Moi !
Olisin tosi kiitollinen jos joku osais kommentoida vaivaani!
08-joulukuussa kolautin polveni terävään, massiiviseen betonireunukseen. Parin vkon päästä alkoi kumma kolottava särky, turvottelu, kalvava olo siellä jossain syvällä. Pinnalla ei mikään aristanut. Oireet ovat siitä asti vaihdelleet, välillä hyvin jaksoin, välillä kamalan kurjasti vaivaten.
Polvi kestää painoa ja vääntämistä, ei liikerajoituksia tai epävakautta. Välillä on kyllä vähän vaikea lähteä liikeelle ja toisinaan jokainen askel tekee kipeää lumpion ympäryksillä alueittain vaihdellen, kuten tänään! Rustovammaa epäiltiin, mutta helmikussa otetussa Magneettikuvissa ei näkynyt kuulemma yhtikäs mitään, jalka muka on terve.....?!?!?!?! Polvi narisee ja napsuu välillä kun sitä makuulla ollessa jännittää.
Polvi rasittuu jos liikun, ja jos en liiku, se on kummallinen muljuva myöskin. Kamalaa liikuntaa aina harrastaneelle, seisomatyötä tekevälle immeiselle.
Onko kellään kokemusta miten hyvin rustovammat noin yleensäkkään magn. kuvissa näkyvät? miltä irtopalaset tuntuvat??? mitä luulette, kertokaa omia kokemuksianne ja selvitymistarinoita! :)
POLVI + RUSTO
polviS
31390
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Moi! Minulta operoitiin polven rustovamma syyskuussa. Alkunsa tuo vamma on ilmeisesti saanut jo vuosia sitten pallopelissä. Pitkään kumminkin venytin ja venytin lääkäriin menoa, kunnes vaihtoehtoa ei enää ollut. Magneettikuvassa näkyi rustovamma sekä lumpion takana, että reisiluun päässä kantavalla pinnalla. Kantavan pinnan vaurio oli n. 6-7mm. Tähystyksessä reisiluunpään vamma osoittautui kuvaa isommaksi, eli noin 1x2cm:n kokoiseksi. Leikanneen lääkärin mukaan vamma ei ole syvyydeltään luuhun asti, mutta rustoa on ko. kohdassa jäljellä 1/4. Polveen tehtiin sitten ns. depridement... eli sitä siivottiin. Irtopaloja polvessa ei ollut. Oireina olivat lähinnä yölliset ja kovan rasituksen jälkeiset säryt, polven lievä epästabilius, napsahtelu (joka tosin tähystyksen jälkeen vähintäänkin tuplaantui), vihlominen ym. Tällä hetkellä en pääse kyykkyyn ja polvessa on pieniä liikerajoitteita. Särkyä on aika ajoin, vihlontaa ja napsahtelua sitäkin useammin. Söin myös kolmen kuukauden kuurin glucosamiinia, josta ei ollut apua. Nyt odotellaan jatkoa... Kyllähän nuo vauriot yleensä magneetissa näkyvät, tosin olen kyllä useammalta taholta kuullut, että ei ole kaikki vauriot näkyneet. Rustovammat ovat siitä erikoisia, että usein liikunta auttaa niihin. Täällä päässä koitetaan edelleen saada koipi kuntoon. Aikaa se näköjään vie, kysyy hermoja ym. mutta ei auta kuin odottaa ja katsoa, mitä tuleman pitää. Tsemppiä vain sinnekin suunnalle...
kiitos kovasti selkeästä vastauksestasi! Voimia myös sinulle.. on saanut uuden katsantokannan elämään kun ei ole terveys enää its.selvyys. Uusi lääkäriaika on varattu, jospa hän sitten siinä mri:ssä näkisi jtn poikkeavaa.
Toivottavasti vaivasi syyt selviävät ja saat vaivaasi apua.
Minulla suurin syy tuohon viivyttelyyn ja lääkäriin menoon oli siinä, että ajattelin olevani vain "luulosairas" kipujen suhteen. Onneksi magneettikuva osoitti, että vikaa on.
Kaiken kaikkiaan tuo operaatio oli positiivinen kokemus. Polvi tähystettiin yksityisellä, kiitos äidin ja isän aikanaan ottaman kalliin vakuutuksen. Urheiluvakuutushan siirtyi sujuvasti takavasemmalle, kun asiaa selviteltiin sieltä puolelta. Mutta operaation suhteen siis kaikki meni mukavasti: ajan sain juuri itselleni sopivalla hetkellä, henkilökunta oli tosi asiallista ja hoito ok.
Harmi, että tuo toipuminen on näin työlästä ja tulevaisuus polven suhteen enemmän kuin epävarmaa. Mutta asiathan voisivat olla paljon huonomminkin, joten ei parane valittaa. Siltä näyttää, että aikanaan tullaan ainakin toiseen polveen iskemään vielä tekonivel...