Mistä halvimmat pressokeittimet ?

ole vaan hauduttimia. Tai jotain. Vertaa tuohon: http://www.thecoffeebrewers.com/brmupresma.html

sieufhiopwer kirjoitti:

ole vaan hauduttimia. Tai jotain. Vertaa tuohon: http://www.thecoffeebrewers.com/brmupresma.html

Lue lisää

http://www.gizmag.com/go/7570/

dtyjsyjdytjety kirjoitti:

http://www.gizmag.com/go/7570/

Taidatte ystävät, Besser ja Wisser, juosta viiden tonnin esteitä kun me aloittajan kanssa 60 metrin sileätä. Eiköhän nuo ole vähän eri luokan pelejä. Älkäähän nyt: ei elämä näin vakava asia ole.

crudo kirjoitti:

Taidatte ystävät, Besser ja Wisser, juosta viiden tonnin esteitä kun me aloittajan kanssa 60 metrin sileätä. Eiköhän nuo ole vähän eri luokan pelejä. Älkäähän nyt: ei elämä näin vakava asia ole.

Lue lisää

Lasikannu, johon laitetaan kahvijauhe ja siihen kuumahko vesi. Päälle mäntä, jolla sitten suodatetaan porot erilleen. Ei ole pannu. Ei ole keitin. On ehkä suodatuskannu.

eritposfdgsrh kirjoitti:

Lasikannu, johon laitetaan kahvijauhe ja siihen kuumahko vesi. Päälle mäntä, jolla sitten suodatetaan porot erilleen. Ei ole pannu. Ei ole keitin. On ehkä suodatuskannu.

Lue lisää

virallinen tietokirjastakin löytyvä nimi on _pressopannu_.
Lontooksi French press tai Press pot.

Eli siis voin väittää seuraavaa:
On pannu.

Siitä juontunee espresson nimi. Olipa laite minkälainen hyvänsä, jos kahvijauheen makuaromit irroitetaan kuuman veden PAINEELLA, on silloin kyseessä espressokeitin.
Sähkökäyttöisissä laitteissa kuumennettu vesi painetaan erillisen hienojakoisen terässiivilän läpi johon kahvijauhe on pakattu tiukasti. Paine saadaan aikaan joko vesijohtopaineesta, sähköisellä pumpulla, tai mekaanisesti käsin. Mainitulla lasikannukeittimellä ei ole siis muuta eroa, kuin se, että vesi ja kahvijauhe sekoitetaan ennen paineistusta, mutta kuitenkin kahvijauheen makuaineet irroitetaan paineella, eli käsin painamalla mäntää.
Suodatettu kahvi = vedenpaine on vapaa valuminen kahvijauheen lävitse.
Haudutettu kahvi = Kahvijauhe sekoitetaan veden joukkoon ja kiehautetaan, jonka jälkeen kahvijauhe laskeutuu keittimen pohjalle ja kahvijuoma on valmista.
Tämän lisäksi on erilaisia mm. orientissa käytettyjä kahvijuoman valmistustapoja, jotka kuitenkin ovat lähinnä haudutettuja kahvijuomia eri mittaisine kiehuttamisaikoineen ja tapoineen, sekä kahvijauheen hienouden suhteen karkeasta aivan pölymäiseen.

Vanha kokki kirjoitti:

Siitä juontunee espresson nimi. Olipa laite minkälainen hyvänsä, jos kahvijauheen makuaromit irroitetaan kuuman veden PAINEELLA, on silloin kyseessä espressokeitin.
Sähkökäyttöisissä laitteissa kuumennettu vesi painetaan erillisen hienojakoisen terässiivilän läpi johon kahvijauhe on pakattu tiukasti. Paine saadaan aikaan joko vesijohtopaineesta, sähköisellä pumpulla, tai mekaanisesti käsin. Mainitulla lasikannukeittimellä ei ole siis muuta eroa, kuin se, että vesi ja kahvijauhe sekoitetaan ennen paineistusta, mutta kuitenkin kahvijauheen makuaineet irroitetaan paineella, eli käsin painamalla mäntää.
Suodatettu kahvi = vedenpaine on vapaa valuminen kahvijauheen lävitse.
Haudutettu kahvi = Kahvijauhe sekoitetaan veden joukkoon ja kiehautetaan, jonka jälkeen kahvijauhe laskeutuu keittimen pohjalle ja kahvijuoma on valmista.
Tämän lisäksi on erilaisia mm. orientissa käytettyjä kahvijuoman valmistustapoja, jotka kuitenkin ovat lähinnä haudutettuja kahvijuomia eri mittaisine kiehuttamisaikoineen ja tapoineen, sekä kahvijauheen hienouden suhteen karkeasta aivan pölymäiseen.

Lue lisää

Pressopannuissa käsittääkseni suositellaan käytettäväksi ns. pannukarkeuteen jauhettua kahvia. Sain lahjaksi tummaa erikoiskahvia, joka oli mielestäni suodatinkarkeutta. Paketin päällä oli pressopannun symboli, joten tein siitä meille pressokahvit. Hienosta jauhatuksesta huolimatta en havainnut tuon kahvin käytössä pressopannussa ongelmia. Miksi siis pressoissa suositellaan käytettäväksi karkeaa jauhatusta, vaikka hienompikin jauhatus toimii?

Parta-Arska kirjoitti:

Pressopannuissa käsittääkseni suositellaan käytettäväksi ns. pannukarkeuteen jauhettua kahvia. Sain lahjaksi tummaa erikoiskahvia, joka oli mielestäni suodatinkarkeutta. Paketin päällä oli pressopannun symboli, joten tein siitä meille pressokahvit. Hienosta jauhatuksesta huolimatta en havainnut tuon kahvin käytössä pressopannussa ongelmia. Miksi siis pressoissa suositellaan käytettäväksi karkeaa jauhatusta, vaikka hienompikin jauhatus toimii?

Lue lisää

Olisikohan niin, että hienompi espressojauhatteinen kahvi pääsee helpommin pressopannun siivilän låpi varsinaiseen kahvijuomaan - josta eivät sitten jotkut tykkää? Karkeampi kahvi pysyy siivilän takana ja ehkä - kun on kyse sentään vähintäänkin jonkun aikaa haudutettavasta kahvista, niin karkeampi kahvi sopii paremmin haudutettavaksi.

Silloin kun vielä käytin jokapäiväiseen kahvitteluun pressopannua, sekoitin kaksi kahvilaatua yhteen, joista toinen oli espressojauhatuksinen tummempi ja toinen karkeampi, enemmän normikahvi. Näin saa aikaan aika kivoja päiväkahvilaatuja, joissa on kuitenkin vähän enemmän makua - erityisesti näin saa tuon suklaan maun normikahviinkin ja halvemmalla.

Sen opin tuosta pressopannusta, että se on jotenkin pestävä useammin kunnolla kuin normaali pöönapannu. Ei pelkästään siksi, että mäntä liikkuisi sutjakkaammin vaan kahvin maunkin vuoksi.

crudo kirjoitti:

Olisikohan niin, että hienompi espressojauhatteinen kahvi pääsee helpommin pressopannun siivilän låpi varsinaiseen kahvijuomaan - josta eivät sitten jotkut tykkää? Karkeampi kahvi pysyy siivilän takana ja ehkä - kun on kyse sentään vähintäänkin jonkun aikaa haudutettavasta kahvista, niin karkeampi kahvi sopii paremmin haudutettavaksi.

Silloin kun vielä käytin jokapäiväiseen kahvitteluun pressopannua, sekoitin kaksi kahvilaatua yhteen, joista toinen oli espressojauhatuksinen tummempi ja toinen karkeampi, enemmän normikahvi. Näin saa aikaan aika kivoja päiväkahvilaatuja, joissa on kuitenkin vähän enemmän makua - erityisesti näin saa tuon suklaan maun normikahviinkin ja halvemmalla.

Sen opin tuosta pressopannusta, että se on jotenkin pestävä useammin kunnolla kuin normaali pöönapannu. Ei pelkästään siksi, että mäntä liikkuisi sutjakkaammin vaan kahvin maunkin vuoksi.

Lue lisää

Seitsemänkymmentä luvun lopulla hankin ensimmäisen espressolaitteeni joka oli La Cimbali merkiltään. Laite oli varustettu lämmitetyllä kuppitelineellä ja höyrystimellä.
Siihen aikaan espresso oli meillä vielä verrattain harvinaista ja kahvilaatujakaan ei ollut kovin monia.
Ravntolassani käytimme italialaista Illy-kahvia ja koska sitä myytiin siihen aikaan ainoastaan papuina, oli hankittava kahvimylly jauhatukseen.
Silloin tein havainnon, joka saattaa olla nyt vastaus Parta-Arskan kysymykseen, nimittäin mitä hienommaksi kahvi jauhettiin, sen voimakkaampi oli kahvin maku, ja samalla juoman pintaan nouseva vaahto (crema). Karkeampi jauhatus antoi miedomman ja suomalaiseen makuun ehkä tutumman aromin, toisin sanoen, espressolaitteeseen ainakin soveltuu myös karkeampi jauhatus ja uskon että näin on myös tuossa mainitussa pressopannussa.
Eli siis, mitä voimakkaampi kahviaromi, sitä hienompi jauhatus, vrt. turkkilainen kahvi.
Toki myös paahdolla on ratkaiseva merkitys.
Asiantuntijat saattaisivat tietää eksaktin vastauksen.

Vanha kokki kirjoitti:

Siitä juontunee espresson nimi. Olipa laite minkälainen hyvänsä, jos kahvijauheen makuaromit irroitetaan kuuman veden PAINEELLA, on silloin kyseessä espressokeitin.
Sähkökäyttöisissä laitteissa kuumennettu vesi painetaan erillisen hienojakoisen terässiivilän läpi johon kahvijauhe on pakattu tiukasti. Paine saadaan aikaan joko vesijohtopaineesta, sähköisellä pumpulla, tai mekaanisesti käsin. Mainitulla lasikannukeittimellä ei ole siis muuta eroa, kuin se, että vesi ja kahvijauhe sekoitetaan ennen paineistusta, mutta kuitenkin kahvijauheen makuaineet irroitetaan paineella, eli käsin painamalla mäntää.
Suodatettu kahvi = vedenpaine on vapaa valuminen kahvijauheen lävitse.
Haudutettu kahvi = Kahvijauhe sekoitetaan veden joukkoon ja kiehautetaan, jonka jälkeen kahvijauhe laskeutuu keittimen pohjalle ja kahvijuoma on valmista.
Tämän lisäksi on erilaisia mm. orientissa käytettyjä kahvijuoman valmistustapoja, jotka kuitenkin ovat lähinnä haudutettuja kahvijuomia eri mittaisine kiehuttamisaikoineen ja tapoineen, sekä kahvijauheen hienouden suhteen karkeasta aivan pölymäiseen.

Lue lisää

aloittaja kirjoitti pressokeittimestä, niin kaiketi hän kuitenkin asiayhteydestä päätellen tarkoitti _pressopannua_:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pressopannu

Kyse ei siis ole espresson tekemisestä.

keskustelun kirjoitti:

aloittaja kirjoitti pressokeittimestä, niin kaiketi hän kuitenkin asiayhteydestä päätellen tarkoitti _pressopannua_:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pressopannu

Kyse ei siis ole espresson tekemisestä.

Lue lisää

Toimintaperiaate kuitenkin lähes sama, pressokeittimen siivilä on männässä, mäntää painettaessa alas
kahvijuoma läpäisee siivilän ja kahvijauhe jää siivilän alle.Tarvittava paine vain on vähäisempi kuin espressoa valmistettaessa, jossa vesi pakotetaan ylhäältä alas ja kahvijauheen läpi siivilän kautta kuppiin.
Mieti hiukan nimeä presso, sanan kantamuotohan on tuo mainittu pressione, eli paine.

Vanha kokki kirjoitti:

Seitsemänkymmentä luvun lopulla hankin ensimmäisen espressolaitteeni joka oli La Cimbali merkiltään. Laite oli varustettu lämmitetyllä kuppitelineellä ja höyrystimellä.
Siihen aikaan espresso oli meillä vielä verrattain harvinaista ja kahvilaatujakaan ei ollut kovin monia.
Ravntolassani käytimme italialaista Illy-kahvia ja koska sitä myytiin siihen aikaan ainoastaan papuina, oli hankittava kahvimylly jauhatukseen.
Silloin tein havainnon, joka saattaa olla nyt vastaus Parta-Arskan kysymykseen, nimittäin mitä hienommaksi kahvi jauhettiin, sen voimakkaampi oli kahvin maku, ja samalla juoman pintaan nouseva vaahto (crema). Karkeampi jauhatus antoi miedomman ja suomalaiseen makuun ehkä tutumman aromin, toisin sanoen, espressolaitteeseen ainakin soveltuu myös karkeampi jauhatus ja uskon että näin on myös tuossa mainitussa pressopannussa.
Eli siis, mitä voimakkaampi kahviaromi, sitä hienompi jauhatus, vrt. turkkilainen kahvi.
Toki myös paahdolla on ratkaiseva merkitys.
Asiantuntijat saattaisivat tietää eksaktin vastauksen.

Lue lisää

Jauhatusjuttu alkoi kiinnostamaan ja kävin paikallisessa kirjastossa sekä surffailin netissä. Crudo kuin myös Vanha Kokki ovat oikeassa. Hieno jauhe saattaa läpäistä suodattimen, mutta olennainen karkeaan verrattunainen ero hienossa suodatuksessa on tietolähteiden mukaan arominluovutuspinnan määrä. Hienoksi jauhetussa kahvissa arominluovutuspintaa on huomattavasti enemmän karkeaan verrattuna. Tästä johtuu hienoksi jauhetun kahvin voimakkaampi maku.
Jos jotakuta kiinnostaa kannattaa käydä Meiran ja Pauligin nettisivuilla. Hyvä sivusto on myös kahvi.net.
Rauhallista Pyhäinpäivää kaikille.

Vanha kokki kirjoitti:

Toimintaperiaate kuitenkin lähes sama, pressokeittimen siivilä on männässä, mäntää painettaessa alas
kahvijuoma läpäisee siivilän ja kahvijauhe jää siivilän alle.Tarvittava paine vain on vähäisempi kuin espressoa valmistettaessa, jossa vesi pakotetaan ylhäältä alas ja kahvijauheen läpi siivilän kautta kuppiin.
Mieti hiukan nimeä presso, sanan kantamuotohan on tuo mainittu pressione, eli paine.

Lue lisää

molempien - presso ja espresso - lähtösanan tunnen, mutta silti oletan, että aloittaja kyselee pressopannuista ja tuskin on aikeissa sillä espressokahvia tehdä.

Itselläni on krupsin yhdistelmäkeitin (tavallinen kahvi & espresso) sekä bodumin pressopannu. Jälkimmäistä käytän, kun tekee mieli pannukahvia.