Nyt kun aloin asiaa miettimään.. tässä lyhyesti;) Niin itseasiassa, tiedätkö mistä voit olla varma, että kaikki on annettu anteeksi ja ymmärrän sinua?
Siitä kun hymyilen sulle. Kun seuraavaksi katselen sua ja hymyilen. En osaa teeskennellä sitä. Jos hymyilen se tulee sielusta, tai oikeastaan, sinä erotat kyllä todellisen hymyn tunteen. Koska tiedän, että osaat katsoa ihmisen sisinpään, häikäistyt kenties välillä joistain kauniista naisista ;) mutta todellisuudessa näet ihmisten pinnan alle.
Tiedätkö mistä tiedät, että rakastan sinua todella ihan omana itsenäsi hyväksyen huonot puolesi ja hyvät puolesi? Siitä, että katson sinua suoraan silmiin. Siitä etten jätä katsomatta, siitä ettei katseeni ole kylmä tai tunteeton. Siitä, että liikutun, siitä että nauran kun sinä naurat, jos huomaan sinun olevan haikea minunkin tulee haikea olo. Siitä tiedät, että todella välitän.
Mutta mistä minä tiedän välitätkö sinä minusta?
Koitan kuunnella itseäni ja uskoa itseeni. Mutta voinko olla niin väärässä itseni kanssa, jos et kuitenkaan välitäkään minusta niin kuin minä sinusta?
Kun tuntuu, että nyt kun minulla on usko, toivo ja rakkaus minä olen vahvempi itseni kanssa. Kun uskon itseeni tarpeeksi mikään ei ole mahdotonta.
Jos en usko alan epäilemään itseäni ja mahdollisuuksiani. Jos joku asia on ristiriidassa tuntemusten kanssa ja vastareaktioiden, minä hukun. Hukun syvälle koska tuntuu, että hetki sittenhän olin vielä pinnalla itseni kanssa mutta mihin se pinta hävisi!?
Mutta. Selviydyn kyllä, sillä nämä tuntemukset ovat niin vahvoja. Minä uskon sinuun. Minä uskon minuun. Kyllä minä uskon meihinkin, jossain tietyssä muodossa.
Minä uskoin sinuun silloin kun katsoin niihin silmiin ja kerroin sinulle, että minä sinua rakastan. Niinhän teen. Kun näin sen haavoitetun katseen joka oli suojattu niin monilla reagtioilla. Sen epäuskoisen ja epäröivän katseen jonka syvyyksissä on kuitenkin niin suuri määrä rohkeutta ja viisautta. Ne kauniit silmät jotka ihmeissään katsoivat, sinäkö, minuako, hulluko... saatan olla mutta se ei ole sen takia, että sinua rakastan:) ei siinä ole yhtään mitään hullua, minä tiedän että sielä syvällä sisälläsi sinä olet ihana ja herkkä ihminen, elämän on vain tarvinnut kovettaa sinua. Sinä olet rakastettava ihminen, sellaista jota on hyvä rakastaa. Virheeni on minunkin sanoissani, kivuissani, teoissani.. mutta voin katsoa vain tulevaisuuteen en muuttaa menneitä.
Minä uskoin sinuun silloinkin kun katsoit minua epäröiden, kuin kysyen oletko hyvä vai oletko paha... väistin muiden alta, olen monesti väistänyt, mutta oppinut pitämään puoleni ja nyt se tuntuu jo normaalimmaltakin. Vain yksi osa pienestä maailmankaikkeudesta, mutta sinä olet hyvä. Hyvä osa sitä.
Kirottu! Uskon hyvään ja uskon pahaan. Uskon siihen, että joskus paha voi valloittaa ihmistä niin, että hyvä peittyy. Uskon siihen, että se voi tiettyjen asioiden kautta purkautua ja hyvä löytää taas pinnalle. Mikään mikä on tapahtunut tai tehty sinä aikana, on sinun toinen puoli, on sinun puoli joka vain pääsi olemaan, johon sinua työnnettiin, alistettiinkin. Se ei ole se kokonainen sinä jonka minä sinussa näen.
Hmm. hmm. Nyt pitää itsekin miettiä välillä... ajatusketjuja... pitkiä sellaisia... tässä kappale, se kuvastaa yhtä asiaa:)
http://www.youtube.com/watch?v=n7CuJ8cR9sg&feature=related
Söpö
jäärä.
141233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kaunis on kirjoituksesi ja siihen täytyy palata vielä ajatuksen kanssa uudelleen kun se on vähän selkeämpi, mutta niin moni asia tuntuu siinä tutulta. Voisin toivoa erään tärkeän ihmisen kirjoittaneen tämän. Joskus joku voi reagoida tavalla, jonka tarkoitus on suojata itseä ja ehkä hämätä toista... vaikea selittää, mutta ympäristö, jossa on kasvanut on saattanut osaltaan aiheuttaa sellaista. Eiköhän näitä mekanismeja ole kaikilla käytössään. Tuo hyvän ja pahan pohdiskelu vaatisi vähän enemmän määrittelyä siitä, mitä tarkoitat noilla käsitteillä. Siinä osassa kirjoitustasi ei ajatukseni meinannut pysyä perässäsi. Mutta jokatapauksessa, tovon näkeväni sen hymyn hänen kasvoillaan. :)
pahoihin ajatuksiin - alitajuisiin - hyviin ja pahoihin tekoihin - tajuisiin hyviin ja pahoihin ajatuksiin - tajuisiin hyvän ja pahan alitajunnan tuntemukseen - tajuisiin alitajunnan aiheuttamien hyvien ja pahojen tekojen estoihin - hyvään piirteinä ihmisessä - pyrkimykseen - alitajunnan muokkaamaan tajuiseen ideologiaan ja elämänarvoihin - tahtoon toteuttaa pyrkimystään hyvänä tai pahana - tasapainoon piirteidensä kanssa - virheiden ennakoitiin ja tapahtuvien käsittelyyn alitajuisessakin tajunnassa - ideologian ja elämänarvojen mahdollisiin muutoksiin halki ihmisen elämän - hyvän ja pahan vaihtelevaan vaikutukseen tajunnan ja alitajunnan ja ideologian ja elämänarvojen kautta - ympäristön vaikutukset huomioon ottaen koko prosessissa - hyvän kasvuun ihmisessä asioiden kohtaamisen, anteeksiannon - muut ja itse - tekojen pienuuden ja suuruuden hyväksymiseen - rakkauden tuntemuuksien kautta. Tossa tommotti lyhyesti jotain tosta ajatusketjusta;) Minä tässä vain yritän silleen jotenkin selostaa, noi on kuin nokkospusikkoon heiteltyjä välillä noi mietinnät. PPPPuuuh.
sun selostus tässä ;) ...ymmärrän, ettei noin isoa asiaa voi sulloa tällaiseen vastaukseen. Sun kirjoitus on sellaista tajunnanvirtaa, että mun aivot kaipaisi vähän rytmitystä... luulen jotain kuitenkin ymmärtäneeni ja ainakin sen, että itse lähestyn asiaa vähän eri tavalla.
asian?
on paljon erityisen hyvää sanomaa, taitavasti kerrottuna. Silloin tällöin näitä helmiä löytyy. : ) Tuli hyvä fiilis.
anteeksi, mitäs "pahaa" söpö jäärä sulle sitten teki?
kuulu sulle.... vai kuuluuko? Jos niin tiedät kun mietit.
huomioon, että se jäärä ei ehkä tiedä tehneensä sinulle mitään pahaa, vaikka luulet hänen tietävän.
alitajuisesti ainakin koska antoi kaiken tapahtua, mutta tarkoitus oli kenties hyvä. Oikeastaan uskon, että hän tietää tasan tarkkaan:) tai jos ei tiedä, niin silmät aukeavat jossain vaiheessa. Toivottavasti ei vaan liian myöhään, voi jäädä paljon näkemättä.
voi olla hyvä, mutta nämä viestit on ihan ympäripyöreitä, eikä näistä varmaan oikeakaan tajuaisi mitään. Oliko nämä muuten miehelle, vai naiselle?
vaan tiedä enkä aio enää p.skaa niskaan jostain missä ei ole mitään väärää alun alkaenkaan eikä varsinkaan sen jälkeen mitä itse sanoit. Mutta koska en ymmärrä niin ei varmaan ollut sitten mulle.
kappale tässä jotakin... :) mitä haluaisin, tässä elämässä. http://www.youtube.com/watch?v=OQm39D9brkY
ehkä odottaisi mua hetken aikaa kun häntäkin on odotettu, hän ehkä etsisi mut ja törmäisi vahingossa, yrittäisi sanoa jotain että mun olis helpompaa sanoa jotain, tullen vastaan, rohkaisten vähän ajatellen että nyt on mun vuoroni mennä edes puolitiehen vastaan.
onnellisin silloin. Korjaan, universumin:)