mitä tehollisarvo meinaa...esim. jännitteen tehollisarvo 230v...lähinnä tuo tehollis-sana tuossa??
kuka osaa selittää
sähkönoviisi
191452
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
pikkasen sähkötekniikkaa niin asia selviää.
tiennyt tuota.
et asiaa tiiä et myöskään tievolla mittää tee
epäilenpä
ei pystynyt tuohon vastaamaan.
Onpa nämä ihme tyyppejä jotka edes viisivät tulla vastaamaan, että jos et tiedä et asialla mitään teekkään. Tästä vastauksestasi voi päätellä, että kaikki kysymykset joihin joku haluaa vastauksen ovat täysin turhia. "Jos et tiedä niin et teekkään sillä tiedolla mitään"
kun joku kysyy miksi kiven nimi on kivi.
...joku juntti on sitten painanut kirjoihin mikä on tehollisarvo, kun ei sillä mitään tee, olisi pitänyt omana tietonaan.. 230v=230v, siniaalto on yhtä turhan kanssa. Tosiasiassa sähkärin ei tarvitse osata mitään kytkentöihin liittyvää, kuvat käteen ja menoksi... Se miksi kiven nimi on kivi, niin siihen ei kovin moni osaa vastata jos kukaan, mutta tähän tehollisarvoon nyt luulisi aika monen tällä palstalla pyörivän kykenevän vastaamaan. Jospa kysyjästä on tulossakin vaikka joku inssi, heillähän tämä tieto kasvattaa päätä.
Eli kerrot jaksollisen jännitteen toiseen potenssiin, integroit yhden jakson yli, jaat jakson pituudella ja lopuksi neliöjuuri. Käytännössä sen voi hahmottaa sillä tavalla, että kuinka suuri olisi tasajännite, jotta jaksollisesta signaalista saataisiin vastaava teho vastuksen läpi mennessään.
Sanoisin minä. Opettajatkaan teknisissä opinnoissa eivät monesti osaa yksinkertaistaa opetuksiaan. Monesti siinä yksi tunti "tärväytyy" jaarittelussa ja kaavojen "vääntelyssä".
Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että syötettäessä jotain vastusta tehollisarvoltaan 230 V vaihtojännitteelä, saadaan vastukseen yhtäsuuri lämpöteho kuin 230 V tasajännitteellä.
Eikö tuo kraafisesti mene näin. Yksi siniaallon aalto. Ajattele että aallon pinta on akvaariossa olevan veden pinta. Yhtäkkiä tämä hetkellinen tila muuttuu ja vesi tasaantuu akvaarioon. Nyt voit lukea veden pinnasta sen tehollisarvon eli vastaavan tasajännitteen. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tehollisarvo
Neliöllisyyttä: pikemminkin keskiarvo on kyseessä.
nimellis-jännite tai nimellis-teho
Suurpiirteisesti selitettynä tarkoittaa laitteen toimintajännitettä, tai tehoa, minkä käyttää kaikilla jännitteillä. Esim jos releen nimellisjännite on 24V ja kytket kelalle 230V, niin rele sanoo iloisesti poks, koska ei kestä ylijännitettä ja jos kytket 12V kelalle, niin se ei jaksa vetää, koska ei toimi alijännitteellä. Nimellisteho kertoo laitteen käyttämän wattimäärän riippumatta jännitteestä, jos laitteen nimellisteho on 150W, niin se kuluttaa sen 150W sekä 12 voltilla että 230 voltilla (jos laite on tehty toimimaan eri jännitteillä, eli nimellisjännite on esim 12-230V)
Siniaallon keskiarvohan on 0V (−325V 325V. Puolijakson keskiarvo on 162,5V. 230V tulee siitä kun "höylätään" aaltojen huippuja niin pitkään että välissä olevat kolot tulee täyteen huippuista irroinneita puruja. :)
..taulukkolaskennalla ja tulos ei täsmänny.. eli tehollis-jännitettä et saa tolla tuulen tyyntymisellä selvitettyä.. mutta kun otat laskelmaas jonkun vastuskuorman mukaan ja teet saman sen tehon käyrälle ja lasket sen tuloksista tasajännitteen mukaisen jännitteen, ni jo rupee osumaan. (vithu mä en tajua itekkään mitä selitän, mut jotain tommosta mä tein =D) eli tää mun kaavio meni sin(0,01) ja sin(3,14) väliltä 0,01 jaolla ja sen antamien jännitteiden kohalta laskeskelin tasajännitteen mukaisia tehoja jne.. tostahan siis nokkelammat hoksaa että mua ei kiinnostanu ku ensimmäinen positiivinen aalto, siitä kun saa muitakin keskiarvoja kun nollan ;) ja mähän en todellakaan tiedä mitään matematiikasta, eli tohon selitykseen ei kannata takertua ;)
Täyttäminen ei riitä. Pitää pienen pieniä pystysiivuja korottaa toiseen potenssiin, summata nämä yhteen ja ottaa loppusummasta neliöjuuri. Eiköhän siitä tule se tehollisarvo. Koska tuo matematiikka on kohtuullisen monimutkainen, monet tehollisarvomittarit ajavat mitattavan suureen arvon vaihteluineen vastukseen, jonka lämpötila mitataan. Se lämpötila muutetaan taas sitten joko volteiksi tai ampeereikksi riippuen siitä, mitä oltiin mittaamassa.
..loistavasti ja siniaallolla toimii huippujen jakaminen neliöjuuri kahdella.. eli kun me siivutetaan se yksittäinen aalto tarpeeks moneen osaan, lasketaan joka siivu tasasähkön oppien mukaan ja otetaan tuloksista tehojen keskiarvo, niin ollaanhan me nyt ainakin pirun lähellä totuutta. mä veikkaisin että "monet tehollisarvomittarit", eli käytännössä kaikki halpahallien laatutuotteet luottaa siihin että mitattavat vaihtojännitteet on siniaaltoa ja hatarasta huipun tunnistuksen tuloksesta säädetään mittarin analogisemmassa osassa jonkunlainen mittausjännite sille näyttöelektroniikalle.. tota ja kalliimpien mittareiden "paremmuutta" tukee sekin että fluken mittarille tasajännitettä vaihtojännitealueella tarjotessa tulee ihan eri tuloksia kuin muuten suht yhdenmukaisilla halpisvehkeillä..