Keuhkokuumeen jälkioireet

Sairastin vakavan keuhkokuumeen helmi-/ maaliskuun vaihteessa, olin PHKS:n teho-osastolla puolitoista viikkoa tehohoidossa, eli kyseessä oli vakava keuhkokuume sepsis Alkuun toipuminen tuntui nopealta, toki voimat oli tyystin kateissa reilun viikon "nukkumisen" jäljiltä, liikkuminen oli vaikeaa,jopa istuminen ja aluksi vain avustettuna rollaattorilla kävi eteneminen, seuraavaksi seinistä tukea ottaen, parin viikon päästä jo tasapaino oli palautunut niin etten enää juuri kompastellut omiin jalkoihini Minulla oli ensimmäinen kuukausi vaikeuksia hapensaannin kanssa, välillä reipas syvään hengittely unohtui ja olinpa muutaman kerran vähällä pyörtyäkin sen "totutun" kevyen pintahengittelyn vuoksi Väsymystä on ollut jatkuvasti, työni on liikkuvaa ja ponnistelut vieläkin ottavat kovin voimille, pistää puuskuttamaan ja normaalin työpäivän päätteeksi olo on kuin olisi tehnyt pitkänkin työvuoron Paluu arkeen on ollut todella vaikeaa! Nyt on siis kaksi kuukautta siitä kun kotiuduin sairaalasta, fyysinen toipuminen vielä pahasti vaiheessa, aluksi oli merkittävinpänä vaivana hapensaanti, unohtui hengitellä syvään, tämän kyllä lopulta opin kantapään kautta. Seuraavaksi huomasin että olin herkistynyt voimakkaille tuoksuille, naisten(voimakkaat tuoksut) hajuvedet sai minut voimaan pahoin ja liki salpasi hengitykseni Nyt viime päivinä on ilmaantunut "outoja" kolotuksia rintalastan alueella, on kevyttä puristavaa tunnetta keuhkoissa ja ohimenevä lievää kipua jne. siis nuo myöskin rintalastan kohdilla Hankalin kohdallani on kuitenkin oma henkinen toipuminen koettelemuksesta, alkuvaiheessa minulla oli omina "selkeinä muistikuvina" tapahtumista vain narkoosin aikaiset harha/unikuvat, sekä narkoosin jälkeiset harhakuvat, johtuen ilmeiseti vahvoista kipulääkkeistä? Tuttavien kertomukset asioiden todellisesta kulusta sai minut sitten ottamaan selvää mitä ihmettä minulle oikein olikaan tapahtunut?, Minkäänlaista mielikuvaa minulla ei ollut kuinka olin sairastunut tai hakeutunut hoitoon,vasta parin viikon kuluttua kotiuttamisesta muistini alkoi palailemaan ja pystyin ryhtymään työstämään mustikuvistani pois niitä jotka olivat lääkityksen aikaansaamia, todellisista Fyysisen kunnon kanssa siis jo jotenkin elelee, samaa ei voi sanoa psyykkisen kunnon kohdalta, se lamaa jokapäiväistä elämääni, apua olen siihen jo hakenut ja toivon että selviän tuolla keskusteluavulla, ilman että lääkitystä tarvitsisi ottaa avuksi toipumiseen

Eipä mitään jälkiseurauksia (lukuunottamatta että selkä sippasi, mutta ei ehkä ole keuhkiksen kanssa mitään tekemistä). Puolisollani sitä vastoin keuhkokuumeen jälkeen leikattiin keuhko, koska sinne muodostui märkää. Nytpä jo alkaa niukin naukin helpottaa, kun kohta on tapauksesta vuosi aikaa. Eli se nyt vähän heittelee ihmiseltä toiselle. Miten kunkin kunto kestää ja mitä sairaus tuo tullessaan.

kesäkuun puolessa välin jälkeen, olin sitten Juhannuksen tienoilla 6 päivää sairaalassa osastolla, suonensisäisesti antoivat antibioottia ja jotain muutakin lääkettä, suun kautta kipulääkettä ja myös kahta muuta lääkettä. Nesteitä sain myös tipan kautta kun olin niin huonossa kunnossa. Kotiuduttuani söin 5 päivää kestäneen Amoxin-kuurin ja sain vielä seuraavat 2 viikkoa sairaslomaa. Paraneminen kotona sujui hyvin ja tuntui että olin selvinnyt keuhkokuumeesta. Terveyskeskuksessa otettiin uudet keuhkokuvat heinäkuun lopulla ja ilmeisesti siellä ei enää mitään poikkeavaa ole näkynyt kun eivät ole soitelleet.

Nyt kuitenkin juuri tänään alkoi samanlainen kipu kuin silloin, särkee ja vihloo hengittäessä tuosta vasemman olan alapuolelta, kylkeen ei kuitenkaan koske kuten aiemmin. Voiko se vielä näin "pitkän" ajan jälkeen uusiutua? Jos kerran ei ilmeisesti kontrollikuvissakaan näkynyt mitään.. Kuumeen mittasin äsken ja sitä ei ainakaan vielä ollut, täytyy varmaan heti juosta päivystykseen jos nousee.

Vana mitäs kuuluisi tehdä, jos työnkuvaan kuuluu olla metsässä liikkeellä 30 metrin korkeuseroja sisältävässä maastossa täysiä työpäiviä kuukauden verran ja vähintään kuukauden päästä pitäisi aloittaa, mutta nyt tulee kipeäksi kun kävelee 2 km tasamaalla?

Vielä vuosi sitten maaliskuussa hiihdin 30 km laturetken kylmiltään, ja olen terveenä ollessani liikkunut kapungilla pääasiassa polkupyörällä, mistä tulee äkkiä 20 km päivissä. Nyt en ole viitsinyt yriyttäkään polkupyöräilyä.

Onko täällä aiemmin hyväkuntoisia raskaan ulkotyön tekijöitä, joilla on kokemusta keuhkokuumeesta?

Kauanko kestää toipua ja palautuuko työkuntoon?

Isäni täytti hiljattain 80. Hän sairasti keuhkokuumeen armeijassa, mutta teki sen jälkeen ikänsä raskaita ulkotöitä ja tekee vieläkin.

Vanhemmiten hänellä oli kyllä keuhko-oireita. Niiden syyksi ajateltiin yleisesti homepölyaltistusta, mutta olen alkanut miettiä, että mahtoiko olla sittenkin nuoruuden keuhkokuume.

Yleensä tauti menee joskus ohi, mutta jos flunssassa se menee viikossa, vaikka kuinka olisi ollut 40 asteen kkuume, mutta tässä aika näyttää että lasketaan kuukausissa.

Onko kellään heittää arviota, että montako kuukautta?