Ajatelkaa mitkä verotulot elintarvike ketju tuottaa ja maa pysyy asuttuna sekä hoidettuna.
Kotimainen elintarvikeketju työllistää tällä hetkellä suoraan 130 000 henkeä, eli noin 5 % työllisistä. Maatalous työllistää suoraan noin 90 000 ja lisäksi elintarviketeollisuus työllistää vajaat 40 000 henkeä. Näiden lisäksi elintarvikeketju työllistää välillisesti muillakin toimialoilla, esimerkiksi kaupassa ja kuljetuksissa vähintään saman verran kuin maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa yhteensä. MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Taloustutkimuksen mukaan karkea kokonaisarvio elintarvikealan työllisyysvaikutuksista on lähes 300 000 henkeä.
Maatalous, rahasampo yhteis-
kunnalle..
31605
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
-- onneksi nämä pyrkyrit,jotka haluu brysseliin päivähoitoon,yhteiskunnan raholla, eivät saa ajaa kansallisia "etuja"kuten esm. maatalous tukia yms..monet suomen lehmat sairastuivat keväällä,koska niille syötetään ulkomailta tullutta saastunutta rehua, ja kaikki suomen esm. leivät yms. leivotaan ulkolaisesta viljasta, sitten jyvä-jussi kehuu miten maatalous on tärkeetä suomelle.. huh.. huh..
sitten pahasta.
kaupunkilainen, joka sanoo, että maatalous on tärkeetä suomelle. Maanviljelijöitä on vaan alle 5%. Ei sillä vomalla mitään päätetä. Loppujenlopuksi aika harva kaupunkilainen on noin tyhmä, kun edellinen kirjoittaja.
Maatalous ei työllistä kuin puolalaisia ja venakoita tai siinä tapauksessa jos yhteiskunta maksaa työntekijän palkan vrt lomittaja. Siitä maan hoidettuna olemisesta mieluummin ottaisin naapuriin vaikka voikukkapellon johon ituniska ei aja lietepaskaa.
Onpa aika heppoiset tiedot maatalouden työllistämisestä. Ajattele vähän laajemmin (jos äly riittää) kuka se oikein työllistää teurastamot, kuljetusalaa, leipomoita, lannoitetehtaita, konekauppaita ja -tehtaita jne. ellei se maatalous. Yhteiskunta maksaa aika monen palkan ja eikö tuo maksane sinunkin elämisen.
jotain maataloudesta, mutta tämäkin aloitus osoittaa, että ei yhtään mitään.
noin 300000 suomalaista, jotka maksavat veronsa Suomeen.
Jos tämä joukko tuupattaisiin kortistoon, saaman puolelle, uupuisivat jäljelle jääneet veronmaksajat taakkansa alle.
viimmeisen päälle ja saisivat vielä makoisat naurut tyhmyydellemme.
että jotkut kaupunkilaiset huutavat kurkku suorana itseään vastaan!!
Yhteiskunta säästäis 90%tuissa.Sieltä kortistosta tulis jussille vaan 10% siitä tuesta mitä hää nykyisin saa.Sitten säästyis lomitus ym hallinto kulut esm tapaturma vakuutus 497000000€.
ja edullisesti on korkealaatuista ja puhdasta, tekijöitä joita on vaikea hinnoitella ja nyt nämä tulevat vähän niin kuin ilmaiseksi.
totuus unohtuisi
pitää taloutta pyörimässä ja raha ei valu ulkomaille..
-
-
-
,.,.,.,.,.
.-.-.-.-.-
Suomessa syötävän ruuan alkuperästä yli puolet on tuontiruokaa.
Jo v. 2009 MTT raportoi vuosikirjassaan ruuan tuonnin olevan
3,4 mrd€ ja kotimaisen tuotannon vain 3,2 mrd€.
Tuo 6,6 mrd€ on summa, mikä ruuasta maksetaan alkutuottajalle tai
tuojalle. Suomalainen elintarviketeollisuus ja tukkukauppa aikaan saavat
arvon lisää tuolle ruokamäärälle niin paljon, että vähittäiskaupan
ostohinta on n. 11,6 mrd€. Kuluttajahinta on sitten 14,6 mrd€.
Näistä luvuista selviää sekin, että Suomessa syötävän ruuan kotimaisuusaste
on yli 85 %, vaikka suomalaisen alkutuottajan osuus potista on enää
alle 20 %. Tästä näkee myös sen, että tuontikin alkaa elintarvikkeiden osalta
kääntyä pitkällejalostetuista valmistuotteista raaka-aineiden tuonniksi.
Kaikista ennakkopeloitteluista huolimatta ulkolainen ruoka ei ole saanut jalansijaa suomalaisessa pöydässä, ainostaan ne tuotteet joita täällä ei voida tuottaa, ovat tuontitavaraa jatkossakin.
Asiantuntijat sanovat ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta olevan erittäin tärkeää saada ruoka siitä ympäristöstä jossa elää.
Evoluution myötä ihminen ja ravinto ovat muokkautuneet geeniperimältään siihen ympäristöön, jossa elävät.
Tämän tasapainon muuttuessa ongelmat alkavat tulla esille erilaisina sairauksina, joita ei pystytä selittämään suoralta kädeltä mutta joiden alkusyyt saattavat olla elin-ympäristön muutoksissa.
Asiaa on tutkittu ja tutkitaan, sieltä saattaa tulla yllättäviä uusia tuloksia elinympäristön vaikutuksista terveytemme kannalta.
"Kaikista ennakkopeloitteluista huolimatta ulkolainen ruoka ei ole saanut jalansijaa suomalaisessa pöydässä, ainostaan ne tuotteet joita täällä ei voida tuottaa, ovat tuontitavaraa jatkossakin."
Ihan täyttä puppua... Jogurteista ja juustoista on jo tällä hetkellä noin 30% tuontitavaraa. On ilmeisesti kuluttajien mielestä hinta/laatu niissä parempi? Ihmetyttää kyllä miten se on mahdollista kun kotimaisten pitäisi olla ylivertaisia.
http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1158186
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2578322/ulkomaisia-elintarvikkeita-on-yha-enemman
"Tuonnin osuus näkyy etenkin maitotuotteissa. Viime vuonna erityisesti jogurttien ja nestemaidon tuonti lisääntyi. Viime vuonna suomalainen söi henkeä kohti 23 kiloa jogurttia. Tuontijogurttien osuus oli jo 30 prosenttia.
Juustoa puolestaan popsittiin 22 kiloa. Juuston kulutuksesta 37 prosenttia oli tuontitavaraa."
Väittämä "ainostaan ne tuotteet joita täällä ei voida tuottaa,
ovat tuontitavaraa jatkossakin" on helppo jokaisen osoittaa
paikkaansa pitämättömäksi vain tarkastelemalla oman ruokakauppansa
tarjontaa.
Juustolajikkeita on ulkomaisia saman verran ellei enemmänkin
kuin kotimaisia. Leikkelemakkaroiden sortimenttiin on tullut
kesän aikana runsain mitoin ulkomaisia nimikkeitä. Jo ennestään
monenkin makkarapaketin kyljestä on puuttunut kotimaisuutta
osoittava tunnusjoutsen. Myös lenkkimakkaroissa on tilanne
sama, ei joutsenmerkkiä.
Jäätelöistä taitaa olla suurin osa tuontikamaa. Yllättäen
myös saksalainen partaukkojugurtti on vallannut aimo siivun
jugurttimarkkinoista maassa, jossa ylpeillään ylivertaisilla
maidonjalostustaidoilla ja aivan muka maaaailman paaaarhalla
maitoraaka-aineella.
Jollakin tavalla tulevaisuuden realismia kuvaa tämän hetkinen
aamiaispekonin tarjonta. On saatavilla Pouttu-pekonia, Pirkka-pekonia,
Rainbow-pekonia, HK:n pekonia kahtakin laatua ja Atria-pekonia.
Noista kuudesta nimikkeestä vain Atria-pekoni on kotimaista
alkuperää. Olisi mielenkiintoista tietää onko sillä kuudesosa
markkinoista. Hinnan perusteella sanoisin, että ei ole.
kotimaisuus käytännössä 100 prosenttia jos jätetään laskuista pois kahvit ja muut nilviäiset joita ei kotimaassa tuoteta..
"Suomalainen ruoka on pärjännyt kotimaassaan huomattavasti paremmin kuin EU-kauden alussa pelättiin. Jotkut ennustivat, että ulkomainen ruoka vyöryy Suomeen, mutta näin ei käynyt. Kotimaisen ruuan osuus on yhä yli 80 prosenttia esimerkiksi K-ryhmän elintarvikemyynnistä, tuotetutkimuspäällikkö Matti Kalervo Ruokakeskosta kertoo."
Kotimaisuusaste on jopa yli 85%, mutta silti ruuan tuonti on jo
suurempaa kuin oman maan tuotanto.
MTT raportoi vuosikirjassaan Suomen maatalouden osuudeksi
elintarviketalouden rahavirroista 3,2 mrd€, kun tuonti ylsi
saman vuonna jo 3,4 mrd€.
Kun Suomen ruokamarkkinat ovat kuluttaja hinnoin 14,6 mrd€,
niin siitä tiedosta on johdettavissa kaksi asiaa.
Suomen alkutuotannon osuus on enää alle 20 %.
Jatkojalostus ja kauppa tuottavat niin tuonti kuin kotimaista
alkuperääkin olevaan ruokaan lisäarvoa niin paljon, että
Kesko voi silmät kirkkaina sanoa kotimaisuusasteen olevan yli 80%.
olet täysin sekaisin ei kahvi ole ruokaa tuottajahintojen osuus kaupasta myytävästä tuotteesta on vain 5-20 prosenttia ja viljelijän palkkaa ei siinä ole senttiäkään, onhan tämä tälläkin palstalla käsitelty ziljoonaan kertaan.
Kun katselee Keskon hankintatoimintaa kahdelta viimeiseltä vuodelta,
voi havaita kilpailun kiihtyneen ja ostohenkilökunnan ammattitaidon ja
verkostoitumisen ulkolaisiin ruuan toimittajiin vahvistuneen
merkittävästi.
Jopa sellaisenkin tuotteen kuin oluen (ei elintarvike) tuominen
myyntiin Hollannista (Pirkka-Lager) on vahva viesti, että
kotimaisuus hankintakriteerinä ei ole enää kovinkaan kummoinen,
vaikka juhlapuheissa tietyissä tapauksissa sitä pidetään
esillä.
Keskon suuntautuminen hankinnoissaan ulkomaille ei ole hetken
mielijohde tai juhlapuheiden teesi, vaan osa pitkää
hankintakanavien saneerausta, joka on vasta alullaan.
Tähän viittaa myös se, että Kesko on ainoana kotimaisena
toimijana investoinut ja rakentanut Suomen ensimmäisen
ISO 17025 -sertifioidun kaupan alan laboratorion.
Ei se sitä suomalaista alkuperää olevan tuotannon kauppaamiseen tarvitse.
ei oikein nyt täsmää..
"Suomalainen ruoka on pärjännyt kotimaassaan huomattavasti paremmin kuin EU-kauden alussa pelättiin. Jotkut ennustivat, että ulkomainen ruoka vyöryy Suomeen, mutta näin ei käynyt. Kotimaisen ruuan osuus on yhä yli 80 prosenttia esimerkiksi K-ryhmän elintarvikemyynnistä, tuotetutkimuspäällikkö Matti Kalervo Ruokakeskosta kertoo."
Kyllä täsmää. Kun tuontiruokaa jatkojalostetaan
Suomessa, on sillä tavoin syntyvä lisäarvo
kotimaista tuotantoa, joka kuluttajahinnoin
lasketusta 14,6 mrd€ kokonaisarvosta
on hyvinkin yli 85 %., suomalaisen alkutuotannon
jäädessä alle 20 %.
Tässä asiassa uskon enemmän MTT:n raporttia kuin Keskon
henkilön lausuntoa "M A A T I L A N P I R K K A" -lehtisessä.
Sitä paitsi tuo lehdykäinen on julkaistu alkuvuodesta 2006.
Siitä tilanne on oleellisesti muuttunut. Voitaisiin jopa sanoa,
että ulkomaisen ruuan vyöry Suomeen on sen jälkeen alkanut.
MTT:n raportti kertoi jo vuonna 2009 tilanteen olleen se,
että tuontiruuan osuus rahavirroista oli suurempi kuin
kotimaisen tuotannon.
Siis jo vuonna 2009. Tullin tilastoja selaamalla voi todeta
elintarviketuonnin siitäkin kasvaneen dramaattisesti.
Minkälainen on maatalousammattilainen, joka v. 2011 nojaa
toimintansa v. 2006 asiakaslehden artikelista saaminsa tietoihin?
Kokonaisosaamine hakusissa?
Saksalaisen emakon myynti kotimaisena tuli kaupalle kalliiksi, ellei pakkauksesta löydy merkintää kotimaisuudesta tuotteet jää hyllyyn, nyt huonosta maineesta pyritään eroon alkuperämaa ilmoittamalla, menetettyä luottamusta on kuitenkin vaikea saada takaisin.
"Kuluttajat arvostavat edelleen kotimaisista raaka-aineista Suomessa valmistettuja elintarvikkeita. Ruoan kotimaisuutta pitää erittäin tai melko tärkeänä yli 80 prosenttia suomalaisista kuluttajista, selviää Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä kyselystä.
Sen sijaan kyselyyn vastanneet eivät pitäneet kovin tärkeänä sitä, kuka suomalaista ruokaa valmistavan yrityksen omistaa.
Naisille elintarvikkeiden kotimaisuus on tärkeämpää kuin miehille, ja erityisen paljon asiaan kiinnittävät huomiota yli 35-vuotiaat kuluttajat."
Näin että
"Kuluttajat arvostavat edelleen kotimaisista raaka-aineista Suomessa valmistettuja elintarvikkeita. Ruoan kotimaisuutta pitää erittäin tai melko tärkeänä yli 80 prosenttia suomalaisista kuluttajista, selviää Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä kyselystä."
Sitten kun mennään kauppojen hyllyjen väliin niin tilanne muuttuu. Eli vaikkapa jogurteista ja juustoista on jo tällä hetkellä noin 30% tuontitavaraa. On ilmeisesti kuluttajien mielestä hinta/laatu niissä parempi? Ihmetyttää kyllä miten se on mahdollista kun kotimaisten pitäisi olla ylivertaisia?
http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1158186
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2578322/ulkomaisia-elintarvikkeita-on-yha-enemman
"Tuonnin osuus näkyy etenkin maitotuotteissa. Viime vuonna erityisesti jogurttien ja nestemaidon tuonti lisääntyi. Viime vuonna suomalainen söi henkeä kohti 23 kiloa jogurttia. Tuontijogurttien osuus oli jo 30 prosenttia.
Juustoa puolestaan popsittiin 22 kiloa. Juuston kulutuksesta 37 prosenttia oli tuontitavaraa."
Tässä muutama tuorein tapaus Iltalehden sivuilta lainattuna. Ja nämä siis vasta tuoreimmat tapaukset. Eikö tähän jo puututa, jos yksi liike myy jatkuvasti terveydelle vaarallista ruokaa? Onko takaisinveto ainoa korjaus tilanteeseen?
23.4.2010 Lidl on vetänyt pois myynnistä eteläamerikkalaisia naudanpihvejä salmonellan vuoksi.
22.7.2010 Kauppaketju Lidl vetää vetää takaisin McEnnedy Hot Dog -lajitelman 2x200 grammaa. Tuote on poistettu myynnistä listeriaepäilyn vuoksi.
29.7.2010 Kauppaketju Lidl pyytää asiakkaitaan palauttamaan myymänsä broilerin sisäfilevartaat salmonellaepäilyn vuoksi
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/177055.shtml
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/185272.shtml
http://www.iltalehti.fi/ruoka/2010081712201117_ru.shtml
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010010410871281_ul.shtml
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1739055
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010072912113999_uu.shtml
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2003/11/194591