"Rehtori Erja Hovenin mukaan voikielto oli ruokahuollosta vastaavan Palmian työntekijän omavaltainen päähänpisto."
Mitähän seuraavaksi?? Viimeksi oli se kalapuikko jupakka!
http://www.vartti.fi/artikkeli/0d14b343-e95a-4161-b2a7-f2ab6b3575cd
Oppilaiden pyörtyily on yhä mysteeri
"Komisario Jere Roimu on pohtinut osapuolten kanssa syitä tapahtuneeseen. Moni oppilas kertoi jättäneensä aamupalan väliin"
Just joo ja nyt laitetaan syyksi sitten aamupalan syömättömyyteen, ei voi olla totta ja kun nimenomaan koulut pihtailevat ja säännöstelevät ruuissa niin onko sitten ihme jos lapset ja nuoret voivat pahoin???
http://www.vartti.fi/artikkeli/1730d462-f10a-4ef0-ae87-7f7af7d9cf57
Koululaisilta vietiin voi leivän päältä
Kind-3
12289
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
keinot. koulu on oppimista varten ja nyt varmasti oppii jokainen noudattamaan annettuja ohjeita. eipä ole kukaan kuollu tai edes sairastunut jos ei ole leivällä voita. ja onhan nämä nyky lapset muutenkin ylipainoisia.
Kohta mielestäsi lasten ja nuorten ei tarvitse syödä enään mitään! Ihan vaan siksi kun oletat lähes kaikkien lasten olevan ylipainoisia! "onhan nämä nyky lapset muutenkin ylipainoisia." Mihin unohdit ne anoreksikot? kasvavat lapset ja etenkin murkku ikäiset? Mielestäni kaikki koulussa kävijät tarvitsevat sen monipuolisen ja terveellisen ravinnon on sitten ylipainoinen tai ei!
Oppilaiden ruokailu maksetaan yhteisistä rahoista. Kukahan rasvaan budjetoidut rahat saa kyseiseltä päivältä. Vissiin yrittäjä tilittää jokaiselle lapselle saamatta jääneen rasvapalan hinnan. Ei siinä auta koulun budjettiinkaan palauttaa syömättä jääneiden rasvapalojen hintaa kun se ei koululle kuulu. Se kuuluu oppilaille. Oppilaiden vanhempien pitäisi kerätä poppoo koolle ja vaikka karhu-ryhmän kanssa turvata rasva oppilaiden leivän päälle.
jostain asiasta seuraavalla kerralla? Kuukausi ilman maitoa kun ei osata maitohanaa käytää oikein? Nämä ruokailun järjestäjät ovat myös velvollisia opettamaan ja opastamaan koululaisia kouluilla missä he tätä kouluruokabsnestään harjoittavat. Kaikki bisnesyrittäminen ei sovi todellakaan kaikille eikä näköjään edes kaikkialle. ****************************** http://www.edu.fi/page.asp?path=498,530,1285,50500 Kouluruokailu Ruokailutauko koulussa rytmittää luontevasti päivän työtä ja antaa sekä oppilaille että koulun henkilöstölle mahdollisuuden virkistäytyä. Ruokailun tulisi tarjota monipuolista ja terveellistä ravintoa, silmäniloa, yhdessäoloa, seurustelua ja hyvää oloa. Ruokailu on monille koulupäivän kohokohta. Maassamme on tarjottu maksuton kouluruokailu kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Myöhemmin maksuttoman kouluruokailun piirissä olevien opiskelijoiden määrää on laajennettu siten, että nykyisin noin 900 000 lasta ja nuorta nauttii päivittäin maksuttoman kouluaterian. Säädökset edellyttävät terveellisen, tarkoituksenmukaisesti järjestetyn, ohjatun ja täysipainoisen maksuttoman kouluruokailun järjestämistä. Ruokailu on osa perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmaa. Kouluruokailun järjestämisessä tulee huolehtia oppilaiden terveydestä ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä. Kouluruokailu, siihen liittyvät välipalat ja erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden terveyden seuranta ovat osa oppilashuollon työtä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulun tulee määritellä kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavat terveys- ja ravitsemuskasvatuksen sekä tapakasvatuksen tavoitteet. 24.1.2008 ----- Kouluruokailun ravitsemuksellinen ja sosiaalinen merkitys Lasten ja nuorten ruokavalintoihin vaikuttavat osaltaan ympäristö, ruoan saatavuus, kaverit ja vanhemmat. Kouluruokailulla pyritään turvaamaan se, että oppilaat saavat jokaisen koulupäivänsä aikana tarkoituksenmukaisesti järjestetyn, ohjatun, täysipainoisen maksuttoman aterian. Parhaimmillaan kouluruoka on monipuolinen ja tasapainoinen sekä järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti edistäen terveyttä, kasvua ja kehitystä. Kouluruoka kattaa osan lapsen ja nuoren päivittäisestä ravinnontarpeesta. Kouluruoka täydentää päivän muuta ruokailua. Koululounasta ei ole tarkoitettu päivän ainoaksi lämpimäksi ateriaksi. Kouluruokailussa kiinnitetään huomiota terveellisten, monipuolisten ja houkuttelevien ruokalaji- ja ruoka-ainevaihtoehtojen saatavuuteen sekä ohjataan oppilasta terveellisten ja monipuolisten aterioiden koostamiseen. Kouluruoan nautittavuuteen vaikuttavat ruoan tarjoilulämpötila, ruokailuympäristö ja muut viihtyvyystekijät. Valintamahdollisuudet lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja osallistumista ruokailuun. Kouluruokailun tavoitteet toteutuvat, kun ruoka maistuu ja sitä syödään. Kouluruoka on pääsääntöisesti suomalaista perusruokaa. Hyvään kouluateriaan kuuluvat lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma. Ruokalistalla otetaan huomioon kansalliset, paikalliset ja vuodenaikojen mukaiset elintarvikkeet. Ruokalistaa kehitetään yhteistyössä oppilaiden ja kouluhenkilöstön sekä kotien kanssa. Ruokalistoja ja ruokalajeja sekä aterioiden osia vaihdellaan ja uudistetaan oppilaiden makutottumuksia vastaaviksi. Arkea piristäviä teemoja sekä suomalaiseen ruokaperinteeseen kuuluvia juhlapyhiä voidaan toteuttaa kouluruokailussa koulujen toimintakulttuuriin soveltuvin osin. Näiden avulla kehitetään oppilaiden ruoka- ja makutottumuksia ja opitaan samalla kansallista ja kansainvälistä ruoka- ja tapakulttuuria.
kaikki olisi ylipainoisia? en oleta mitään vaan siitä on uutisoitu jo pidemmän aikaa että niitä on paljon. mutta näytät olettavan että lapsille ei ikinä enää anneta voita koulussa. pitäkää nyt ensin omista pennuistanne huoli että saatte ne edes kotiin sieltä sijoituksesta ja kiihkoilkaa sen jälkeen yleismaallisista asioista, veikkaan että kun biot saa lapsensa kotiin niin nämä kiihko kirjoittelut joko loppuu tai sitten harvenee muille palstoille.
perheisiin kohdistuvat asiat sinua kiinnosta. Koulunkäyntivaikeuksien, kommunikointivaikeuksien jne jne jne vuoksi lapsia ja nuoria otetaan huostaan vuosittain. Onpa myös nykyään jopa havaittu, että lapsen tai nuoren oirehtimisen syy voi olla jopa koulujärjestelmässäkin ! (tai päivähoitojärjestelmässä!) eikä aina siis automaattisesti lapsen tai nuoren kotioloista tai vanhemmista johtuvaa, ihmeellistä, eikö totta. _____________________ http://yle.fi/teema/ylenavoin/jakso.php?id=78 ........................... Peruskoulussa käyttäytymishäiriöt on nähty pitkälti yksilön ongelmina (yksilö ei sopeudu kouluympäristöön), mutta viime aikoina on alettu huomata ongelmien mahdollisena syytekijänä myös oppimisympäristön ja opetusjärjestelyiden joustamattomuus (kouluyhteisö ei huomioi oppilaiden yksilöllisiä tarpeita). Nuorten käyttäytymisongelmat ovat yleensä monien tekijöiden summa, jolloin aikuisten muodostamien tukiverkostojen merkitys korostuu ongelmien varhaisessa havaitsemisessa ja tukitoimien järjestämisessä. ............... ______________ http://stm.teamware.com/Resource.phx/socius/socius-22007/sivu6.htx ................ Katse yksilöistä yhteisöön Kun jatkaa keskustelua Arnkilin kanssa, Varpu muuttuu yhä haasteellisemmaksi. Ei riitä, että asioihin puututaan varhain ja vuorovaikutus hallitaan, vaan myös koko ammattiauttamisen toimintakulttuuria pitäisi muuttaa. "Ongelmia ei saa yksilöllistää vaan miettiä myös, onko esimerkiksi oman koulun toiminnassa jotain sellaista, mihin pitäisi puuttua. Kun oppilashuoltohenkilöstöltä kysytään pulmista, valtaosa niistä liittyy yksikön toimintakulttuuriin. Kun selvitetään, mihin työ kohdistuu, toimintakulttuuri jää taka-alalle ja valtaosa toimenpiteistä kohdistuu yksilöihin." "On helppo suunnata katse yksilöihin ja perheisiin. Paljon vaikeampaan on tunnustaa, että pirstaleinen auttamisjärjestelmä pudottaa yksilöitä ja perheitä väliin. Jos lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia halutaan edistää, on muutettava toimintatapoja johtamisjärjestelmästä alas asti. On puuttuva rakenteisiin", Arnkil sanoo. Jos koulun auttamistyön toimintakulttuuri on kaaottinen, eivät työtekijä, lapsi, nuori eivätkä vanhemmatkaan tiedä, miten toimia auttamista vaativissa tilanteissa. Stakesin verkostotiimiä kiinnostaa juuri tämä auttamistyön kulttuurin muuttaminen, mikä innostaa Arnkilin mukaan myös kentälle, ja asiakaspalaute ollut rohkaisevaa. .......................... ________________ http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/lehti_psyyke_ja_paivahoito_ristiriidassa_563168.html Lehti: Psyyke ja päivähoito ristiriidassa julkaistu 22.02. klo 01:43, päivitetty 23.02. klo 08:43 Lapsia päivähoidossa. Kuva: YLE Pikkulapsen psyykkinen kehitys ja päiväkotien todellisuus ovat professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan usein pahasti ristiriidassa. Turun Sanomien haastatteleman Keltikangas-Järvisen mukaan tutkimuksissa parhaiksi todetut päiväkotiryhmien koot ovat hätkähdyttävän pieniä. Esimerkiksi alle kolmivuotiaalle ihanteellinen ryhmäkoko on 6-8 lasta. Yli 12 lapsen ryhmät muodostavat sen sijaan jo riskin lapsen kehitykselle. Professori Keltikangas-Järvinen varoittaa, että liian suurista hoitoryhmistä seuraa aggressiivisen käytöksen yleistymistä sosiaalisuuden sijasta. Suomalaisissa päiväkodeissa parinkymmenen alle kolmivuotiaan lapsen ryhmät ovat arkipäivää. Isommilla lapsilla ryhmäkoot hipovat usein kolmeakymmentä. Keltikangas-Järvinen harmittelee, että Suomen päivähoitojärjestelmää luotaessa ei ole käytetty kehityspsykologista tietoa, vaan järjestelmä syntyi 1970-luvulla käytännön pakosta, kun äidit siirtyivät palkkatyöhön. Myöskään poliitikkojen äskettäiset ehdotukset äitiys- ja vanhempainvapaiden uusista jakomalleista eivät professorin mukaan nojaudu minkäänlaiseen kehityspsykologiseen selvitykseen. YLE Uutiset _____________________
teet palstalla noita linkkejäs laittelemassa kun eivät edes ole biovanhemmista keskustelua? tässä sullekkin palstan aihe vielä kertauksena. Biovanhemmat Vaihda ajatuksia kokemuksistasi toisten vanhempien kanssa siitä, kun oma lapsi tai nuori sijoitettu kodin ulkopuolelle.
muistaa nostella sitä nyyttiä jossa vauvana olit niin kivien kohdalla...voi,voi tuota yksinkertaisuutta! Kannattaisi pysyä poissa tältä palstalta jos ei ymmärrä tämän palstan systeemiä! Nuo aiheet kuuluvat nimenomaan linkkeineenkin tämän palstan aiheisiin! Jos todellakin noin yksinkertainen olet niin en ihmettele miksi et ymmärrä asioita joita palstalla kirjoitellaan ja mitkä aiheet palstalle kuuluu ja mitkä taas eivät!
vissiin ole edes kannettu. kertaa vielä seuraava ja kerro mitä se sun mielestä tarkoittaa? "Vaihda ajatuksia kokemuksistasi toisten vanhempien kanssa siitä, kun oma lapsi tai nuori sijoitettu kodin ulkopuolelle."
Sinä luet tuon palstan aiheen tarkoittavan, että tämä palsta on varattu ainoastaan seuraavalle keskustelulle: Biovanhemmat Vaihda ajatuksia kokemuksistasi toisten vanhempien kanssa siitä, kun oma lapsi tai nuori sijoitettu niin erinomaisen hyvään sijaispaikkaan kauaksi kotoa.
keskustella kaikesta lastensuojeluun ja huostaanottoihin sekä myös läheisesti ja kiinteästi lastensuojeluun ja huostaanottoihin liittyvistä asioista. Tieto tämän maan lasten suojelusta kaikkine laittomuuksineen ja muine epäkohtineen lisää ilmeisestikin s i n u n tuskaasi siitä että verovaroista saatu leipäsi kapenee tai jopa loppuu ja luonasi olevat vieraiden perheiden lapset palaavat kotiinsa ja omien vanhempiensa luokse kun tämän yhteiskunnan epäkohdat ja laittomuudet ennenpitkää tässä maassa viranomaisten toimittamina loppuvat. Laittomuuksista, epäkohdista, yhteiskunnan toimimattomuudesta, lasten ja nuorten ja perheiden peruspalveluiden antamattomuudesta, lakkauttamisista, tarjoamattomuuksista ja kaikkeen viranomaisten toimimattomuuteen liittyvistä törkeyksistäkö ei siis saa s i n u n mielestäsi tällä palstalla puhua? Sinäkö täällä siis määräät sen mistä asioista täällä saa kirjoittaa ja mitä asioita esimerkiksi tämän maan viranomaisten toiminnasta, tutkimuksista jne tuodaan tälle palstalle muidenkin lukijoiden tiedoksi. ....... !
syy voi olla alueella olleen kaatopaikan höyryt ja/tai vanhat ja nykyiset läjitykset?