Turun ja Vaasan yhteneväisyydet

"Turun seutu näyttää mallia siitä, miten yhteistoiminta ei etene Poliitikkojen luottamuspula jarruttaa palvelujen järkeistämistä Riitta Vainio, Helsingin sanomat Turun seutu on noussut esimerkiksi siitä, miten kaupunkiseudun yhteistyötä ei saada etenemään. Laki määräsi isot kaupunkiseudut tekemään yhteistyöselvityksen kansalaisten peruspalvelujen turvaamisesta, mutta paikallispoliitikot eivät selvityksen jälkeen ole kyenneet yhteistyöhön. Turun seudulla ympäristökunnat ovat jopa ryhmittyneet keskuskaupunkia vastaan. Valtiovarainministeriö on osaltaan edistänyt tätä, kun se hyväksyi Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan yhdistyvälle kunnalle niin sanotun exitin, eli että niiden katsotaan täyttävän lain vaatimukset, vaikka asukasluku jää alle vähimmäistavoitteeksi asetetun 20 000:n. Ministeriön yksi perustelu oli, että luontevia muita yhteistyökumppaneita ei ole olemassa. Turun päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell (kok) arvioi, että vapaaehtoisesti yhteistyö ei etene riittävän nopeasti kuntaliitoksesta puhumattakaan. Tarvitaan laki määräämään kunnat yhteistyöhön ja suora sopimussuhde valtioon, Randell sanoo. Kaupunkiseutuja koskeva yhteistyölaki saa myös muualta kannatusta. Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson sanoi kuntapäivillä, että kaupunkiseudut ovat avainasemassa maan kehityksen rakentamisessa. Siellä missä vahvan kaupunkiseudun rakentaminen on kärjistynyt ongelmalliseksi, vaatimukset laajasta, koko työssäkäyntialueen mukaisesta suuresta kaupunkikunnasta ovat vahvistuneet, Andersson sanoi. Turun seudun paikoilleen jämähtänyttä kehitystä vertaillaan juuri valmistuneessa kaupunkiseutuselvityksessä Keski-Suomessa tapahtuneeseen monikuntaliitokseen. Äänekoski, Jämsä ja Jyväskylä hakevat nyt yhdessä aivan uudenlaista suuntaa tulevaisuudelle. Anderssonin mukaan elinkeinoelämän, yrittäjien, poliittisten päätöksentekijöiden sekä henkilöstön ja kuntalaistenkin sitoutuminen muutoksiin on ollut erinomaista. Varsinaissuomalaisten haluttomuus yhteistyöhön näkyy konkreettisesti siinä, että Turku ei ole päässyt yhteenkään kuntaliitokseen. Johtaja Leena Karessuo Kuntaliitosta arvioi, että yhteistyön syntyminen edellyttää "tukea", mutta hän tai Kuntaliitto ei kannata pakkoliitoslakeja. Uusista suunnitelmista ei myöskään ole apua, Karessuo sanoo. Selvityshenkilön asettaminen vaikeille alueille voisi tulla kysymykseen, Kuntaliitossa katsotaan. Jumiutuneen tilanteen syy on inhimillinen, sanovat sekä Karessuo että Turun ja Jyväskylän vertailua vetänyt professori Pentti Meklin. Poliitikot eivät luota toisten kuntien poliitikkoihin." http://www.hs.fi/digilehti/kotimaa/artikkeli/1135245879181 Kuulostaapa kummasti samanlaiselta kuin Vaasan ja ympäryskuntien suhde. Turun ymäristökunnat eivät jostain kumman syystä ole kiinnostuneita "palveluiden järkestämisestä" Turun kanssa, vaikka kulttuurikaupungin rikkautta olisi jakaa muillekkin!
3240
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

kummassakin, tänään uutisissa että metsotkin saaneet kunnan virkamiehistä täydellisesti KYLLÄN

Äänestä

kun voi lyhyellä ajomatkalla käyttää palveluita niistä maksamatta?

Äänestä

Olisko tämä? Halusin Turussa kerran ostaa linnan luona olevasta kioskista merkkejä Ruotsiin lähetettäväksi. Myyjä ei myynyt postimerkkejä, jos en ostanut heiltä korttejakaan. Toivottavasti Vaasassa ei kohdella samoin meitä ruotsinsuomalaisia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mitä ne on? kirjoitti:

"Turun seutu näyttää mallia siitä, miten yhteistoiminta ei etene Poliitikkojen luottamuspula jarruttaa palvelujen järkeistämistä Riitta Vainio, Helsingin sanomat Turun seutu on noussut esimerkiksi siitä, miten kaupunkiseudun yhteistyötä ei saada etenemään. Laki määräsi isot kaupunkiseudut tekemään yhteistyöselvityksen kansalaisten peruspalvelujen turvaamisesta, mutta paikallispoliitikot eivät selvityksen jälkeen ole kyenneet yhteistyöhön. Turun seudulla ympäristökunnat ovat jopa ryhmittyneet keskuskaupunkia vastaan. Valtiovarainministeriö on osaltaan edistänyt tätä, kun se hyväksyi Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan yhdistyvälle kunnalle niin sanotun exitin, eli että niiden katsotaan täyttävän lain vaatimukset, vaikka asukasluku jää alle vähimmäistavoitteeksi asetetun 20 000:n. Ministeriön yksi perustelu oli, että luontevia muita yhteistyökumppaneita ei ole olemassa. Turun päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell (kok) arvioi, että vapaaehtoisesti yhteistyö ei etene riittävän nopeasti kuntaliitoksesta puhumattakaan. Tarvitaan laki määräämään kunnat yhteistyöhön ja suora sopimussuhde valtioon, Randell sanoo. Kaupunkiseutuja koskeva yhteistyölaki saa myös muualta kannatusta. Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson sanoi kuntapäivillä, että kaupunkiseudut ovat avainasemassa maan kehityksen rakentamisessa. Siellä missä vahvan kaupunkiseudun rakentaminen on kärjistynyt ongelmalliseksi, vaatimukset laajasta, koko työssäkäyntialueen mukaisesta suuresta kaupunkikunnasta ovat vahvistuneet, Andersson sanoi. Turun seudun paikoilleen jämähtänyttä kehitystä vertaillaan juuri valmistuneessa kaupunkiseutuselvityksessä Keski-Suomessa tapahtuneeseen monikuntaliitokseen. Äänekoski, Jämsä ja Jyväskylä hakevat nyt yhdessä aivan uudenlaista suuntaa tulevaisuudelle. Anderssonin mukaan elinkeinoelämän, yrittäjien, poliittisten päätöksentekijöiden sekä henkilöstön ja kuntalaistenkin sitoutuminen muutoksiin on ollut erinomaista. Varsinaissuomalaisten haluttomuus yhteistyöhön näkyy konkreettisesti siinä, että Turku ei ole päässyt yhteenkään kuntaliitokseen. Johtaja Leena Karessuo Kuntaliitosta arvioi, että yhteistyön syntyminen edellyttää "tukea", mutta hän tai Kuntaliitto ei kannata pakkoliitoslakeja. Uusista suunnitelmista ei myöskään ole apua, Karessuo sanoo. Selvityshenkilön asettaminen vaikeille alueille voisi tulla kysymykseen, Kuntaliitossa katsotaan. Jumiutuneen tilanteen syy on inhimillinen, sanovat sekä Karessuo että Turun ja Jyväskylän vertailua vetänyt professori Pentti Meklin. Poliitikot eivät luota toisten kuntien poliitikkoihin." http://www.hs.fi/digilehti/kotimaa/artikkeli/1135245879181 Kuulostaapa kummasti samanlaiselta kuin Vaasan ja ympäryskuntien suhde. Turun ymäristökunnat eivät jostain kumman syystä ole kiinnostuneita "palveluiden järkestämisestä" Turun kanssa, vaikka kulttuurikaupungin rikkautta olisi jakaa muillekkin!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu