Peikonlehti-hoito-ohjeita

Oman peikkoni olen pitänyt hyvinkin hengissä näin: - tavallisessa kukkamullassa - saviruukussa (en ole vaihtanut ruukkua tosi moneen vuoteen.. ja hyvin pärjää) - länsihuoneen perukoilla, suoraa aurinkoa n. 10 min. päivässä - lannoitan samalla nestemäisellä mömmöllä kuin muitakin kasvejani, silloin kun satun muistamaan - vettä puolihuolimattomasti aina joskus, peikko ei vaikuta kamalan tarkalta kastelun suhteen - talvella vielä satunnaisempaa hoitoa - ilmajuuret voi ohjata kasvamaan multaan - tukikeppi pitää koko komeuden ryhdissä Ravinnetikuista en harmi kyllä osaa neuvoa mitään. Jos minun pitäisi valita, päätyisin varmaan viherkasveille tarkoitettuun puikkoon, koska peikko ei pahemmin kotioloissa kuki. Hienon kasvin olet valinnut! Pitkää ikää peikollesi :D

Nuo ehdet vuotavat tuolla tavalla oudosti. Miksi?

"vuotaessaan" peikonlehti voi todella loistavasti ei syys syytä huoleen. peikonlehti ei muuten pidä paikasta toiseen siirtelystä. muita hoitoon liittyviä ohjeistuksia tulikin jo ihan hyvin.. :)

oma peikonlehteni kasvaa Orthexin säiliöruukussa. Normaalissa kukkamullassa. kastelen muutaman desin n. 3 pvän välein. Talvella vähempi kesällä enempi. Nyt käyttänyt 3viikon ajan kasviravinnetta 1korkillinen 2 viikossa. Näyttäisi siltä, että ensimmäiset kukat tulossa! Ilmajuuret on ohjautunut itsestään multaan. Ja niitä ei kannata missään nimessä leikata pois. Maalis-elokuun voi mielestäni lannoittaa kasviravinteella. tällä hetkellä kokoa n. 1½ metriä!

miksi peikonlehden reunat alkaa ruskistua , onko liian vähä vettä vai paljon ja pitäskö antaa lannotetta ?

Minulla on menossa toinen peikonlehti. Ensimmäisen jouduin antamaan adoptioon hyvään kotiin, kun tuli vastaan raskas päätös, kumpi joutuu lähtemään, tytär vai kasvi. Eivät enää mahtuneet samassa pienessä huoneessa sovinnossa asumaan. Kasvi lähti - tytärkin kyllä sitten aikanaan opiskelupaikkakunnalle.

Kasvi oli itäikkunalla, joten sai kyllä aika paljon suoraakin auringonpaistetta. Lannoitin sillä vaaleanpunaisella - ja minulla on vahva taipumus yliannostella lannoitteita. Vedenkään suhteen en ollut millään lailla pihi. Useimmiten kunnon kastelun saatuaan peikonlehti tiputtelee ylimääräisiä pois lehdenkärjistä. Jos on helposti vaurioituva lattiapinnoite, kannattaa pitää silmällä ja kenties kastella kerralla vähemmän.

Tällä hetkellä on uusi monstera eteläikkunalla. Koska edessä on parveke (ja sen katto), ei kasvi joudu keskikesällä kärsimään tuntikausien suorasta paahteesta. Keväällä ja syksyllä auringon ollessa alempana saa kyllä suoraakin paistetta silleen sopivasti. Kastelen ainoastaan aluslautaselle, mutta sitten kerralla reippaasti. Vuoden pimeimpinä päivinä juuri ennen joulua se teki kaksi uutta lehteä ja on tällä hetkellä noin puolitoista metriä kanttiinsa.

Tukikeppien kanssa on vähän hankalaa, kun vahva kasvi tahtoo aina käännellä ne mieleiseensä suuntaan, kun multa tukee ainoastaan sen verran kuin tukee. Pitäisiköhän ennen pitkää rakennella jonkinlainen kiinteä tuki?

Peikonlehti(kin) kääntyy aina valoon päin ja keskitalvella se onkin koko lailla toispuoleinen. Olen antanut hänen olla ja käännän sitten taas keväämmällä toisin päin. Valoon kääntyminen kuluttaa kohtalaisen paljon energiaa ja talvella sitä on niukasti.

Minulla ei ole koskaan ollut lehdenreunojen ruskettumisongelmaa. Oletko varma, ettei kasvissa ole ötököitä?

Käydessäni Berliinissä luonnontieteellisessä museossa hoksasin eräässä läpinäkyvässä akvaariontyyppisessä säiliössä uiskentelemassa sangen hyvinvoivan näköisen peikonlehden. Multaa ei ollut lähimaillakaan. Itselläni oli kerran peräti kolmen vuoden ajan kultaköynnöksen oksia lasikannussa ja pelkässä vedessä. Alunperin ne olivat vain juuria saamassa, mutta koskaan ei oikein tuntunut aika riittävän niiden multaan laittamiseen. Ne kasvoivat oikein reippaasti ja nätisti siinä kannussa, joten lisäsin vain välillä vettä, en mitään muuta, en edes lannoitetta. Viime talvena ne sitten tulivat elinkaarensa päähän. Juuria oli lopulta kannu täynnä.