaisen määritelmän, niin mitään hoitomuotoa ei kylläkään tule minun mieleeni. Se on vain jonkinlainen määritelmä jostakin asiasta.

Kun "koululääketiede" demonisoidaan, on helppo myydä mitä tahansa ei-lääketieteellistä hyvänä juttuna, joka pelastaa pahalta "koululääketieteeltä". Annetaan siis ymmärtää, että "koululääketiede" on eräänlainen irvokas kultti, jossa tutkimus tarkoittaa julmaa ihmisten uhraamista, lääkärit ovat saatananpalvojia ja lääketeollisuus se itse suuri saatana. Ja sitten lampaat ovatkin valmiita määkimään kuorossa, että miten joku voikin olla noin pahaa ja mikä tahansa muu vaihtoehto niin hyvää. Hallelujaa!

pelolla ja inholla kirjoitti:

Kun "koululääketiede" demonisoidaan, on helppo myydä mitä tahansa ei-lääketieteellistä hyvänä juttuna, joka pelastaa pahalta "koululääketieteeltä". Annetaan siis ymmärtää, että "koululääketiede" on eräänlainen irvokas kultti, jossa tutkimus tarkoittaa julmaa ihmisten uhraamista, lääkärit ovat saatananpalvojia ja lääketeollisuus se itse suuri saatana. Ja sitten lampaat ovatkin valmiita määkimään kuorossa, että miten joku voikin olla noin pahaa ja mikä tahansa muu vaihtoehto niin hyvää. Hallelujaa!

sanoa. Aamen!

ja syykin on selvä kirjoitti:

Katsotaanpa nyt sitä määritelmää lähemmin. Homma menee reisille jo tässä: "Koululääketiede on yhteisnimitys perinteisille, tieteelliseen näyttöön perustuville lääketieteen muodoille/osa-alueille, joita lääkärimme ja sairaalamme harjoittavat." Kirjoittaja ei osaa tehdä eroa edes hoitamiselle ja tutkimukselle. Terveydenhuollossa hoidetaan; tiede taas tutkii mmm. sairauksia ja niiden hoitamista. Vain kouluja käymätön hörhöpetteri voi sekoittaa nämä keskenään. Toiseksi kirjoittaja solkottaa koululääketieteestä perinteisenä tieteenä ikäänkuin olisi olemassa jotain ei-perinteistä lääketiedettä joka sitten ei olisi koululääketiedettä. Tällaista ei tietenkään ole. On vain tiedettä tai ei-tiedettä. "Mikäli oireet lievittyvät ja hoito tehoaa vain yksittäistapauksissa, koululääketiede ei voi hyväksyä kyseistä menetelmää" Kirjoittajalla on oikeansuuntainen mutta hutera käsitys tieteen metodiikasta. Jos hoidettavan nuha katoaa kolmessa päivässä ja toisella menee neljä päivää, niin kyse ei ole siitä, että tiede ei hyväksyisi kyseistä menetelmää. Pointti on, että menetelmä ei vaikuta nuhasta kärsivän paranemiseen. Uskomushoito ei siis tehoa edes yksittäistapauksissa. Eli summa summarum: Kirjoittajalla on vähän sinnepäin oleva käsitys tieteestä, mutta hän sotkee joko tahattomasti tai tahallaan, jotta syntyisi vaikutelma, että jossain tapauksissa juuri hänen myymänsä uskomushoitopelleily kuitenkin toimisi. Todellisuudessa kirjoittaja haluaa tällä muotoilulla houkutella huuhaahoitonsa asiakkaiksi kansalaisia ja samalla jekuttaa että hoito olisi jotain 'uutta tiedettä'. Eli hänen mainostamastaan tuotteesta ei ole mitään näyttöä mutta hän myy sinulle toivoa, että ehkä se juuri sinulla toimisi.

Eräältä Nobelvoittajalta kysyttiin mitä se tiede oikein on? Hänen vastaus oli, että tiede on aina lopulta vain hyvin perusteltu uskomus.

thtyi8976 kirjoitti:

Eräältä Nobelvoittajalta kysyttiin mitä se tiede oikein on? Hänen vastaus oli, että tiede on aina lopulta vain hyvin perusteltu uskomus.

Eí se ettei tiede osaa jotain asiaa selittää tarkoita sitä ettei sitä olisi olemassa. Tieteen käytössä olevat tiedot ovat ehkä puutteellisia. Ja juuri tähän tarvitaan hörhöpettereitä, tuomaan esille uusia näkökulmia. Lukekaa vaikkapa maailman johtavaa ajattelun tutkijaa Edvar de Bonoa.

thtyi8976 kirjoitti:

Eräältä Nobelvoittajalta kysyttiin mitä se tiede oikein on? Hänen vastaus oli, että tiede on aina lopulta vain hyvin perusteltu uskomus.

Tuosta hörhöpetterit jättävät aina pois sen 'hyvin perustellun'. Tiede tosiaan perustuu laajoihin toistettavissa oleviin huolellisiin havaintoihin, jotka on järjestetty systemaattiseksi loogiseksi kokonaisuudeksi.

------ kirjoitti:

Tuosta hörhöpetterit jättävät aina pois sen 'hyvin perustellun'. Tiede tosiaan perustuu laajoihin toistettavissa oleviin huolellisiin havaintoihin, jotka on järjestetty systemaattiseksi loogiseksi kokonaisuudeksi.

Ja jotta jokin asia voidaan hyväksyä tieteelisesti todistetuksi, täytyy kokeen olla toisettavissa sekä tulosten vastaavia - joka kerralla.

------ kirjoitti:

Tuosta hörhöpetterit jättävät aina pois sen 'hyvin perustellun'. Tiede tosiaan perustuu laajoihin toistettavissa oleviin huolellisiin havaintoihin, jotka on järjestetty systemaattiseksi loogiseksi kokonaisuudeksi.

Toisaalta de Bono kritisoi juuri tätä loogis analyytisen ajattelun ylivaltaan. Hän perustele sitä mm. sellaisella esimerkillä, että jos eri puolella maailmaa annetaan insinööreille jokin ongelma ratkaistavaksi, niin he todennäköisesti päätyvät suhteellisen samanlaiseen ratkaisuun. Näin koska heidät on opetettu ajattelemaan samalla tavalla ja heillä on kaikilla sama tieto käytössään.Bono peräänkuuluttaa eräänlaista luovaa hulluutta mikä auttaa löytämään oikeasti uusia näkökulmia ja ratkaisuja, uutta tietoa. Hän kertoo kirjoissaan monia esimerkkejä missä ns. "kylähullu" on tehnyt mullistavia keksintöjä, ohi oman aikansa tiedeyhteisöjen.Kylähulu tässä yhteydessä tarkittaa henkilöa joka on eri mieltä kun ns. virallinen tiedeyhteisö.

fdgtuu kirjoitti:

Toisaalta de Bono kritisoi juuri tätä loogis analyytisen ajattelun ylivaltaan. Hän perustele sitä mm. sellaisella esimerkillä, että jos eri puolella maailmaa annetaan insinööreille jokin ongelma ratkaistavaksi, niin he todennäköisesti päätyvät suhteellisen samanlaiseen ratkaisuun. Näin koska heidät on opetettu ajattelemaan samalla tavalla ja heillä on kaikilla sama tieto käytössään.Bono peräänkuuluttaa eräänlaista luovaa hulluutta mikä auttaa löytämään oikeasti uusia näkökulmia ja ratkaisuja, uutta tietoa. Hän kertoo kirjoissaan monia esimerkkejä missä ns. "kylähullu" on tehnyt mullistavia keksintöjä, ohi oman aikansa tiedeyhteisöjen.Kylähulu tässä yhteydessä tarkittaa henkilöa joka on eri mieltä kun ns. virallinen tiedeyhteisö.

Heitäpä esimerkkejä tällaisista kylähulluista? Kävisikö vaikkapa Luigi Di Bella Italiasta?

fdgtuu kirjoitti:

Toisaalta de Bono kritisoi juuri tätä loogis analyytisen ajattelun ylivaltaan. Hän perustele sitä mm. sellaisella esimerkillä, että jos eri puolella maailmaa annetaan insinööreille jokin ongelma ratkaistavaksi, niin he todennäköisesti päätyvät suhteellisen samanlaiseen ratkaisuun. Näin koska heidät on opetettu ajattelemaan samalla tavalla ja heillä on kaikilla sama tieto käytössään.Bono peräänkuuluttaa eräänlaista luovaa hulluutta mikä auttaa löytämään oikeasti uusia näkökulmia ja ratkaisuja, uutta tietoa. Hän kertoo kirjoissaan monia esimerkkejä missä ns. "kylähullu" on tehnyt mullistavia keksintöjä, ohi oman aikansa tiedeyhteisöjen.Kylähulu tässä yhteydessä tarkittaa henkilöa joka on eri mieltä kun ns. virallinen tiedeyhteisö.

Loogisen ajattelun ylivaltaa osoittaa, että kaikki insinöörit laskevat 2 2=4. Jos tehtävä annettaisiinkin erilaisille logiikan ja järjen kieltäville hörhöpettereille, voitaisiin saada jänskiä, luovia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja. Varmaan ihan kivaa, mutta jos vastauksella on jotain merkitystä esimerkiksi siltojen lujuuslaskemissa tai vaikkapa sairaan potilaan hoidossa,niin toivoisin, että tehtävä annetaan jollekin henkisesti terveelle, loogisesti ajattelevalle ihmiselle eikä esimerkiksi luovalle skitsofreenikolle.

kylähullut voimavarana kirjoitti:

Loogisen ajattelun ylivaltaa osoittaa, että kaikki insinöörit laskevat 2 2=4. Jos tehtävä annettaisiinkin erilaisille logiikan ja järjen kieltäville hörhöpettereille, voitaisiin saada jänskiä, luovia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja. Varmaan ihan kivaa, mutta jos vastauksella on jotain merkitystä esimerkiksi siltojen lujuuslaskemissa tai vaikkapa sairaan potilaan hoidossa,niin toivoisin, että tehtävä annetaan jollekin henkisesti terveelle, loogisesti ajattelevalle ihmiselle eikä esimerkiksi luovalle skitsofreenikolle.

että tehtävää ei pidä antaa sinulle. ;-)

kylähullut voimavarana kirjoitti:

Loogisen ajattelun ylivaltaa osoittaa, että kaikki insinöörit laskevat 2 2=4. Jos tehtävä annettaisiinkin erilaisille logiikan ja järjen kieltäville hörhöpettereille, voitaisiin saada jänskiä, luovia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja. Varmaan ihan kivaa, mutta jos vastauksella on jotain merkitystä esimerkiksi siltojen lujuuslaskemissa tai vaikkapa sairaan potilaan hoidossa,niin toivoisin, että tehtävä annetaan jollekin henkisesti terveelle, loogisesti ajattelevalle ihmiselle eikä esimerkiksi luovalle skitsofreenikolle.

Ei Bonokaan ole sitä mieltä että looginen ajattelu pitäisi kieltää. Hän vain toivoo että sen rinnalle nostettaisiin tasavertaisena myös toisenlaista ajattelua. Minä en henkilökohtaisesti uskalla lähteä kumoamaan hänen ajatuksiaan . Hän nyt kuitenkin on yksi maaliman johtavista ellei johtava ajattelun tutkija. Kuhan kirjoittelen mitä hän on asioista ajatellut. Hän muuten jo -70 luvulla kertoi miten tietokone pitäisi ohjelmoida että kone voisi olla itseoppiva. Silloin ei koneiden resussit riittänyt sitä toteuttamaan. Mutta vuosikymmeniä myöhemmin, kun tietokeneet kehittyi niin hänen ohjelmansa todistetiin oikeaksi. Paradoksi on se että jotta konen voi oppia sen täytyy tehdä virheitä, konekin oppii virheistä. Kuka haluaa virheitä tekevän koneen?

rgryryy kirjoitti:

Ei Bonokaan ole sitä mieltä että looginen ajattelu pitäisi kieltää. Hän vain toivoo että sen rinnalle nostettaisiin tasavertaisena myös toisenlaista ajattelua. Minä en henkilökohtaisesti uskalla lähteä kumoamaan hänen ajatuksiaan . Hän nyt kuitenkin on yksi maaliman johtavista ellei johtava ajattelun tutkija. Kuhan kirjoittelen mitä hän on asioista ajatellut. Hän muuten jo -70 luvulla kertoi miten tietokone pitäisi ohjelmoida että kone voisi olla itseoppiva. Silloin ei koneiden resussit riittänyt sitä toteuttamaan. Mutta vuosikymmeniä myöhemmin, kun tietokeneet kehittyi niin hänen ohjelmansa todistetiin oikeaksi. Paradoksi on se että jotta konen voi oppia sen täytyy tehdä virheitä, konekin oppii virheistä. Kuka haluaa virheitä tekevän koneen?

"Hän muuten jo -70 luvulla kertoi miten tietokone pitäisi ohjelmoida että kone voisi olla itseoppiva. Silloin ei koneiden resussit riittänyt sitä toteuttamaan. Mutta vuosikymmeniä myöhemmin, kun tietokeneet kehittyi niin hänen ohjelmansa todistetiin oikeaksi." Ajatus itseoppivasta koneesta on ikivanha eikä kenenkään yhden ihmisen keksintöä. Siis mikä ohjelma todistettiin oikeaksi ja kenen toimesta? "Paradoksi on se että jotta konen voi oppia sen täytyy tehdä virheitä, konekin oppii virheistä. Kuka haluaa virheitä tekevän koneen?" Ei koneen tarvitse eikä pidäkään tehdä virheitä. Kone (ja ihminen) voi vertailla ja valita testattavaksi eri vaihtoehtoja, joista paras valitaan (unohtamatta myöskään muiden vaihtoehtojen tuloksia) uusien vaihoehtojen ja testien pohjaksi. Näin se tiedekin kehittyy, josta esim. osoituksena se, että pystyn näpyttelemään tietokoneellani näitä juttuja muiden luettavaksi.

edelleen kirjoitti:

"Hän muuten jo -70 luvulla kertoi miten tietokone pitäisi ohjelmoida että kone voisi olla itseoppiva. Silloin ei koneiden resussit riittänyt sitä toteuttamaan. Mutta vuosikymmeniä myöhemmin, kun tietokeneet kehittyi niin hänen ohjelmansa todistetiin oikeaksi." Ajatus itseoppivasta koneesta on ikivanha eikä kenenkään yhden ihmisen keksintöä. Siis mikä ohjelma todistettiin oikeaksi ja kenen toimesta? "Paradoksi on se että jotta konen voi oppia sen täytyy tehdä virheitä, konekin oppii virheistä. Kuka haluaa virheitä tekevän koneen?" Ei koneen tarvitse eikä pidäkään tehdä virheitä. Kone (ja ihminen) voi vertailla ja valita testattavaksi eri vaihtoehtoja, joista paras valitaan (unohtamatta myöskään muiden vaihtoehtojen tuloksia) uusien vaihoehtojen ja testien pohjaksi. Näin se tiedekin kehittyy, josta esim. osoituksena se, että pystyn näpyttelemään tietokoneellani näitä juttuja muiden luettavaksi.

En väittänytkään että hän keksi ajatuksen itseoppivasta koneesta. Hän kehitti ohjelmointimallin jossa tietokone oppi kokoamaan leikkirobotin. Juuri tämän mainitsemasi yrityksen aj erehdyksen kautta. Ja juuri näinhän ihminenkin oppii ihan luonnostaan. Pieni lapsi opettele pukemaan ja sovittaa sukkaa milloin päähän ja milloin käteen ja jalkaan. Kunnes oppii että sukka kuuluu jalkaan. Tuo väittämäsi ette pidä tehdä virheitä on jo tosi filosofista.Onko eri vaihtoehtojen vertailu vertailua, oppimista vai virhe. Mistä tietää mikä on paras vaihtoehto jos ei ole kokeillut myös huonoja vaihtoehtoja? Kirurgia kehittyi huimasti toisen maailmansodan aikana kun tilanteesta johtuen oli pakko yrittää uusia keinoja ja ottaa riskejä. Voi helposti kuvitella että siellä tehtiin hyviä ja huonoja valintoja mutta yhtäkaikki opittiin uutta.

Soveltavat koulutyössään sosiaalisia taitojaan oppilaisiin. Minkävuoksi lobbari/jantteri jatkuvasti kossuhuuruissaan hörhöttelee muita palstalaisia. Koulu on siis jäänyt jantterilta/lobbarilta kesken ja nyt pitää aputyömiehenä saada elantonsa ja se ahdistaa niin mahdottomasti, että KAIKKIA MUITA PALSTALAISIA PITÄÄ JATKUVASTI HÖRHÖTELLÄ ja mitään asiallisia kommentteja ei tietenkään voi toivoa, koska kossu on jo tehnyt tuhotyönsä hermostossa.

kaikkia potilaita, vaikka kuinka olisi kakoitutkittu. Mutta sehän on potilaan vika, kun ei elimistö sovellu lääkefirmojen tieteeseen.

nuo liukuhihnatouhut kirjoitti:

kaikkia potilaita, vaikka kuinka olisi kakoitutkittu. Mutta sehän on potilaan vika, kun ei elimistö sovellu lääkefirmojen tieteeseen.

Onko tosiaan niin, että joku sairaus ei paranekaan terveydenhuollossa kaikilla potilailla sataprosenttisesti? Ja tämä on tehnyt hörhöpetteristä katkeran ja saanut hänet kostoksi postailemaan sepustuksiaan minkä tahansa vaihtoehtoilun mainostamiseksi.

jopas jotain kirjoitti:

Onko tosiaan niin, että joku sairaus ei paranekaan terveydenhuollossa kaikilla potilailla sataprosenttisesti? Ja tämä on tehnyt hörhöpetteristä katkeran ja saanut hänet kostoksi postailemaan sepustuksiaan minkä tahansa vaihtoehtoilun mainostamiseksi.

Vankkaa näyttöä koululääketieteen osaamisesta on se jo tutuksi tullut 13%. Ei 100% niin kuin lobbarin esityksestä voisi helposti luulla!

tietoa kirjoitti:

Vankkaa näyttöä koululääketieteen osaamisesta on se jo tutuksi tullut 13%. Ei 100% niin kuin lobbarin esityksestä voisi helposti luulla!

13% on ääretömmän monta kertaa parempi tulos kuin uskomushoitojen 0%.

ylivoimainen kirjoitti:

13% on ääretömmän monta kertaa parempi tulos kuin uskomushoitojen 0%.

jää vielä väliä ennenkö se 100% täyttyy! Millä tuo 87% täytetään?

kuitenkin kirjoitti:

jää vielä väliä ennenkö se 100% täyttyy! Millä tuo 87% täytetään?

Hörhöpetteri tarkoittanee tässä, että BMJ:n verkkotietokannassa on käyty läpi useita eri hoitoja koskeva tieteellinen näyttö. 13 % on sellaisia, joista on vahva näyttö. Loppuun 87 prosenttiin kuuluu sellaisia hoitoja kuin homeopatian käyttö syylien poistamiseen. On hyvin todennäköistä, että homeopatia ei auta syyliin vaikka kuinka tutkittaisiin. Tältä osin prosenttiluku ei siis parane. Sen sijaan kaikki lääkärit voivat nyt tarkistaa syylien hoitoa koskevan käyvänhoidon ja todeta, että homeopatiaa ei kannata ainakaan antaa. Eikö olekin hyvä juttu.

ei täyty kirjoitti:

Hörhöpetteri tarkoittanee tässä, että BMJ:n verkkotietokannassa on käyty läpi useita eri hoitoja koskeva tieteellinen näyttö. 13 % on sellaisia, joista on vahva näyttö. Loppuun 87 prosenttiin kuuluu sellaisia hoitoja kuin homeopatian käyttö syylien poistamiseen. On hyvin todennäköistä, että homeopatia ei auta syyliin vaikka kuinka tutkittaisiin. Tältä osin prosenttiluku ei siis parane. Sen sijaan kaikki lääkärit voivat nyt tarkistaa syylien hoitoa koskevan käyvänhoidon ja todeta, että homeopatiaa ei kannata ainakaan antaa. Eikö olekin hyvä juttu.

ja maailma pelastuu! Niinkö?

hoito, kirjoitti:

ja maailma pelastuu! Niinkö?

Onpas siellä vaikea päivä. Mietipä nyt itse, kannattaako käyttää sellaista hoitoa, jonka toimivuudesta on näyttöä vai sellaista, joka ei ennenkään ole toiminut.

pelastuu? kirjoitti:

Onpas siellä vaikea päivä. Mietipä nyt itse, kannattaako käyttää sellaista hoitoa, jonka toimivuudesta on näyttöä vai sellaista, joka ei ennenkään ole toiminut.

sitten hoitojen jälkeen, jos tulee.
Kuten niissä "näyttöön perustuvissakin" hoidoissa!