Koulutus on kallista.
Yhteiskunta haluaa nopeuttaa opiskelua, koska koulujen "ylläpito" on kallista.
60--->>>>
Minkälaisia terveisiä sanomme lastenlapsillemme tästä asiasta?
................................
Opetusministeriö haluaa nuoret nykyistä nopeammin työelämään. Asiaa pohtimaan on nimetty työ- ja ohjausryhmä. Aiheesta järjestettiin huhtikuussa myös seminaari, johon osallistuivat keskeiset opiskelija- sekä työmarkkinajärjestöt.
lisää asiasta >>>
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2009/2304/nuorten_tyoelama.html?lang=fi
http://www.alli.fi/sivu.php?artikkeli_id=4493
Nuorten työelämään
siirtymistä nopeutetaan
431244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
tuntuu olevan akateeminen työttömyys. työpaikkoja ei ole. Se on ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Yhteiskuntavastuuta pääoman puolella pitäisi olla. Entisaikaan tehtaan omistajat tekivät asuntojakin työntekijöilleen. Se oli keino saada työntekijöitä ja saada työvoima pysymään. Muuten asia on ok. Vuosikymmenen roikkuminen yliopistossa ei ole hyväksi ainakaan, ellei sitten tee työtä siinä ohessa, kuten useimmat tekevät. Reippaasti vaan eteenpäin, sanoisin. Kykyjen ja taitojen mukaisesti.
pitäisi rajattava, jos opiskelija ei tiettynä aikana valmistu, niin loput kustannukset omasta pussista vaan.
että kaikilla ei ole varaa vain opiskeluun eli töitä joutuvat siinä ohessa tekemään. (esim. jostain pohjoisesta nuori tulee opiskelemaan pääkaupunseudulle, jotta pärjää, on kolme vaihtoehtoa, rikkaat vanhemmat, opintolaina tai työnteko opiskelun ohessa)
opiskelijat saa esim. asumiseensa tukea, ja jos rahat ei riitä niin voi hakea toimeentulotukea? Olen kyllä ymmärtänyt että opiskelija elämään kuuluu melko hulvaton juhlinta, jokaisella yliopstopaikkakunnalla, tai kaupungissa on omat ravintolatkin..tässä ole koskaan ollu varaa juhlia..
Ensisijainen on opintotuki, asumistuki. Jos ei pärjää niillä, ja haluaa juhlia, sitten työntekoa. Jos ei riitä, niin haettava opintolainaa, sossu ei sentään anna, ilman että opintolaina on ensin käytetty.
Kyllä, kyllä opintotuki ja asumistuki saattaa riittää nipin napin vuokraan. Vanhemmilta rahaa, isovanhemmilta apua, laina tekee omavaraiseksi ja opettaa ajattelemaan. On kannustettava opiskelemaan, kaksi tytön lasta kävivät äitienpäivänä kertomassa opiskelujensa etenemisestä. Autoilla kävivät opiskeluasunnot kalustettu, kaikkea tuntuu olevan. Toivottavasti vanhempien antama elämän turva antaa myöhemmin satoa. Joillakin on varmasti vaikeampaa, mutta muistetaan, että tulot ja menot pitää saada tasapainoon, oli tulo lähteet sitten mitä tahansa.
No unohtui se nuorin kolmas, joka kävi vasta eilen, tietysti autolla ja vasta lukiossa, saa nähdä miten opiskelut etenee, varmaan myöhästyy samoin kuin mummon äitienpäiviltä.
samaan kuin edellisessä, eli ylimitoitettu ja epäoikeudenmukainen sosiaalijärjestelmämme ei aina kannusta työntekoon. Itse olen, kunnallista keskikoulua lukuun ottamatta, itse kustantanut vähäiset opintoni omalla työllä. Lasteni (3) valmistuivat ammatteihinsa kohtuullisessa ajassa, ei huippuammatteja, mutta amk-tasoisia kuitenkin. Heillä tosin oli mahdollisuus asua ja syödä kotona, mutta omat taskurahansa tienasivat itse. Saivat myös opintotukea, mutta jokaisen sentin korkoineen maksoivat takaisin, kun opiskeluaikaiset tulot olivat liian suuret. Ei olisi työtä kannattanut tehdä.
No joo olen avannut molemmat ketjut. Meillä on tosiaankin ylimitoitettuja asioita ja sosiaalijärjestelmässämmekin on suuria epäkohtia. Mielestäni ne ylimitoitetut asiat löytyvät kuitenkin ihmisten ahneudesta. Markkinatalous joka perustuu kulutukseen ja tuotannon kasvuun, tuhoaa luonnonvaroja ja aiheuttaa saasteita ja ilmastonmuutoksia joita ei rahalla saada korjattua. Tätä "syöksykierrettä" johtaa hyvin koulutetut ahneet suurilla palkoilla olevat erilaiset johtajat, joiden renkeinä toimii isoilla palkoilla olevat politiikan pellet, joiden kyvyt johtaa tätä maailmaa voidaan kyseenalaistaa. Sotia, sotia ja meille lisää, kukaan ei tyydy kohtuuteen, jossa maapallon tulot ja menot pysyisivät tasapainossa. Taitaa ihminen olla niin ahne, että se tuhoaa lopuksi itsensä.
Noista vanhoista kuolemansynneistä olen aina pitänyt Ahneutta pahimpana ja tuhoisimpana. Kalliiksi tosin käyvät yhteiskunnalle myös Laiskuus ja Ylensyöntikin... :) Näistä uusista kuolemansynneistä pidän pahimpana Ympäristön saastuttamista.
Ei minun nuoruudessani ollut mitään kunnallista keskikoulua. Olen synt. 1950 ja tiedän, että olen väärällä palstalla, mutta enkö ole lähempänä jotain 1947 syntynyttä, kuin 1959?
luokat 3-5, mutta niitä ei tainut monessa kunnassa siihen aikaan olla. Kävimme kansakoulua 6 luokkaa, josta siirryimme keskikoulun kolmannelle. Olen syntynyt 1943.
No joo, jos on laiska ja omavarainen, niin tuskin on vaaraa maailmalle. ;-) Ja jos syö itseviljeltyä/kerättyä ja laitettua ei heistäkään tarvitse olla huolissaan, ai ei tuo pidäkään paikkaansa, ei tuollainen ihminen ylensöisi itseään pulleaksi. Mutta huolestuneita ollaan, lasten ja lastenlasten puolesta, itse voidaan jonkin verran varoitella vaaroista, mutta taitaa kuuroille korville viestit mennä.
kuin sinä. Hesassa pyrittiin keskikouluun, ja anottiin vapaapaikkaa. Siis varattomat. Oppikouluksikin sanottiin. Sinne pyrittiin neljänneltä, ja/ tai viidenneltä luokalta kansakoulusta. Stipendinkin sai, oppimateriaalin ostoon, mikäli oli hyvin pärjännyt. Ruoka maksoi, joten eväät tulivat tutuksi. Hesaan tuli viimeisenä peruskoulu, jopa esikoiseni joutui pyrkimään, ja pääsi. Sitten peruskoulun tullessa, maksut loppuivat.
Mites se nyt menikään? 50 luvulla oli kansakoulu ja perään jotakin jatkoluokkaa. Kansakoulusta pyrittiin yhteiskouluun/lyseoon. Sitten taisi tulla ala-aste, yläaste ja perään lukio. Kunnista kuljetettiin toisiin kuntiin koulutukseen, kun "tasot" loppuivat. Kirjaavaa on tainnut olla "siirtymä" vaiheet.
oli ja sitten tuli vielä matkakulut, koska nämä oppikoulut olivat yleensä lähimmässä kaupungissa tai kauppalassa.(kauppalassa, kuulostaa hassulta 2009 vuonna)
lyseokin oli olemassa. Tytöille ja pojille omansa. Koulumatka lisäsi päivälle pituutta. Ensin 3km kotoa valtatielle, josta linjurilla kauppalaan. Kilometri sieltä vielä kouluun kävelyä, ja joutuipa koulun päätyttyä odottelemaan kaksikin tuntia, että pääsi kotiinpäin. Eipä sitä silloin ihmetelty. Tulva-aikaan mentiin veneillä tuo alku matka. Tämä 60 luvulla.
Ei ollut ratikkarahaa useinkaan. Ei siinä auttanut kun kävellä. Matkaa n, 4km. Tilipäivänä ostettiin 10 matkan lippu, vaan kun lauantaisinkin oli koulua, ei se riittänyt kuin sade ja tuiskupäiviksi. Koululla oli iltaisinkin jotain juttuja, missä piti käydä, kyllä välillä itkua tihrustin, kun ei olisi jaksanut tarpoa. Onneksi myöhemmin sai fillaroiden mennä.
menikään niin? Oli pikkukoulu, kansakoulu, keskikoulu, oppikoulu jne. Oli lyseot ja yhteiskoulut, poika- ja tyttökoulut. Nyt on peruskoulu, yläste ja yläaste ym., sekaisin niissä menee. Meillä oli keskikoulu, koulu oli SKM, löytyykö palstalta koulukavereita? Näin ketjun jatkuessa keskukstelu siirtyy yhä kauemmaksi aloittajan aiheesta. Nuorten työllistämisestä piti puhua, mutta menemme kohta koulun ekalle luokalle. Ehkä lapsen alkava koulu onkin lähempänä sydäntämme kuin työllistämiskysymykset. Lapsemme ovat jo työeämässä, mutta lastenlastemme opintaival on edessä. Paikkakunnallamme käydään parhaillaan sota yhden koulun lakkauttamisesta ja luokkakokojen suurentamisesta muissa kouluissa. Monen lapsen koulumatka pidentyisi ja jo olevia luokkia hajoaisi. Melko lyhytnäköistä politiikkaa.
Vaimolla oli 7km koulumatkaa 50 luvulla, korvesta piti kävellä ja rämpiä lumihangessa, joskus hiihtää, isän hevosen kyytiä sai harvoin, jos sattui olemaan samaan suuntaan matka. Kertoi, että joskus olivat monot jäätyneet jalkoihin kiinni ja opettaja yritti hieroa jalkoihin verenkiertoa. Savusaunakin oli, joskus oli saunasta tullessa mustempi kuin mennessä, kun ei niitä valojakaan ollut, sellaista se oli karjalais siirtolaisten taival täällä länsirannikolla, aika työteliästä ja kovaa. Vaimon äitikin kuoli ja 12 vuotiaasta tytöstä tuli taloon emäntä, mutta koulut kävi loppuun. Elämä opettaa. Sen vuoksikohan vaimo ei valita edes minusta, vaikka kyllä monesti olisi aihetta.
ajankohtaista. Eikä niin meitä enää rasita. Aina on puhuttu ikuisista ylioppilaista, eli niistä jotka roikkuvat vuosikausia yliopiston kirjoissa, suorittamatta mitään. Muistuipa mieleeni, et vanhempien mielestä oli ehdotonta yhteiskouluun meno, sillä ns. kauppalaisten lapset kävivät lyseota, silloin oli vielä sitä luokkaeroa. Muistan senkin kun menimme isäni kanssa moottoripyörällä katsomaan koulun oven ikkunasta, päässeitä ja sivussahan oli pisteet. Olin toiseksi paras pisteilläni, isäni vei minut Valion baariin, ja eka kerran sain ihanan jäätelö annoksen. Kun tulimme uutisinimme kotiin, riemuissani kerroin et olin toka... äitini tuiki tuttuun tapaan tokaisi, mikset paras ollut? Niin aina , siihen sammui lapsen riemu. Tämäkin muistui mieleen näitä lukiessa, joskus mikään ei riitä, vanhemmillekaan.
toka, pisteitä sain 82. Ihan hyvin, siivoojayksinhuoltajan tyttärelle.
Miten kipeitä muistoja nousikaan mieleeni. Äidilleni vain velipoika oli Jumalasta seuraava. Koulumenestystä ei hänellä ollut, ja tuntui et etevän tytön edistyminen oli äidille kuin kirosana, kun hänen silmäteränsä oli hätinä luokka ja vuosi selvinnyt. Kyllä isäni ja mummuni pitivät puoliani, sekin oli äidistäni lellimistä. Hänen mielestään tyttöjä on turha maaseudulla kouluttaa, talikon varteen ei tarvitse herrojen kouluja käydä! Uskokaa tai ette, näin oli 60 luvullakin vielä!
Tätä koulunkäynnin nopeuttamis asiaa on jahkailtu jo pitemmän aikaa. Aika ajaa aina hitaiden päättäjien edelle. Tietysti koulujen ylläpito on kustannustekijöineen kallista. Työllistämistilanne on kuitenkin nyt aika heikko. Annetaan opiskelijoiden toistaiseksi rauhassa jatkaa nuoruuttaan. Vaihtoehtona olisi laittaa niitä "päteviä" vanhemmasta päästä eläkkeelle. Tuo kevään eläkeiän jatkamis yrityskin oli hallitukselta aika myöhäisellä sytytyksellä suoritettu arvio työvoiman loppumisesta. Työurien pidentäminen edellyttää toimia niin alku- kuin loppupäästä. Seuraan tätä asiaa, koska ?? no jaa ei mitään.
TAIDAT TOSIAAN OLLA TAITAMATON, PALSTAILIJA?
vielä 1960-luvulla pitkälle perhe ja suku määräsi näissä kouluasioissa. Moni etevä poika, ja varsinkin tyttö, ei päässyt jatkamaan lukujaan, kun ei ole ennenkään meidän suvussa sitä tehty. Suurperheissä se etevin kaikista lapsista, vanhin tyttö, harvoin pääsi oppikouluun. Sitten nuorinta poikaa, väkisinkin, yritettiin pakistaa koulun penkille. Usein tällä koneella näppäillen mietin, kuinka mahtavaa olisi ollut omina kouluaikoina omistaa masiina, josta saa melkein kaiken maailman tiedon vain nappia painamalla. Ei ollut minun äidilläni vara ostaa kallista tietosanakirjasarjaa, jota manguin. Nyt niitä saa muutamalla eurolla, ja tietonsakin ovat suuresti vanhentuneita. Kunnianhimoa olisi minun pitänyt saada hiukka enemmän geeneissäni. Mutta se onkin sitten eri tarinansa. ;)
myöhäistä Kirjoittanut: siirtymistä 12.5.2009 klo 18.43 ---------------------- Minä totesin aloittamaani keskustelu palstaan taitamattomasti vielä jotakin. Kerro mitä sinä taitava palstailija olet vastaillut ja kenelle? Kiitos kuitenkin kannustuksesta;-)
nopeuttamaan.
Oma lapseni joutui vasten tahtoaan lukion käymään. Hän on enemmän tekijätyyppi, kuin lukija. Kävi loppuun neljässä ja puolessa vuodessa. Päätä oli, ei niitä lukuhaluja. Itsellä jäi oppikouluun meno rahasta kiinni. Naapurin ainoa pääsi samoilla pisteillä. Onni vai onnettomuus, en tiedä. Silloin sattui. Olen silti hyvin selvinnyt eteenpäin. Itse kouluttauduin ammattiin ja maksoin lainat pois. Myöhemmin yhden lomani uhrasin kesäyliopistossa lukemiseen. Sisään pääsi kolmen tenttikirjan tenttimisen jälkeen, että ei se niin ihmeellistä ole. Yleissivistys ei ole pahasta. Ollaan vain erilaisia ja hyvä niin.
Ei ehkä suoranaista vaaraa, mutta ei paljon hyötyäkään... jos on tarpeeksi laiska, niin ei viitsi edes heikompaa auttaa... Kyllähän ylensyönti ja kohtuuttomuus ainakin terveydenhuoltoa ja lähimmäisiä rasittaa, varsinkin jos siihen sisällytetään kaikki nautintoaineet... Uskon ja toivon, että nuo jälkipolvet ovat viisaampia kuin me, tai ainakin ottavat opikseen meidän tekemistämme virheistä.
Laiskuus ja ahneus eivät yleensä pesi samaan ihmiseen. Mielestäni tyhmyys ja ahkeruus ovat tuhoava yhdistelmä, eikä edes harvinainen.
ja napakasti, taas kerran. :) Olin jo nukkumaan käymässä ja sopivan nuupahtanut. Sinun syy, että virkistyin.
ja kävi ainoana meidän perheestä kunnallisen keskikoulun. Itse olen s -46 ja pyrin kerran oppikouluun ja en päässyt.Matikkaan kompastui. Opiskelin sitten aikuisena iltalinjalla keskikoulun ja jatkoin kirjoitin ylioppilaaksi työn ohella.
kukin, kaiken aikaa. Tieto vähentää ennakkoluuloja. Aivojen rasittaminen on niille edullista. Uteliaisuus uusille asioille nuorentaa(kin).
myyty mehtää että "saatiin" vihdoin ja viimein dipinssin sukuun.
Tiedän ettei miniäni äiti käytä tietokonetta. Mehtää ovat myyneet mutta rahat ohjattu ahneimmille sisaruksille. Siksi poikani dip inssi ei ole vävysi. Mutta sinä ja tyttäresi olette ansainneet ainakin yhden dipinssin.
kommentistasi, kiitos!
ihan faktaa elävästä elämästä, opiskelija elämä on kivaa kun on tarpeeksi huojuvaa metässä. Kerkeehän sitä töihin myöhemminkin..
tuosta työurien pidentämisestä (molemmista päistä) nyt vouhkataan. Opiskeluajat ovat kyllä pitkiä meillä, mutta eiväthän kaikki nämä opiskelijat suinkaan poissa työelämästä ole. Päinvastoin, luulenpa että ala tai kaksi osittain lamaantuisi ilman opiskelijoiden työpanosta. Asevelvollisuuskin suoritetaan jossain välissä. Osa viettää välivuottaan järkevästi ja kaikin puolin hallitusti ulkomailla. Häviävän pienellä osalla se ei tapahdu aivan hallitusti, he eivät kuitenkaan paljon tilastoihin vaikuta. On meillä Suomessa pitkät opiskeluajat, mutta eihän sen asian ylös nostaminen poista sitä tosiasiaa, että päättäjämme ovat tehneet vuosikausien ajan toinen toistaan tyhmempiä päätöksiä ja valtavia vahinkoja.
beessis loggiijalle Toteamuksesi on täyttä asiaa, hallitus antoi luvan ( tyhmä päätös) eläkevakuutusyhtiöille riski sijoittaa ulkomaille, tappioita tuli "vain" 23 miljardia. Nousukaudella kun olisi pitänyt olla jakamatta niitä jakovaroja ja lyhentää valtionvelkaa, niin ohjattiin rahoja sellaisille tahoille, jotka eivät jakovaroista luovu, vaan joudutaan lisäämään velkaa ja tietysti tavallinen kansa on maksumiehenä.
Eläkerahojen järkevää käyttöä olisi, että niitä käytetään yhteiskunnan infrastruktuuriin, silloin niistä hyötyvät myös nuoremmat sukupolvet jotka eläkemaksuja maksavat.
Lapsien köyhyys on liki kolminkertaistunut viime lamasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lapsiköyhyys alkoi yleistyä vuodesta 1994. Miten tähän on tultu? Mitä pitäisi tehdä? Köyhyys lapsien keskuudessa on nyt selvästi yleisempää kuin muussa väestössä. Heikoin tilanne on yksinhuoltajien sekä monilapsisten perheiden jälkikasvulla. Lapsiperheille tarkoitetut tulonsiirrot ovat jääneet lama-ajan tasolle, samoin lapsiperheiden palvelut kunnissa
"Lapsiperheille tarkoitetut tulonsiirrot ovat jääneet lama-ajan tasolle, samoin lapsiperheiden palvelut kunnissa" Saanko jatkaa. Kiitos. Ihan niin kuin sanot, minä käyttäisin sanaa pienituloisille tarkoitetut tulonsiirrot......, koska on paljon hyvä tulosija lapsiperheitä, joilla on varaa kasvattaa/elättää lapsensa ilman mittavia yhteiskunnan erityis tukimuotoja. mm. Poikani on yrittäjä ja miniä on ministeriössä hommissa, eivät mitään köyhän apua tarvitse. Samoin tytär ja vävy on yrittäjänä ei sielläkään ole puutetta. Yhteinen nimittäjä avuntarvitsijoilla on köyhyys ja pienet tulot. Muistatko kun Katainen lupasi kohdistaa apua köyhille ja huono-osasille? Tutkimattomia ovat politiikkojen lupaukset.