Mistä halvimmat pressokeittimet ?

kahviin ihastunut

Englannissa me tehtiin tällaisella kahvit ... mutta mistä kyseisen keittimen saisi Suomessa halvimmalla ? Tarkoitan siis sellaista lasista "purkkia", jossa mäntä työntää purut pohjalle !

16

3731

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Älä osta hyvä ystävä halvinta - pressomatkasi loppuu lyhyeen kun männän suodatin tukkeutuu ja alas painaessa saat ensimmäisen kerran kuuman kahvin syliisi tai pannusi halki. Näin käy halvalle keittimelle - kokemus puhuu. Tuon halvan jälkeen ostimme Bodumin keittimen, mikä sekään ei nyt hirveitä maksanut ja se ei ole temppuillut koskaan. Samalta valmistajalta löytyy myös presso teelle. Bodumin keittimen taitaa saada ehkä neljälläkympillä. Käytä aina pressossa porokahvia - ei suodatinjauhatusta ja ennen männän pohjaan painamista pyöräytä vesi ja porot sekaisin.

      • sieufhiopwer

      • dtyjsyjdytjety

      • dtyjsyjdytjety kirjoitti:

        http://www.gizmag.com/go/7570/

        Taidatte ystävät, Besser ja Wisser, juosta viiden tonnin esteitä kun me aloittajan kanssa 60 metrin sileätä. Eiköhän nuo ole vähän eri luokan pelejä. Älkäähän nyt: ei elämä näin vakava asia ole.


      • eritposfdgsrh
        crudo kirjoitti:

        Taidatte ystävät, Besser ja Wisser, juosta viiden tonnin esteitä kun me aloittajan kanssa 60 metrin sileätä. Eiköhän nuo ole vähän eri luokan pelejä. Älkäähän nyt: ei elämä näin vakava asia ole.

        Lasikannu, johon laitetaan kahvijauhe ja siihen kuumahko vesi. Päälle mäntä, jolla sitten suodatetaan porot erilleen. Ei ole pannu. Ei ole keitin. On ehkä suodatuskannu.


      • neurose
        eritposfdgsrh kirjoitti:

        Lasikannu, johon laitetaan kahvijauhe ja siihen kuumahko vesi. Päälle mäntä, jolla sitten suodatetaan porot erilleen. Ei ole pannu. Ei ole keitin. On ehkä suodatuskannu.

        virallinen tietokirjastakin löytyvä nimi on _pressopannu_.
        Lontooksi French press tai Press pot.

        Eli siis voin väittää seuraavaa:
        On pannu.


    • Itselläni on Ikean versio asiasta. Ei kylläkään aivan jokapäiväisessä käytössä. Mikäli käyttö on aktiivisempaa ehkä se Bodum on parempi ostos.

      • Vanha kokki

        Siitä juontunee espresson nimi. Olipa laite minkälainen hyvänsä, jos kahvijauheen makuaromit irroitetaan kuuman veden PAINEELLA, on silloin kyseessä espressokeitin.
        Sähkökäyttöisissä laitteissa kuumennettu vesi painetaan erillisen hienojakoisen terässiivilän läpi johon kahvijauhe on pakattu tiukasti. Paine saadaan aikaan joko vesijohtopaineesta, sähköisellä pumpulla, tai mekaanisesti käsin. Mainitulla lasikannukeittimellä ei ole siis muuta eroa, kuin se, että vesi ja kahvijauhe sekoitetaan ennen paineistusta, mutta kuitenkin kahvijauheen makuaineet irroitetaan paineella, eli käsin painamalla mäntää.
        Suodatettu kahvi = vedenpaine on vapaa valuminen kahvijauheen lävitse.
        Haudutettu kahvi = Kahvijauhe sekoitetaan veden joukkoon ja kiehautetaan, jonka jälkeen kahvijauhe laskeutuu keittimen pohjalle ja kahvijuoma on valmista.
        Tämän lisäksi on erilaisia mm. orientissa käytettyjä kahvijuoman valmistustapoja, jotka kuitenkin ovat lähinnä haudutettuja kahvijuomia eri mittaisine kiehuttamisaikoineen ja tapoineen, sekä kahvijauheen hienouden suhteen karkeasta aivan pölymäiseen.


      • Vanha kokki kirjoitti:

        Siitä juontunee espresson nimi. Olipa laite minkälainen hyvänsä, jos kahvijauheen makuaromit irroitetaan kuuman veden PAINEELLA, on silloin kyseessä espressokeitin.
        Sähkökäyttöisissä laitteissa kuumennettu vesi painetaan erillisen hienojakoisen terässiivilän läpi johon kahvijauhe on pakattu tiukasti. Paine saadaan aikaan joko vesijohtopaineesta, sähköisellä pumpulla, tai mekaanisesti käsin. Mainitulla lasikannukeittimellä ei ole siis muuta eroa, kuin se, että vesi ja kahvijauhe sekoitetaan ennen paineistusta, mutta kuitenkin kahvijauheen makuaineet irroitetaan paineella, eli käsin painamalla mäntää.
        Suodatettu kahvi = vedenpaine on vapaa valuminen kahvijauheen lävitse.
        Haudutettu kahvi = Kahvijauhe sekoitetaan veden joukkoon ja kiehautetaan, jonka jälkeen kahvijauhe laskeutuu keittimen pohjalle ja kahvijuoma on valmista.
        Tämän lisäksi on erilaisia mm. orientissa käytettyjä kahvijuoman valmistustapoja, jotka kuitenkin ovat lähinnä haudutettuja kahvijuomia eri mittaisine kiehuttamisaikoineen ja tapoineen, sekä kahvijauheen hienouden suhteen karkeasta aivan pölymäiseen.

        Pressopannuissa käsittääkseni suositellaan käytettäväksi ns. pannukarkeuteen jauhettua kahvia. Sain lahjaksi tummaa erikoiskahvia, joka oli mielestäni suodatinkarkeutta. Paketin päällä oli pressopannun symboli, joten tein siitä meille pressokahvit. Hienosta jauhatuksesta huolimatta en havainnut tuon kahvin käytössä pressopannussa ongelmia. Miksi siis pressoissa suositellaan käytettäväksi karkeaa jauhatusta, vaikka hienompikin jauhatus toimii?


      • Parta-Arska kirjoitti:

        Pressopannuissa käsittääkseni suositellaan käytettäväksi ns. pannukarkeuteen jauhettua kahvia. Sain lahjaksi tummaa erikoiskahvia, joka oli mielestäni suodatinkarkeutta. Paketin päällä oli pressopannun symboli, joten tein siitä meille pressokahvit. Hienosta jauhatuksesta huolimatta en havainnut tuon kahvin käytössä pressopannussa ongelmia. Miksi siis pressoissa suositellaan käytettäväksi karkeaa jauhatusta, vaikka hienompikin jauhatus toimii?

        Olisikohan niin, että hienompi espressojauhatteinen kahvi pääsee helpommin pressopannun siivilän låpi varsinaiseen kahvijuomaan - josta eivät sitten jotkut tykkää? Karkeampi kahvi pysyy siivilän takana ja ehkä - kun on kyse sentään vähintäänkin jonkun aikaa haudutettavasta kahvista, niin karkeampi kahvi sopii paremmin haudutettavaksi.

        Silloin kun vielä käytin jokapäiväiseen kahvitteluun pressopannua, sekoitin kaksi kahvilaatua yhteen, joista toinen oli espressojauhatuksinen tummempi ja toinen karkeampi, enemmän normikahvi. Näin saa aikaan aika kivoja päiväkahvilaatuja, joissa on kuitenkin vähän enemmän makua - erityisesti näin saa tuon suklaan maun normikahviinkin ja halvemmalla.

        Sen opin tuosta pressopannusta, että se on jotenkin pestävä useammin kunnolla kuin normaali pöönapannu. Ei pelkästään siksi, että mäntä liikkuisi sutjakkaammin vaan kahvin maunkin vuoksi.


      • Vanha kokki
        crudo kirjoitti:

        Olisikohan niin, että hienompi espressojauhatteinen kahvi pääsee helpommin pressopannun siivilän låpi varsinaiseen kahvijuomaan - josta eivät sitten jotkut tykkää? Karkeampi kahvi pysyy siivilän takana ja ehkä - kun on kyse sentään vähintäänkin jonkun aikaa haudutettavasta kahvista, niin karkeampi kahvi sopii paremmin haudutettavaksi.

        Silloin kun vielä käytin jokapäiväiseen kahvitteluun pressopannua, sekoitin kaksi kahvilaatua yhteen, joista toinen oli espressojauhatuksinen tummempi ja toinen karkeampi, enemmän normikahvi. Näin saa aikaan aika kivoja päiväkahvilaatuja, joissa on kuitenkin vähän enemmän makua - erityisesti näin saa tuon suklaan maun normikahviinkin ja halvemmalla.

        Sen opin tuosta pressopannusta, että se on jotenkin pestävä useammin kunnolla kuin normaali pöönapannu. Ei pelkästään siksi, että mäntä liikkuisi sutjakkaammin vaan kahvin maunkin vuoksi.

        Seitsemänkymmentä luvun lopulla hankin ensimmäisen espressolaitteeni joka oli La Cimbali merkiltään. Laite oli varustettu lämmitetyllä kuppitelineellä ja höyrystimellä.
        Siihen aikaan espresso oli meillä vielä verrattain harvinaista ja kahvilaatujakaan ei ollut kovin monia.
        Ravntolassani käytimme italialaista Illy-kahvia ja koska sitä myytiin siihen aikaan ainoastaan papuina, oli hankittava kahvimylly jauhatukseen.
        Silloin tein havainnon, joka saattaa olla nyt vastaus Parta-Arskan kysymykseen, nimittäin mitä hienommaksi kahvi jauhettiin, sen voimakkaampi oli kahvin maku, ja samalla juoman pintaan nouseva vaahto (crema). Karkeampi jauhatus antoi miedomman ja suomalaiseen makuun ehkä tutumman aromin, toisin sanoen, espressolaitteeseen ainakin soveltuu myös karkeampi jauhatus ja uskon että näin on myös tuossa mainitussa pressopannussa.
        Eli siis, mitä voimakkaampi kahviaromi, sitä hienompi jauhatus, vrt. turkkilainen kahvi.
        Toki myös paahdolla on ratkaiseva merkitys.
        Asiantuntijat saattaisivat tietää eksaktin vastauksen.


      • keskustelun
        Vanha kokki kirjoitti:

        Siitä juontunee espresson nimi. Olipa laite minkälainen hyvänsä, jos kahvijauheen makuaromit irroitetaan kuuman veden PAINEELLA, on silloin kyseessä espressokeitin.
        Sähkökäyttöisissä laitteissa kuumennettu vesi painetaan erillisen hienojakoisen terässiivilän läpi johon kahvijauhe on pakattu tiukasti. Paine saadaan aikaan joko vesijohtopaineesta, sähköisellä pumpulla, tai mekaanisesti käsin. Mainitulla lasikannukeittimellä ei ole siis muuta eroa, kuin se, että vesi ja kahvijauhe sekoitetaan ennen paineistusta, mutta kuitenkin kahvijauheen makuaineet irroitetaan paineella, eli käsin painamalla mäntää.
        Suodatettu kahvi = vedenpaine on vapaa valuminen kahvijauheen lävitse.
        Haudutettu kahvi = Kahvijauhe sekoitetaan veden joukkoon ja kiehautetaan, jonka jälkeen kahvijauhe laskeutuu keittimen pohjalle ja kahvijuoma on valmista.
        Tämän lisäksi on erilaisia mm. orientissa käytettyjä kahvijuoman valmistustapoja, jotka kuitenkin ovat lähinnä haudutettuja kahvijuomia eri mittaisine kiehuttamisaikoineen ja tapoineen, sekä kahvijauheen hienouden suhteen karkeasta aivan pölymäiseen.

        aloittaja kirjoitti pressokeittimestä, niin kaiketi hän kuitenkin asiayhteydestä päätellen tarkoitti _pressopannua_:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Pressopannu

        Kyse ei siis ole espresson tekemisestä.


      • Vanha kokki
        keskustelun kirjoitti:

        aloittaja kirjoitti pressokeittimestä, niin kaiketi hän kuitenkin asiayhteydestä päätellen tarkoitti _pressopannua_:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Pressopannu

        Kyse ei siis ole espresson tekemisestä.

        Toimintaperiaate kuitenkin lähes sama, pressokeittimen siivilä on männässä, mäntää painettaessa alas
        kahvijuoma läpäisee siivilän ja kahvijauhe jää siivilän alle.Tarvittava paine vain on vähäisempi kuin espressoa valmistettaessa, jossa vesi pakotetaan ylhäältä alas ja kahvijauheen läpi siivilän kautta kuppiin.
        Mieti hiukan nimeä presso, sanan kantamuotohan on tuo mainittu pressione, eli paine.


      • Vanha kokki kirjoitti:

        Seitsemänkymmentä luvun lopulla hankin ensimmäisen espressolaitteeni joka oli La Cimbali merkiltään. Laite oli varustettu lämmitetyllä kuppitelineellä ja höyrystimellä.
        Siihen aikaan espresso oli meillä vielä verrattain harvinaista ja kahvilaatujakaan ei ollut kovin monia.
        Ravntolassani käytimme italialaista Illy-kahvia ja koska sitä myytiin siihen aikaan ainoastaan papuina, oli hankittava kahvimylly jauhatukseen.
        Silloin tein havainnon, joka saattaa olla nyt vastaus Parta-Arskan kysymykseen, nimittäin mitä hienommaksi kahvi jauhettiin, sen voimakkaampi oli kahvin maku, ja samalla juoman pintaan nouseva vaahto (crema). Karkeampi jauhatus antoi miedomman ja suomalaiseen makuun ehkä tutumman aromin, toisin sanoen, espressolaitteeseen ainakin soveltuu myös karkeampi jauhatus ja uskon että näin on myös tuossa mainitussa pressopannussa.
        Eli siis, mitä voimakkaampi kahviaromi, sitä hienompi jauhatus, vrt. turkkilainen kahvi.
        Toki myös paahdolla on ratkaiseva merkitys.
        Asiantuntijat saattaisivat tietää eksaktin vastauksen.

        Jauhatusjuttu alkoi kiinnostamaan ja kävin paikallisessa kirjastossa sekä surffailin netissä. Crudo kuin myös Vanha Kokki ovat oikeassa. Hieno jauhe saattaa läpäistä suodattimen, mutta olennainen karkeaan verrattunainen ero hienossa suodatuksessa on tietolähteiden mukaan arominluovutuspinnan määrä. Hienoksi jauhetussa kahvissa arominluovutuspintaa on huomattavasti enemmän karkeaan verrattuna. Tästä johtuu hienoksi jauhetun kahvin voimakkaampi maku.
        Jos jotakuta kiinnostaa kannattaa käydä Meiran ja Pauligin nettisivuilla. Hyvä sivusto on myös kahvi.net.
        Rauhallista Pyhäinpäivää kaikille.


      • minä noiden
        Vanha kokki kirjoitti:

        Toimintaperiaate kuitenkin lähes sama, pressokeittimen siivilä on männässä, mäntää painettaessa alas
        kahvijuoma läpäisee siivilän ja kahvijauhe jää siivilän alle.Tarvittava paine vain on vähäisempi kuin espressoa valmistettaessa, jossa vesi pakotetaan ylhäältä alas ja kahvijauheen läpi siivilän kautta kuppiin.
        Mieti hiukan nimeä presso, sanan kantamuotohan on tuo mainittu pressione, eli paine.

        molempien - presso ja espresso - lähtösanan tunnen, mutta silti oletan, että aloittaja kyselee pressopannuista ja tuskin on aikeissa sillä espressokahvia tehdä.

        Itselläni on krupsin yhdistelmäkeitin (tavallinen kahvi & espresso) sekä bodumin pressopannu. Jälkimmäistä käytän, kun tekee mieli pannukahvia.


    • Anonyymi

      Olen käyttänyt Le Creusetin pressopannua jo jonkin aikaa, ja se on osoittautunut erittäin kestäväksi ja laadukkaaksi. Vaikka se on hieman hintavampi kuin perusmallit, pitkäikäisyys ja erinomainen suodatus tekevät siitä mielestäni hintansa arvoisen. Lisäksi sen tyylikäs muotoilu on mukava lisä keittiöön. Jos harkitset investointia laadukkaampaan pressopannuun, suosittelen tutustumaan tähän malliin. Lisätietoja löytyy täältä: https://minasydankoti.fi/kokemuksia/le-creuset-pressopannu-arvostelu/

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Useita puukotettu Tampereella

      Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht
      Tampere
      176
      3407
    2. Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava
      Maailman menoa
      373
      2171
    3. Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?

      Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii
      Puolanka
      54
      2117
    4. Leipivaaran päällä on kuoleman hiljaista.

      Suru vai suuri helpotus...
      Puolanka
      42
      1998
    5. Meneeköhän sulla

      oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua
      Ikävä
      32
      1481
    6. Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa

      Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em
      Ikävä
      93
      1241
    7. Määpä tiijän että rakastat

      Minua nimittäin. Samoin hei! Olet mun vastakappaleeni.
      Ikävä
      54
      1203
    8. Muutama kysymys ja huomio hindulaisesta kulttuurista.

      Vedakirjoituksia pidetään historiallisina teksteinä, ei siis "julistuksena" kuten esimerkiksi Raamattua, vaan kuten koul
      Hindulaisuus
      409
      1114
    9. Jumala puhui minulle

      Hän kertoi sinusta asioita, joiden takia jaksan, uskon ja luotan. Hän kuvaili sinua minulle ja pakahduin onnesta kuulles
      Ikävä
      117
      1029
    10. Koska näit kaivattusi viimeksi

      Milloin tapasit rakkaasi? Ja etenikö suhde yhtään?
      Ikävä
      47
      903
    Aihe