Ei mene minun kaaliini, minkä IHMEEN takia muut saksanpaimenkoiran omistajat tuntuvat olevan NIIN kateellista, NIIN aggressiivista ja NIIN sekopäistä porukkaa, että oksat pois.
Sekö on teidän mielestänne hyvä tapa tuoda tätä mahtavaa rotua esille?
Se, että täällä munat vaahdossa ja piNpsat soikeena huudetaan, mesotaan, haukutaan ja nälvitään ja lähetellään näitä kaikenmaailman "koodiviestejä" että tuntisitte itsenne tärkeiksi.
Mikä ihme teitä vaivaa?
Tuo on naurettavaa ja vähintäänkin aika älyttömän ala-arvoista toimintaa.
Sitten itketään ja ipistään kun pääsee taas yksi saksanpaimenkoira iltapäivälehtien otsikoihin hyökkimisten takia...
Ei tuo teidän käytöksenne täälläKÄÄN saati siellä "kenttien laidoilla" anna yhtään sen parempaa kuvaa saksanpaimenkoirista, ja niiden kanssa toimimisesta!
Ettekö jo viimein tajua, minkä karhunpalveluksen rodulle teette, kun ette muuta osaa kuin v*ttuilla ihmisille?
Jos tänne joku onneton eksyy kysymään mielipidettä tai neuvoa saksanpaimenkoiran kanssa elämiseen, niin heti keskisormet pystyssä ja naama violettina huudatte ja haukutte tämän ihmisraukan maanrakoon.
HALOO, hänellä on SAMANROTUINEN koira kuin teillä, eikö kuuluisi puhaltaa ikään kuin edes saman hiilen SUUNTAAN...??
Ainii, tehän olettekin niin tajuttoman KATEELLISIA.
Minäkin omistan saksanpaimenkoiran.
Se on uros, melko tumma väritykseltään.
Se on hurjan ihana, kiltti, energinen ja veijarimainen kaveri, joka on kaikessa mukana häntä heiluen.
Me ei harrasteta sen kanssa tottiksia, näyttiksiä, käyttiksiä, suojelua eikä muutakaan, minkä turvin voisin elvistellä.
Ehei, en ole kiinnostunut ko. touhuista.
Kiva, jos jollakin riittää niihin mielenkiintoa.
Me paahdetaan tuon vesselin kanssa pitkin metsiä omatekoisilla etsimisreissuilla, tehdään samalla kontaktiharjoituksia ja nautitaan yhdessä touhuilemisesta.
Me myös lenkkeillään, käydään moikkailemassa koirakavereita, autoillaan, uidaan sun muuta.
Meidän saksanpaimenkoira on myös oivallinen kotiapulainen.
Tänäänkin, kun seisoin keittiössä tiskaamassa, tuo armas seefferini makoili jaloissani, ja nuoli lattialle räiskyneet vesiryöpsähdykset pois niin, ettei sukat kastuis!
Ja viime viikolla kun persus pystyssä töngin takapihan kukkapenkissä, tämä saksanpaimenkoirani auttoi nyhtämään rikkaruohoja, tai paremminkin nappasi valmiiksi nyhtämäni rikkaruohot suuhunsa, ja ravisteli hurjan innoissaan kaikki mullat ja hiekat niskaani!
Välillä maata röhnötetään lattialla vierekkäin, ja jutustellaan mukavia.
Jos meille tulee vieraita, ja tämä saksanpaimenkoiramme tunnistaa tulijan tutuksi, se kantaa kaikkein limaisimmat pallonsa ja luunsa tuon tulijan syliin esitellen niitä ylpeinä.
Jos joku kysyy minulta, millainen rotu tämä saksanpaimenkoira on, kerron hänelle mielelläni.
Jos joku kysyy minulta neuvoa saksanpaimenkoiran hoidossa tai koulutuksessa, olen valmis neuvomaan ja auttamaan.
Saksanpaimenkoira on uljas, rakastettava ja jalo rotu.
Se sopii oivallisesti myös koti- tai perhekoiraksi, mikäli sille tarjotaan paljon virikkeitä, aivotyötä ja liikuntaa.
Saksanpaimenkoira lähtee hurjan mielellään mukaan uintiretkelle, kalaan, autoajelulle, autoremonttiin, hikilenkille, auringonottoon tai vaikkapa mummolaan kylään!
Kun muistaa aktivoida kaiken sen älyn, mitä tämä ihastuttava rotu suloisessa päänupissaan piilottelee, saksanpaimenkoirasta saa Maailman Parhaimman Ystävän.
Meidänkään vesseli ei taatusti epäröisi hetkeäkään uhratakseen henkensä meidän puolestamme.
Se rakastaa meitä varmasti yhtä äärettömän paljon kuin me rakastamme sitä.
Pidetään näistä rakkaistamme siis hyvää huolta!
Kerrotaan kaikille, miten mahtavasta rodusta on kyse.
Kerrotaan niille, että mustamaalaamisen sijaan tätä rotua tulee kunnioittaa yhtä paljon kuin tämän rodun yksilöt kunnioittaa meitä.
SIKAMAISTA SAKKIA
-saksailija-
262008
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Omistan itse erirotuisen koiran niin en tietenkään voi kaikkea allekirjoittaa, mutta olen asioista samaa mieltä. (saksanpaimenkoiratkin ovat kyllä lähellä sydäntäni) Oman kylän ns. "koiraihmisistä" löytyy kanssa yksi joka moittii omaa koiraa, rotua yleisesti ja moittii vielä minunkin koiran kun sattuu olemaan saman rotuinen. Käsittämätöntä käytöstä. Ei sitä voi ymmärtää että lähtee esim. koirakouluun, yleiselle paikalle, moittimaan omaa koiraansa ja koko rotua isoon ääneen. Siinä tulee muutkin leimatuksi kun yksi esittää vain jotain omia ihan kummallisia perusteettomia näkemyksiään. Jotain on vialla ja pahasti. Itse en ota henkilökohtaisesti moista ihme touhua, mutta se on hyvin ikävää rodun maineen kannalta. En nyt mollaa kommentilla asiallista kokemuksien jakamista enkä koiraharrastuksia, jotka on vain hyvästä jos ne kiinnostaa. Nimenomaan pitäisi puhaltaa yhteen hiileen kun kerran samanrotuisen koiran omistaa.
Totta puhut. Ei minunkaan päiväni tämänKÄÄN palstan vinoiluista pilalle mene, mutta ihmettelen kyllä suuresti tätä touhua täällä, jos joskus eksyn näitä juttuja lukemaan.
Kun luin kirjoituksesi, tuntui kuin olisin sen itse kirjoittanut :) meillä on ihan samanlainen tilanne, että saksarimme on yksi perheenjäsen jonka kanssa harjoitellaan etsintää ym. muuta omaksi ja koiran iloksi.. olen aina itse miettinyt tätä palstaa ja silloin kun koirani hankin, erehdöin jopa kysymään täällä jonkin kysymyksen, mutta paskaa tuli niskaan joka puolelta eikä yhtään vastausta kysymykseen. kerrankin löytyi joku järjissään oleva tälläkin palstalla, kiitos siitä :) aurinkoista kesää sekä sinulle että sessullesi !
Älyttömän kivaa, että siellä on toinenkin saksistelija, jolla on jalat maassa =) Eikös olekin totta, että nää saksanpaimenkoirat on maailman parhaita otuksia perheenjäseninäkin, kotikoirina ja uskottuina? ;) Ei näitten kanssa aina tarvii olla menossa kaikenmaailman kissanristijäisiin (lue: näyttelyt, tokot sun muut) kulmat kurtussa ja hihna nyrkissä. Jatketaan me vain kotipuuhastelua, nuuskuttelua, telmimistä ja kellimistä! =) Ihanan lämmintä kesää myös sinulle, sekä sille mahtavalle turrikallesi...! ;)
palstalla älyllistä elämää :) just tuollaiseksi kaveriksi haluaisin oman pentuni.aikaisempia koiriani kasvattaessa(collie)sain neuvoja ystävältä joka tuntee rodun,mutta sakun kohdalla ei tätä mahdollisuutta ole.paitsi siis kasvattaja riitta.jolta olen saanut kullan arvoisia neuvoja,siksi valitsinkin tämän kennelin.olisi kuitenkin mukava saada neuvoja/tietoa sakujen oikuista yms.(tietyt asiat toistuvat collieilla tietyssä iässä.)osaisi sitten varautua ja toimia oikein. johonkin perus tottikseen menemme,kunhan rokotukset on ok ja pentu sopivan ikäinen.enkä pois sulje muitakaan lajeja,mutta onko esim suojelu liian vaativaa aloittelijoille?jos,niin mitä suosittelisitte.ja kyse on siis kotisakusta :)ei,emme lähde kilpailemaan,vaan harrastamme.
jäljeltä,jos onnistut siinä ei tarvitse opettaa kun purut,Niin siinä on sulla suojeluskoiraa.
löytyy luonteeltaan tosi ihana saku, tykkää makailla jalkojen juuressa ja pusuja tarjoaa tämän tästä, on myös ihan kotikoirana. Tottelee kyllä myös käskyjä hyvin ja on ihan vaan kotona kouluteltu. En ikuna antais pois ja itku tulee varmasti kun tästä koirasta joskus aika jättää. Niin ettei kaikki sakujen omistajat ole kiihkoilijoita ja toisten haukkujia.
Kivaa että sielläkin ollaan kintut maankamaralla ja leppoisin mielin saksistelemassa =) Hauskaa kevättä teille!
Ihana kirjoitus, näin meilläkin naatitaan elämästä, leikitään, metsäillään ja rakastetaan toisia niin että sukat jyllää jaloissa. Vailla hirmuista huutoa ja meteliä ollaan selvitty murkkuiät ja tuntuu että kaikki on vaan poikien kanssa niin ihanaa.
villakoira.
älyttömät kiksit omasta viestistäsi...?
No, päästiinhän tuon -saksailijan- sekopäisen aggressiivisen vaahtoamisen jälkeen itse asiaan - sädekehän kiillottamiseen siitä, miten oma elämänmuoto sen sessen kanssa on Se Oikea Tapa, ja saatiinpa vähän inhimillistettyäkin koiraa siinä sivussa... Ai nii, mut tääkin on varmaan vaan kateutta. Mutta en kyllä tiedä mistä... Siitä, ettei suhteellisuudentaju ole kohdallaan..?
Olen yhä samaa mieltä, mitä olin aloituksessakin. Kukin taaplaa tavallaan, mutta edelleenkin valtaosa tänne kirjottavista sakemannaajista on suhteellisen sikamaista sakkia. Itse en mielestäni heihin kuulu. Jokainen valitkoot mihin kastiin lukeutuvat.
näähän on mielisairaita valtaosa jotka tänne kirjoittaa. veronmaksajien piikkiin pitää nykyään lataamoissakin olla nettiyhteydet.
Yksikin kirjoittamani ajatus, teksti tai kuva..tiedät mitä seuraa
persettä huoruus. no niin, mitä nyt seuraa?
Ketä tässä piti alkaa pelottaa? Juurikin tuota minä tarkoitan. Pätemistä?
"niin kauan kun seei oo uhka se on mahdollisuus"
voisitko ajatella jossainvaiheessa mennä itseesi?
1)ei 2)kyllä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=4500000000000128&posting=22000000043822984
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=4500000000000128&posting=22000000043993765
yksäritse
Samaa mieltä, jokainen taaplatkoon tavallaan ja auttakoon toistaan, ihme jengiä riittää. Mutta tää on kyllä kaikkien keskustelupalstojen ongelma, aina on noita keuhkoilojoita, jotka on kaikessa oikeassa ja jotka vaan etsii kirjoituksia joihin voisi vastata tulenpalavasti:)
nauroin vedet silmissä tuota, mielisairastekstiä:) Hah, olet iha oikessa, ei meillä taviksilla ole aikaa ryynätä jokaista kirjoitusta läpi ja huudella mielipiteitä.
Mulla on ollut 12-vuotta, ensin yksi sakutyttö ja nyt toinen ihan penneli. Ihania möllyköitä, joiden kanssa on harrastettu vähän kentällä ja paljon kotona. Vähän tekisi mieli päästä ehkä tekemään vakavammin tämän uuden hepun kanssa, mutta tuntuu, että koulutuskentille on ihan mahdotonta päästä mukaan. Olen lähettänyt kymmeniä sähköposteja ja soitellut spl-alajaostoille, josko pääsisi mukaan, mutta tuntuu, että kaikki ryhmät ovat täynnä, tai mukaan pääsee vaan suosituksella, tai vastauksena on ollut, että meille pääsee vain vakavissaan treenaavat koirakot.. hmm, olenko kysellyt vääristä paikoista?
Jos joku treenaava osaisi ihan ilman sarvia ja hampaita auttaa tässä asiassa niin olisin tosi kiitollinen:)
Ihan tuossa alkoi naurauttaa. XD Kirjoituksen alullepanija taaitaa kuulua sakkiin joka on itse kirjoituksensa puolesta varsinainen kiihkoilija. Haluaisi toimia kuten kirjoittaa. Mutta todellisuudessa luonteenpiirit näkyvät syyttävässä kirjoituksessa, monikon muodossa ja epätasapainoisuudessaan. Valitettavaa satua mutta ei totta.
itellä ja maailman ihanin saku poika =) ja ihan koitikoira. rakastaa lapsia ja uimista. oikea suukko moottori =) muutenkin on melkein kaikessa touhussa mukana, mitä nyt tekeekään.