Polvi ilman nivelrustoa

Tänään tunsin kukonhelttauutteen alkavan auttaa! Kävelin kaksi kilometriä eikä polviin sattunut lainkaan, jalkoja vaan alkoi väsyttää. Raput ovat kyllä edelleen vähän hankalia. Kipulääkettä en ole syönyt, koska en ole ennenkään antanut kivun vaikuttaa liikkumiseeni. Tosin kuntoiluni on ollut aina vähäistä ihan tuon ylipainon ja väsymyksen takia. Olen suunnitellut lähteväni tässä jonakin viikonloppuna tanssimaan. Olen aina tykännyt tanssia ja se voisi tehdä hyvää jo ihan mun mielenterveydellekin. Tietenkin vältän hyppimistä ja liian rajuja liikeitä. Toivottavasti tanssi-ilta onnistuu:)

Mullakin on tuota ylipainoa reilusti, painoindeksini kohdalla lukee "vaikea lihavuus", en pääse tuolilta ylös ilman tukea ja muutenkin olen ihan rapakunnossa. Mun pitäisi ainakin kuntoilla ja laihduttaa ennen leikkausta! Kunpa mullakin olis sairaslomaa! Sairaslomaa olen saanut vain muutaman päivän kortisonipistoksen ja tuon kukonhelttauutteen pistämisen yhteydessä. Pitääpä kokeilla tuota mainitsemmaasi luontaistuotetta!

nainen 50+ kirjoitti:

Mullakin on tuota ylipainoa reilusti, painoindeksini kohdalla lukee "vaikea lihavuus", en pääse tuolilta ylös ilman tukea ja muutenkin olen ihan rapakunnossa. Mun pitäisi ainakin kuntoilla ja laihduttaa ennen leikkausta! Kunpa mullakin olis sairaslomaa! Sairaslomaa olen saanut vain muutaman päivän kortisonipistoksen ja tuon kukonhelttauutteen pistämisen yhteydessä. Pitääpä kokeilla tuota mainitsemmaasi luontaistuotetta!

Lue lisää

Hae nyt ihmeessä sairauslomaa, jaksat sitten paremmin tiputtaa painoakin ja keskittyä kunnon kohottamiseen leikkausta ajatellen. Kela järjestää kuntoutusta myös silloin kun painoindeksi on korkea, voisitkohan hakeutua tällaiselle ja ehkä painoakin olisi helpompi pudotta kun saisi asintuntijan neuvoja? Ylipaino, alkoholinkäyttö ja tupakointi on terveydenhoidossa suuria kirosanoja ja kaikki johtuu niistä. Kyllä nokkaa nyrpistetään jos joku noista kolmesta kuuluu elämään, onhan se tietenkin niinkin, mutta kun kaikki vaivat ei todellakaan johdu näistä ja painonpudotus, alkoholinkäytön ja tupakoinnin lopettaminen eivät paranna kaikkia vaivoja. Itse en käytä alkoholia enkä ole ylipainoinen joten minun tapauksessani täytyy keskittyä sitten olennaiseen eli itse vaivaan. Kuntoutuksen esihaastattelussakin paino, alkoholinkäyttö ja tupakointia koskevat tiedot näyttelivät suurta osaa, näistähän on helpoin tie lähteä sitä kuntoa kohottamaan;)

Rautajalka kirjoitti:

Hae nyt ihmeessä sairauslomaa, jaksat sitten paremmin tiputtaa painoakin ja keskittyä kunnon kohottamiseen leikkausta ajatellen. Kela järjestää kuntoutusta myös silloin kun painoindeksi on korkea, voisitkohan hakeutua tällaiselle ja ehkä painoakin olisi helpompi pudotta kun saisi asintuntijan neuvoja? Ylipaino, alkoholinkäyttö ja tupakointi on terveydenhoidossa suuria kirosanoja ja kaikki johtuu niistä. Kyllä nokkaa nyrpistetään jos joku noista kolmesta kuuluu elämään, onhan se tietenkin niinkin, mutta kun kaikki vaivat ei todellakaan johdu näistä ja painonpudotus, alkoholinkäytön ja tupakoinnin lopettaminen eivät paranna kaikkia vaivoja. Itse en käytä alkoholia enkä ole ylipainoinen joten minun tapauksessani täytyy keskittyä sitten olennaiseen eli itse vaivaan. Kuntoutuksen esihaastattelussakin paino, alkoholinkäyttö ja tupakointia koskevat tiedot näyttelivät suurta osaa, näistähän on helpoin tie lähteä sitä kuntoa kohottamaan;)

Lue lisää

Terveyskeskuslääkärit eivät myönnä minulle sairauslomaa eivätkä anna lähetettä edes kuntoutukseen, olen kai liian terve! Olen peruspositiivinen enkä valittele turhista, minun pitäisi kai muuttaa luonnettani! Olen lähes koko elämäni hoitanut sairaita omaisiani jättäen itseni hoitamisen vähemmälle, enhän minä voi olla sairas! Yhtenä syynä lihomiseeni pidän olosuhteista johtuvaa jatkuvaa stressiä. Itse en ole koskaan tupakoinut enkä ole eläissäni ollut humalassa. Juhlissa voin ottaa onnittelumaljan, mutta siihen se alkoholinkäyttöni sitten jääkin.

nainen 50+ kirjoitti:

Terveyskeskuslääkärit eivät myönnä minulle sairauslomaa eivätkä anna lähetettä edes kuntoutukseen, olen kai liian terve! Olen peruspositiivinen enkä valittele turhista, minun pitäisi kai muuttaa luonnettani! Olen lähes koko elämäni hoitanut sairaita omaisiani jättäen itseni hoitamisen vähemmälle, enhän minä voi olla sairas! Yhtenä syynä lihomiseeni pidän olosuhteista johtuvaa jatkuvaa stressiä. Itse en ole koskaan tupakoinut enkä ole eläissäni ollut humalassa. Juhlissa voin ottaa onnittelumaljan, mutta siihen se alkoholinkäyttöni sitten jääkin.

Lue lisää

Hankala tilanne sinullakin! Itse olen joskus ollut lähellä epätoivoa kun tuntuu että ei edes ihmisenä pidetä ylipainon vuoksi. Nyt tulin huomaamaan sen että lääkäreiden suhtautuminen ylipainoon on hyvin yksilöllistä. Olen saanut tässä reilun vuoden aikana tiristettyä 15 kg pois painosta vaikka liikkumaan en juuri pysty. Silti painoa on vielä liki 130 kg eikä muutamaan kuukauteen ole tippunut yhtään. Tupakoinnin lopetin kaksi vuotta sitten enkä alkoholia ole ottanut yli kolmeen vuoteen. Minulla työ oli sen verran raskasta jalkojen päällä olemista että ei siitä mitään tahtonut tulla risoilla koivilla. Aloin käydä lääkärillä aina kun tuntui että polvea pakottaa. Siitä pikkuhiljaa hivuttauduin pitemmälle sairaslomalle ja siitä kuntoutustuelle. Tulevaisuus on vielä ihan auki mutta omaan työhöni palaaminen tuntuu aika utopistiselta koska paremmassakin polvessa on jo melko paha nivelrikko. Sen lisäksi on myös käsissä kulumia. Tennis-ja golfkyynärpäät ja olkapää kipeytyy oik. kädestä. Toivon että sinä saat jotenkin asiaasi menemään eteenpäin. Siitä kuntoutuksesta kannattaa vielä kysyä. Ehdottomasti se olisi hyväksi sinulle.

elliivo kirjoitti:

Hankala tilanne sinullakin! Itse olen joskus ollut lähellä epätoivoa kun tuntuu että ei edes ihmisenä pidetä ylipainon vuoksi. Nyt tulin huomaamaan sen että lääkäreiden suhtautuminen ylipainoon on hyvin yksilöllistä. Olen saanut tässä reilun vuoden aikana tiristettyä 15 kg pois painosta vaikka liikkumaan en juuri pysty. Silti painoa on vielä liki 130 kg eikä muutamaan kuukauteen ole tippunut yhtään. Tupakoinnin lopetin kaksi vuotta sitten enkä alkoholia ole ottanut yli kolmeen vuoteen. Minulla työ oli sen verran raskasta jalkojen päällä olemista että ei siitä mitään tahtonut tulla risoilla koivilla. Aloin käydä lääkärillä aina kun tuntui että polvea pakottaa. Siitä pikkuhiljaa hivuttauduin pitemmälle sairaslomalle ja siitä kuntoutustuelle. Tulevaisuus on vielä ihan auki mutta omaan työhöni palaaminen tuntuu aika utopistiselta koska paremmassakin polvessa on jo melko paha nivelrikko. Sen lisäksi on myös käsissä kulumia. Tennis-ja golfkyynärpäät ja olkapää kipeytyy oik. kädestä. Toivon että sinä saat jotenkin asiaasi menemään eteenpäin. Siitä kuntoutuksesta kannattaa vielä kysyä. Ehdottomasti se olisi hyväksi sinulle.

Lue lisää

Täällä arteoosi, chrontroma patellae, roikkuva lihas, kaksi kystaa. Tuo ch on ihan muistista vedetty, sillä en osaa ilman esimerkkiä sitä oikein kirjoittaa, suomeksi se on: polven rustotauti. Olen jo sairauslomalla ollut 5 kuukautta ja minulla on sellainen työ jossa pitää kävellä. Kaipa se sairausloma riippuu ammatista. Oh, pelottaa sellainen tekonivel, ensiviikolla menen taas lääkäriin, uudelle. Hän ehkä sitten antaa lopullisen tuomion mitä tehdään. Voikohan tästä selvitä vain raaputtamalla sitä polvea, toinen lääkäri ehdotti sitä. Olen kämpinyt kuvasta toiseen koko talven, oikea filmitähti, ensiviikolla otetaan lantiosta kuvaus. En voi todella ymmärtää että minua liikutetaan lääkäristä toiseen sairaalan sisällä, toinen kirjoittaa lausuntoja, ja taas eteenpäin. Kukaan ei ota selkeää kantaa. Ihan kuin ottaisivat aikalisää ja toivoisivat että haihtuisin pois. Ajatelkaa, jäin sairauslomalle jo joulukuussa. Olen hulluna polkenut kuntopyörää että se jalka olisi hyvässä kunnossa mahd. leikkaukseen, poljen noin 300 km parhaimmillaan kuukaudessa. Joskus tympii.

mäsä mikä mäsä kirjoitti:

Täällä arteoosi, chrontroma patellae, roikkuva lihas, kaksi kystaa. Tuo ch on ihan muistista vedetty, sillä en osaa ilman esimerkkiä sitä oikein kirjoittaa, suomeksi se on: polven rustotauti. Olen jo sairauslomalla ollut 5 kuukautta ja minulla on sellainen työ jossa pitää kävellä. Kaipa se sairausloma riippuu ammatista. Oh, pelottaa sellainen tekonivel, ensiviikolla menen taas lääkäriin, uudelle. Hän ehkä sitten antaa lopullisen tuomion mitä tehdään. Voikohan tästä selvitä vain raaputtamalla sitä polvea, toinen lääkäri ehdotti sitä. Olen kämpinyt kuvasta toiseen koko talven, oikea filmitähti, ensiviikolla otetaan lantiosta kuvaus. En voi todella ymmärtää että minua liikutetaan lääkäristä toiseen sairaalan sisällä, toinen kirjoittaa lausuntoja, ja taas eteenpäin. Kukaan ei ota selkeää kantaa. Ihan kuin ottaisivat aikalisää ja toivoisivat että haihtuisin pois. Ajatelkaa, jäin sairauslomalle jo joulukuussa. Olen hulluna polkenut kuntopyörää että se jalka olisi hyvässä kunnossa mahd. leikkaukseen, poljen noin 300 km parhaimmillaan kuukaudessa. Joskus tympii.

Lue lisää

Ajattelin kokeilla tuon kukonhelttauutteen avulla tanssimista, kipulääkettä en ole edelleenkään syönyt eikä kävellessä tunnu kipuja. Olen aina tykännyt tanssia ja se voisi tehdä hyvää mielenterveydellenikin. Tietenkin kuuntelen kehoani ja liikun siten kuin hyvälle tuntuu. Mitä mieltä olette?

nainen 50+ kirjoitti:

Ajattelin kokeilla tuon kukonhelttauutteen avulla tanssimista, kipulääkettä en ole edelleenkään syönyt eikä kävellessä tunnu kipuja. Olen aina tykännyt tanssia ja se voisi tehdä hyvää mielenterveydellenikin. Tietenkin kuuntelen kehoani ja liikun siten kuin hyvälle tuntuu. Mitä mieltä olette?

Lue lisää

tuskin tuolista pääsee ylös, tanssista puhumattakaan. Haloo. Tanssi vaan.

jalkaongelmaisia että kirjoitti:

tuskin tuolista pääsee ylös, tanssista puhumattakaan. Haloo. Tanssi vaan.

Enpähän tuolista minäkään pääse ylös ilman tukea ja rappuset tuottavat ongelmia. Mutta kun kävely sujuu, niin miksikäs ei tanssi ilman vaihtoaskelia:) Kävin alkuvuodesta tanssimassa, vaikken tiennyt, että jo silloin minulta puuttui toisesta polvesta nivelrusto ja toisessa sitä oli vain vähän! Polviin kyllä sattui jonkin verran, mutten sen antanut häiritä. Liikuntahan on polvivikaisille välttämätöntä ja miksei voisi harrastaa mieleistään liikuntaa! Käyväthän pyörätuolipotilaatkin tanssimassa! Meillä on kumminkin vaan tämä yksi elämä, jota ei kannata jättää elämättä!

nainen 50+ kirjoitti:

Enpähän tuolista minäkään pääse ylös ilman tukea ja rappuset tuottavat ongelmia. Mutta kun kävely sujuu, niin miksikäs ei tanssi ilman vaihtoaskelia:) Kävin alkuvuodesta tanssimassa, vaikken tiennyt, että jo silloin minulta puuttui toisesta polvesta nivelrusto ja toisessa sitä oli vain vähän! Polviin kyllä sattui jonkin verran, mutten sen antanut häiritä. Liikuntahan on polvivikaisille välttämätöntä ja miksei voisi harrastaa mieleistään liikuntaa! Käyväthän pyörätuolipotilaatkin tanssimassa! Meillä on kumminkin vaan tämä yksi elämä, jota ei kannata jättää elämättä!

Lue lisää

Tottakai tanssi on hyväksi jos vain siihen pystyt! Kaikki liikunta on hyväksi ja tanssi piristää mieltäsi. Siitähän tulee silloin kaksikertainen hyöty. Itse en ole tanssi-ihmisiä enkä ole keksinyt mitään muutakaan liikuntalajia joka tuntuisi hyvältä. Uintia ja pyöräilyä lääkäri suosittelee. Tämän painoisena uimaan meno on utopiaa vaikka olenkin lapsesta asti tykännyt uimisesta. En halua mennä kakaroiden pilkattavaksi uimahalliin. Polkupyörää en omista kun olen enempi autoiluihmisiä. Olen harkinnut pyörän ostoa mutta tuleeko sitä sitten kuitenkaan käytettyä. Kuntopyörä oli aikoinaan mutta se oli niin tympeä laite että ainut kuntoilu tuli silloin kun siivotessa piti siirrellä sitä nurkasta toiseen. Myin sen sitten pois. Työssä ollessa liikuntaa sai tarpeiksi kun koko päivän piti liikkua jalkojen päällä. Nyt on tullut enempi nautiskeltua liikkumattomuudesta. Olen ajatellut että kun en niveliäni sairastuttanut liikkumattomuudella niin tuskin niitä pystyn liikunnalla parantamaankaan.

elliivo kirjoitti:

Tottakai tanssi on hyväksi jos vain siihen pystyt! Kaikki liikunta on hyväksi ja tanssi piristää mieltäsi. Siitähän tulee silloin kaksikertainen hyöty. Itse en ole tanssi-ihmisiä enkä ole keksinyt mitään muutakaan liikuntalajia joka tuntuisi hyvältä. Uintia ja pyöräilyä lääkäri suosittelee. Tämän painoisena uimaan meno on utopiaa vaikka olenkin lapsesta asti tykännyt uimisesta. En halua mennä kakaroiden pilkattavaksi uimahalliin. Polkupyörää en omista kun olen enempi autoiluihmisiä. Olen harkinnut pyörän ostoa mutta tuleeko sitä sitten kuitenkaan käytettyä. Kuntopyörä oli aikoinaan mutta se oli niin tympeä laite että ainut kuntoilu tuli silloin kun siivotessa piti siirrellä sitä nurkasta toiseen. Myin sen sitten pois. Työssä ollessa liikuntaa sai tarpeiksi kun koko päivän piti liikkua jalkojen päällä. Nyt on tullut enempi nautiskeltua liikkumattomuudesta. Olen ajatellut että kun en niveliäni sairastuttanut liikkumattomuudella niin tuskin niitä pystyn liikunnalla parantamaankaan.

Lue lisää

Kiva, että ymmärrät minua! Ainoastaan kahdesta liikuntalajista tykkään, tanssi on ykkönen ja allasjumppa kakkonen. Kävelyllä olen yrittänyt käydä päivittäin, näin kesäaikaan hyvällä säällä sekin on ihan siedettävää. Muulloin minun täytyy ihan pakottaa itseni lenkille, mutta liukkailla keleillä en lähde ulos. Minullekin lääkäri on suositellut uintia ja pyöräilyä. Pyörräillä en uskalla, koska pelkään kaatumista ja paikallisen uimahalliin ei oikein ole hinkua olematonta uimataitoani näyttämään. Kerran vuodessa olen käynyt kylpylässä, jossa sitten olenkin altaalla useamman tunnin päivittäin.

Samassa veneessä ollaan, paitsi minun polviani ei olla tähystetty. Nykyään en enää syö paljon kipulääkettä, kun liikun ihan saman verran riippumatta siitä särkeekö vai ei. Sain äskettäin kumpaankin polveen kolme kertaa kukonhelttauutetta. Eka lääkäri sanoi, että laitetaan viikon välein viiden sarjana. Viikon päästä mennessäni "piikitettäväksi" seuraava lääkäri sanoi, "ei tämä näytä auttavan, mutta tule nyt vielä kahden viikon päästä, niin laitetaan kolmas piikki ja muista syödä paljon särkylääkettä". Yritin sanoa, että kyllä se vähän on jo auttanut, muttei lekuri kuunnellut. Kun sitten menin terveyskeskukseen ja sanoin kolmannelle lääkärille, että kyllä tämä kukonhelttauute on selvästi jo auttanut, hän sanoi: "Hyvä, sitten nämä kolme piikkiä riittää" eikä suostunut enää jatkamaan kukonhelttauutekuuria, harmi:(
Minustakin on tärkeää, että kukonhelttauutteet pistetään oikein. Tuntui, että joku pistos ei oikein onnistunut. En minäkään mene leikkaukseen ennen kuin kaikki apu on käytetty. Minullakin on ylipainoa ja etenkin reisilihasten kunto surkea, selässäni on yksi nivel siirtynyt, joten sekin kipuilee.
Vesijumppa olisi kivaa, jos siihen olisi mahdollisuus. Viikon päästä olisi tarkoitus mennä tanssimaan, saa nähdä onnistuuko;)
Toivon sinulle ja kaikille muillekin täällä tsemppiä ja hyvää kesää!

nainen 50+ kirjoitti:

Samassa veneessä ollaan, paitsi minun polviani ei olla tähystetty. Nykyään en enää syö paljon kipulääkettä, kun liikun ihan saman verran riippumatta siitä särkeekö vai ei. Sain äskettäin kumpaankin polveen kolme kertaa kukonhelttauutetta. Eka lääkäri sanoi, että laitetaan viikon välein viiden sarjana. Viikon päästä mennessäni "piikitettäväksi" seuraava lääkäri sanoi, "ei tämä näytä auttavan, mutta tule nyt vielä kahden viikon päästä, niin laitetaan kolmas piikki ja muista syödä paljon särkylääkettä". Yritin sanoa, että kyllä se vähän on jo auttanut, muttei lekuri kuunnellut. Kun sitten menin terveyskeskukseen ja sanoin kolmannelle lääkärille, että kyllä tämä kukonhelttauute on selvästi jo auttanut, hän sanoi: "Hyvä, sitten nämä kolme piikkiä riittää" eikä suostunut enää jatkamaan kukonhelttauutekuuria, harmi:(
Minustakin on tärkeää, että kukonhelttauutteet pistetään oikein. Tuntui, että joku pistos ei oikein onnistunut. En minäkään mene leikkaukseen ennen kuin kaikki apu on käytetty. Minullakin on ylipainoa ja etenkin reisilihasten kunto surkea, selässäni on yksi nivel siirtynyt, joten sekin kipuilee.
Vesijumppa olisi kivaa, jos siihen olisi mahdollisuus. Viikon päästä olisi tarkoitus mennä tanssimaan, saa nähdä onnistuuko;)
Toivon sinulle ja kaikille muillekin täällä tsemppiä ja hyvää kesää!

Lue lisää

Tässä nyt naputtelen tuoreimpia kuulumisiani.

Leikkaus tehtiin maanantaina ja eilen pääsin kotiin.
Turhaan pelkäsin sitä epiduraalipuudutusta ja itse leikkausta. Kaikki sujui hyvin ja kivuttomasti. Kivut alkoivat sitten kun puudutus haihtui mutta antoivat kunnon lääkitykset kyllä.
Ensimmäinen päivä ja yö oli aika kivulias mutta niistä kun selvisi niin itsekin ihmettelin miten nopeasti toipuminen alkoi.
Vaikka tuota painoa on paljon niin fysioterapeuttikin ihmetteli miten nopeasti liikuntakykyni palautui.
Keskiviikkona nousin jo kävelytelineellä ylös ja kävelin pikku matkan.
Torstaina lähdin kyynärsauvoilla liikkumaan.
Pääsin itse suihkuun ja vessaan.
Olisivat mielellään pitäneet vielä viikonlopun yli sairaalassa mutta halusin kotiin joten pääsin. Siellä oli huonekaverina nuori tyttö joka oli loukkaantunut moottoripyöräonnettomuudessa pahoin ja hän itki ja kiukkusi kovaa kohtaloaan niin ajattelin että kotona saan itse toipua miellyttävämmin.
Nyt harmittaa että en älynnyt hakea apuvälineyksiköstä sängynjalan korottimia.
Muuten on ihan vaivatonta olla ja liikuskella mutta matalasta ängystä on hankala nousta ylös. Lapset saavat maanantaina hakea korottimet.

Kipulääkkeitä hain tullessa jo reilun satsin mukaan niin ei pääse kipu yllättämään täälläkään.
Ihan myönteinen kokemus oli tuo leikkaus. Henkilökunta oli mukavaa ja sairaalassakin aika kului mukavammin kuin olin kuvitellut.

Hyvää jatkoa ja iloisia kesäpäiviä kaikille!

elliivo kirjoitti:

Tässä nyt naputtelen tuoreimpia kuulumisiani.

Leikkaus tehtiin maanantaina ja eilen pääsin kotiin.
Turhaan pelkäsin sitä epiduraalipuudutusta ja itse leikkausta. Kaikki sujui hyvin ja kivuttomasti. Kivut alkoivat sitten kun puudutus haihtui mutta antoivat kunnon lääkitykset kyllä.
Ensimmäinen päivä ja yö oli aika kivulias mutta niistä kun selvisi niin itsekin ihmettelin miten nopeasti toipuminen alkoi.
Vaikka tuota painoa on paljon niin fysioterapeuttikin ihmetteli miten nopeasti liikuntakykyni palautui.
Keskiviikkona nousin jo kävelytelineellä ylös ja kävelin pikku matkan.
Torstaina lähdin kyynärsauvoilla liikkumaan.
Pääsin itse suihkuun ja vessaan.
Olisivat mielellään pitäneet vielä viikonlopun yli sairaalassa mutta halusin kotiin joten pääsin. Siellä oli huonekaverina nuori tyttö joka oli loukkaantunut moottoripyöräonnettomuudessa pahoin ja hän itki ja kiukkusi kovaa kohtaloaan niin ajattelin että kotona saan itse toipua miellyttävämmin.
Nyt harmittaa että en älynnyt hakea apuvälineyksiköstä sängynjalan korottimia.
Muuten on ihan vaivatonta olla ja liikuskella mutta matalasta ängystä on hankala nousta ylös. Lapset saavat maanantaina hakea korottimet.

Kipulääkkeitä hain tullessa jo reilun satsin mukaan niin ei pääse kipu yllättämään täälläkään.
Ihan myönteinen kokemus oli tuo leikkaus. Henkilökunta oli mukavaa ja sairaalassakin aika kului mukavammin kuin olin kuvitellut.

Hyvää jatkoa ja iloisia kesäpäiviä kaikille!

Lue lisää

Hei

Minkä ikäinen polven tekonivelleikkauspotilas olet?

Kerrohan kuulumisia miten toivut leikkauksesta ja minkälainen polvesta tuli.

Itselläni on polvilumpioissa kulumaa ja lääkäri ei missään nimessä suositellut minkään valtakunnan tekonivelleikkauksia kun olen 48-vuotias.

Rautajalka kirjoitti:

Hei

Minkä ikäinen polven tekonivelleikkauspotilas olet?

Kerrohan kuulumisia miten toivut leikkauksesta ja minkälainen polvesta tuli.

Itselläni on polvilumpioissa kulumaa ja lääkäri ei missään nimessä suositellut minkään valtakunnan tekonivelleikkauksia kun olen 48-vuotias.

Lue lisää

Olen 53-vuotias.
Ikäni sekä ylipaino tuntuivat olevan joillekin lääkäreille esteinä leikkaukselle.

Minut leikannut lääkäri sanoi että kyllä se tekonivel kestää kun kysyin että miten tarkka ja varovainen minun nyt pitää sen kanssa olla kun on näin paljon tätä painoa.
Siis ei tarvitse mitenkään varoa rasittamasta.
Omasta mielestäni toipuminen edistyy hyvin. Otan vielä päivittäin kipulääkettä. Leikkauksesta on nyt aikaa yhdeksän päivää. Viime viikon maanantaina leikattiin ja torstaina lähdin sauvoilla liikkumaan.
Suihkussa ja vessassa käynnit onnistuvat hyvin ja ulkona liikkuminenkin sujuu.
En ole tarvinnut muita apuälineitä kuin kyynärsauvat.
Tosiaan sairaalassa fysioterapeutti sanoi että hän lääkärin kanssa ihmetteli sitä miten nopeasti sain jalkani toimimaan leikkauksen jälkeen.
Olen erittäin iloinen tähän astisesta tuloksesta jo senkin vuoksi että minulla oli paha virheasento johtuen juuri polven nivelrikosta, eli jalka oli ihan pihtiasennossa. Nyt se on suora. Se on jo iso ulkonäöllinen edistys.
Olen tosi onnellinen että pääsin leikkaukseen. Kummalliselta tuntuu painella polvea sivulta kun siinä ei tunnu ollenkaan nyt sitä nivelkipua mitä on ollut monta vuotta.

elliivo kirjoitti:

Olen 53-vuotias.
Ikäni sekä ylipaino tuntuivat olevan joillekin lääkäreille esteinä leikkaukselle.

Minut leikannut lääkäri sanoi että kyllä se tekonivel kestää kun kysyin että miten tarkka ja varovainen minun nyt pitää sen kanssa olla kun on näin paljon tätä painoa.
Siis ei tarvitse mitenkään varoa rasittamasta.
Omasta mielestäni toipuminen edistyy hyvin. Otan vielä päivittäin kipulääkettä. Leikkauksesta on nyt aikaa yhdeksän päivää. Viime viikon maanantaina leikattiin ja torstaina lähdin sauvoilla liikkumaan.
Suihkussa ja vessassa käynnit onnistuvat hyvin ja ulkona liikkuminenkin sujuu.
En ole tarvinnut muita apuälineitä kuin kyynärsauvat.
Tosiaan sairaalassa fysioterapeutti sanoi että hän lääkärin kanssa ihmetteli sitä miten nopeasti sain jalkani toimimaan leikkauksen jälkeen.
Olen erittäin iloinen tähän astisesta tuloksesta jo senkin vuoksi että minulla oli paha virheasento johtuen juuri polven nivelrikosta, eli jalka oli ihan pihtiasennossa. Nyt se on suora. Se on jo iso ulkonäöllinen edistys.
Olen tosi onnellinen että pääsin leikkaukseen. Kummalliselta tuntuu painella polvea sivulta kun siinä ei tunnu ollenkaan nyt sitä nivelkipua mitä on ollut monta vuotta.

Lue lisää

missäpäin olet saanut leikkaukseen suostuvaisen lääkärin!
Minulle ei tehdä leikkausta kun sanovat että olen liian nuori.
Sairauslomaakaan en saa vaikka kävely on tosiaan vaikeaa ja työni on vieläpä siivousta.
En voi millään ymmärtää tälläistä, olen nyt niin masentunut että olen siitä masennuksesta sairauslomalla.
Minulle kuulemma laitetaan se tekonivel vasta kun ja jos täytän 70v.

On tää niin epistä, jo jokapäiväinen asiointi kaupassa pitää suunnitella kun en voi kantaa oikeastaan yhtään mitään ilman että jalka turpoaa.
Eipä ole ketään joka voisi kuskata autolla, enkä sitä nyt kyllä kaipaile, mutta minun sairaalanlääkäri oli uskomattoman töykeä ja ynseä.

kerro heti minulle kirjoitti:

missäpäin olet saanut leikkaukseen suostuvaisen lääkärin!
Minulle ei tehdä leikkausta kun sanovat että olen liian nuori.
Sairauslomaakaan en saa vaikka kävely on tosiaan vaikeaa ja työni on vieläpä siivousta.
En voi millään ymmärtää tälläistä, olen nyt niin masentunut että olen siitä masennuksesta sairauslomalla.
Minulle kuulemma laitetaan se tekonivel vasta kun ja jos täytän 70v.

On tää niin epistä, jo jokapäiväinen asiointi kaupassa pitää suunnitella kun en voi kantaa oikeastaan yhtään mitään ilman että jalka turpoaa.
Eipä ole ketään joka voisi kuskata autolla, enkä sitä nyt kyllä kaipaile, mutta minun sairaalanlääkäri oli uskomattoman töykeä ja ynseä.

Lue lisää

Pyydä sairaalasta kaikki paperisi ja kuvat. Kuvat tallennetaa CD:lle ja maksavat noin 15 - 20 euroa. Mene käymään yksityisellä ortopedilla juttelemassa tilanteestasi. Pyydän lääkäriltä B-lausunto ja hae kuntoutukseen.

On se pirun kumma kun joku lääkäri ei hoid hommiaan kunnolla. Kyllähän sitä sairauslomaa pitää saada jos polvet ei kestä työntekoa. Ei kannata uskoa yhtä lääkäriä vaan hakea toinen mielipide.

Se on totta, että nuorille polven tekoniveltä ei suositella. Pysyvyydestä on tehty tilastoja mutta sitä ei ilmeisesti ole tilastoitu kuinka moni on jäänyt kivuliaaksi.

Hommaa kauppakassi jossa on rattaat tai ota pyörä avuksi. Taluta vaikka pyörää jos et pysty ajamaan, saat tukea pyörästä.

Olisiko ammatinvaihto vielä mahdollinen. Kela kouluttaa kyllä jos eläköityminen on vaarassa. Käy Kelan sivuilla katsomassa vaihtoehtoja.

Rautajalka kirjoitti:

Pyydä sairaalasta kaikki paperisi ja kuvat. Kuvat tallennetaa CD:lle ja maksavat noin 15 - 20 euroa. Mene käymään yksityisellä ortopedilla juttelemassa tilanteestasi. Pyydän lääkäriltä B-lausunto ja hae kuntoutukseen.

On se pirun kumma kun joku lääkäri ei hoid hommiaan kunnolla. Kyllähän sitä sairauslomaa pitää saada jos polvet ei kestä työntekoa. Ei kannata uskoa yhtä lääkäriä vaan hakea toinen mielipide.

Se on totta, että nuorille polven tekoniveltä ei suositella. Pysyvyydestä on tehty tilastoja mutta sitä ei ilmeisesti ole tilastoitu kuinka moni on jäänyt kivuliaaksi.

Hommaa kauppakassi jossa on rattaat tai ota pyörä avuksi. Taluta vaikka pyörää jos et pysty ajamaan, saat tukea pyörästä.

Olisiko ammatinvaihto vielä mahdollinen. Kela kouluttaa kyllä jos eläköityminen on vaarassa. Käy Kelan sivuilla katsomassa vaihtoehtoja.

Lue lisää

Kyllä olen nyt pyytänyt viime perjantaina omat sivuni niistä kuvista ja muista jutuista mitä on Kelaan on mennyt.

Tässä mitä suurin hulluus, nimittäin se yksityinen!
Olin jo menossa yksityiselle, se on ainoa täällä, ja kas kummaa siellä se otti vastaan sama ortopedi kuin mitä sairaalassa.
En siis voinut varata sieltä aikaa :D.
Naapurikaupunkiin on matkaa vain 80km jossa on Mehiläinen, mutta kun rahapussi on niin tyhjä että sekin apu tuntuu olevan aivan kaukainen.

Eilen illalla muistelin Donneria joka antoi itselleen 50v synttärilahjaksi uudet nivelet polviinsa, tekisin samoin jos olisin vauraampi.

Olen nyt äimänkäkenä täällä. Onneksi se toinen lääkäri tajusi tilanteen ja antoi nyt syyskuuhun asti sitä lomaa.
Että minun pitäisi jotenkin selvitä se määräaikainen työ ensin loppuun.
Näkeehän sen nyt jokainen etten millään pysty siivoamaan, nyt käyn polkupyörällä kaupassa ja talvella minulla on kelkkarollaatori jolla kuljen.

Suomi on hyvinvointivaltio juu ja pitää kansalaisistaan huolta, ensimmäistä kertaa näen ja koen kuinka epäreilua ja kammottavaa tämä koko homma on.

Kiitos vinkistä, siitä CD kuvista, otan nekin nyt kun lähdin niitä tietotjani kyselemään.

HERMOROMAHDUS TULEE kirjoitti:

Kyllä olen nyt pyytänyt viime perjantaina omat sivuni niistä kuvista ja muista jutuista mitä on Kelaan on mennyt.

Tässä mitä suurin hulluus, nimittäin se yksityinen!
Olin jo menossa yksityiselle, se on ainoa täällä, ja kas kummaa siellä se otti vastaan sama ortopedi kuin mitä sairaalassa.
En siis voinut varata sieltä aikaa :D.
Naapurikaupunkiin on matkaa vain 80km jossa on Mehiläinen, mutta kun rahapussi on niin tyhjä että sekin apu tuntuu olevan aivan kaukainen.

Eilen illalla muistelin Donneria joka antoi itselleen 50v synttärilahjaksi uudet nivelet polviinsa, tekisin samoin jos olisin vauraampi.

Olen nyt äimänkäkenä täällä. Onneksi se toinen lääkäri tajusi tilanteen ja antoi nyt syyskuuhun asti sitä lomaa.
Että minun pitäisi jotenkin selvitä se määräaikainen työ ensin loppuun.
Näkeehän sen nyt jokainen etten millään pysty siivoamaan, nyt käyn polkupyörällä kaupassa ja talvella minulla on kelkkarollaatori jolla kuljen.

Suomi on hyvinvointivaltio juu ja pitää kansalaisistaan huolta, ensimmäistä kertaa näen ja koen kuinka epäreilua ja kammottavaa tämä koko homma on.

Kiitos vinkistä, siitä CD kuvista, otan nekin nyt kun lähdin niitä tietotjani kyselemään.

Lue lisää

Kyllä on tosiaan väärin että yhden lääkärin mielivaltaisuuden varssa joutuu olemaan!

Itse olen Mikkelistä ja oli minun onneni että Mks:ssa on toinenkin leikkaava ortopedi tämän virolaisen lääkärin lisäksi joka poisti minut leikkausjonosta painoni vuoksi.
Minulle kävi myös niin että kun vuosi sitten jouduin hakemaan yksityiseltä lääkäriltä todistusta Ilmariselle kuntoutustuen jatkohakemusta varten niin sattui tämä sama virolainen lääkäri.
Pelkäsin jo että kunt.tuen jatkokin tyssää siihen mutta onneksi vein edellisen B-todistukseni kopion hänelle malliksi.