miten vastaat esittämääni hypoteesiin ??
jos kunta julkaisee nettisivuillaan pidettävän kokouslistan,josta ilmenee pykälät joita käsitellään.
kokous loppuu johonkin pykälään eli ei asioita
kokous päättynyt.
myöhemmin kuitenkin ilmenee uusi kokouspöytäkirja samasta kokouksesta,mutta onkin lisätty muutama asia lisää ja henkilöitä vaihdettu verrattuna alkuperäiseen kokoonpanoon ??
ja jos sittenkin on käsitelty sellaista pykälää jota ei ole edes laitettu alkuperäiseen kokouslistaan,ja siitä olisi mahdollisesti luotettavalta taholta saatu asia kirja joka todistaisi tälläisen kokouksen pidetyn niin kuka syyllistyy ja mihin..???vai syyllistyykö yhtään kukaan mihinkään.????
tämä on esitetty hypoteesinä::
viisaalle media-agentille kysymys
kuvitelmana
1135
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
lähde wikipedia. Hypoteesi (engl. hypothesis). Teoria koostuu joukosta teoreettisia väitteitä, joita ei voi suoraan testata. Niistä tuleekin johtaa testattavia väitteitä eli hypoteeseja. Teorian pätevyys riippuu sen kyvystä tuottaa todeksi, perustelluiksi osoittautuvia hypoteeseja. Joskus hypoteesi-käsitettä käytetään ilmaisemaan uutta, testaamatonta tai kiistanalaista teoriaa. Tällöin hypoteesilla viitataan teorian perusteltavuusasteeseen. Joskus myös käsitteitä teoria ja fakta käytetään väitejoukon todennäköisyyden ilmaisemiseen: ”Se on vain teoria, ei fakta!” Tällainen käyttö johtaa hyvin pian älyllisiin älyttömyyksiin. Ensinnäkään mikään tieteellinen teoria ei ole (eikä koskaan voi olla) kiistämätön fakta, vaikka teoria voikin omata erittäin vankan näytön oikeellisuudestaan (esim. evoluutioteoria). Tiede ei tuota kiistämättömiä tosiasioita, vaan enemmän tai vähemmän päteviä teorioita, jotka voidaan aina kyseenalaistaa. Tosin jotkut teoriat saavat niin laajaa empiiristä ja sosiaalista kannatusta, että niistä käytetään nimitystä ”fakta”. Tällöin on kuitenkin muistettava sen ei-kiistämättömyys, ja se, ettei ole mitään yksiselitteista kriteeriä, milloin ”teoria” muuttuu ”faktaksi”. Ei ole myöskään yksiselitteistä kriteeriä sille, koska ”hypoteesi” muuttuisi ”teoriaksi”. Tästä syystä näille käsitteille kannattaa varata oma, perusteltavuusasteesta riippumaton merkitysalueensa: hypoteesi on teoriaan perustuva testattava väite, ja teoria teoreettisten väitteiden joukko. Teoria voi sitten olla testaamaton, kiistanalainen, perusteeton tai perusteltu. Jos teoriaa — tai jotain ilmiötä — halutaan kuvata käsitteellä ”fakta”, on kaikkien ymmärrettävä, ettei fakta ole kiistämätön: fakta on tosiasia, joka voi olla toisinkin. Katso: Empiirinen tutkimus; Laki; Malli; Teoria. Kirjallisuutta: Niiniluoto 1983.