Päätös on nyt kepulaisten voimin tehty. Se merkitsee minun mielestäni sitä, että nyt saavát sonkajärviset tukehtua rahapulaansa itse. Muutaman vuoden kuluttuahan tilanne on se, että Sonkajärvi suorastaan pyrkii liittoon Iisalmen kanssa - maksumiestä kun tarvitaan kovasti makselemaan ylimitoitettuja hankkeita ja niiden ylläpitoa. Mutta olen sitä mieltä, että emme ota enää sitä kosintaa vastaan.
Joo ja lopuksi: pankaapa nyt Sonkajärvellä tasapuolisuuden ja todellisen tarpeen nimissä uimahalli suunnitteille. Esitän, että Iisalmen uimahallissa ruvetaan perimään ulkokuntalaisilta isompi maksu!
Rutakon jäähalli
No se entinen Rutakon mies
121495
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Iisalmihan yritti väkisin päästä sonkajärven kanssa yhteen kóska Iisalmella on niin paljon velkoja!
Iisalmen kaupungilla on paljon velkoja ja liittymällä sonkajärven kanssa Iisalmi olis maksanut velkoja sonkajärven kassasta jossa on rahaa ja vähän velkoja.. mutta yleensäkin on semmoinen juttu että mitä isompi paikkakunta,sitä isommat velat..
Uutisointi Sonkajärvi saa jäähallin (13.5.2009) Sonkajärvi saa jäähallinsa. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen jäähallin rakentamisesta äänin 15 11 yhden valtuutetun äänestäessä tyhjää. Hankesuunnitelman mukainen rakentamisaikataulu on 1.5.2009 - 30.11.2009. Harjoitusjäähallin kokonaiskustannukset ovat noin 1,5 miljoonaa euroa, johon opetusministeriö on myöntänyt 360 000 euron avustuksen. Hankkeen tarkoituksena on turvata jääliikunnan harrastusmahdollisuus niin kunnan koulutoimen oppilaiden opetustarpeisiin kuin jääliikunnan harrastajien ja urheiluseurojen harrastustarpeisiin. Jo useana viime vuonna peräkkäin ovat jääliikuntaolosuhteet kärsineet huonoista alkutalvisäistä ja aikaisesta kevään tulosta nykyisillä luonnonjääolosuhteilla. Kunta ei ole pystynyt tarjoamaan tasalaatuisia jääolosuhteita marras-maaliskuun välisinä aikoina. Nykyinen Sonkajärven luonnonjääkiekkokenttä sijaitsee urheilukentän ja liikuntahallin läheisyydessä. Kentän rakentamisen edullisuus perustuu jo rakennettuine sosiaalitiloineen urheilukentän huoltorakennuksen yhteydessä ja kentän aikaisemmin rakennettu routimaton päällysrakenne, kuivatus ja valmiit paikoitustilat, keskeinen sijainti Sonkajärvellä sekä jäähallin ympäristöön sopivuus puoltavat kentän rakentamista suunniteltuun paikkaan. Valtuustossa hankkeesta käytiin tiivistunnelmainen keskustelu, jonka yhteydessä valtuutettu Usko Partanen esitti, että hankkeesta luovutaan. Hänen kannalleen asettui lopulta kymmenen muuta valtuutettua. Heidän perusteluna oli lähinnä kunnan taloudellinen tilanne. Sen sijaan valtuutettujen enemmistö katsoi, että hanke on panostus nuorisotyölle ja nuorten harrastuksille, joille ei voi voi laskea rahallista hintaa. Keskustelun kuluessa esitettiin myös aikalisää eli asian jättämistä pöydälle, mutta esitys ei saanut kannatusta. JH
"Hankkeen tarkoituksena on turvata jääliikunnan harrastusmahdollisuus niin kunnan koulutoimen OPPILAIDEN OPETUSTARPEISIIN kuin, JÄÄLIIKUNNAN HARRASTAJIEN ja URHEILUSEUROJEN harrastustarpeisiin". "Sen sijaan valtuutettujen enemmistö katsoi, että hanke on PANOSTUS NUORISOTYÖLLE ja NUORTEN harrastuksille, joille ei voi voi laskea RAHALLISTA HINTAA".
Väestöhän ikääntyy ja työikäinen väestö vähenee. Töitä ei ole tarjolla, jonka vuoksi ihmiset muuttavat muualle töiden perässä. Niinkuin Sonkajärven nuorisokin. Kun lueskelin perusteita jäähallin rakentamiselle, niin se herätti satoja ja taas satoja kysymyksiä minussa. 1. Kumpi on tärkeämpi taito? Luistelu vai uimataito? 2. Opetustarpeissa koen tärkeämmäksi meidän jokaisen kansalaistaidon - uimataidon. 3. Jääkiekko/taitoluistelu - uimataito/vesijumppa 4. Urheiluseura? = mikä seura? luistelu vai uinti, tasaveroisiako? 5. Panostus nuorisotyölle, nuorten harrastuksille? Eli onko kyse pelkästään näistä? Miten olisi laajempi ajattelu? - vanhukset - eläkeläiset - kuntourheilijat - työttömät - koululaiset - päiväkoti - nuoriso - työttömät - työssäkäyvät miehet ja naiset - yksinäiset - vesijumppa - kuntosali - saunominen, peseytyminen - kahvio - solarium - terveyden ja kunnon ylläpitäminen - kaikille ikään, sukupuoleen, ammattiin ja terveydentilaan katsomatta
Perisuomalainen kulttuuri sauna ja järvi. Tässä tapauksessa, sauna ja allas. Perisuomalainen kulttuuri sauna ja kesämökki.... Suomalaiset ovat aina tykänneet saunoa paljon... Suomalaisen saunan salaperäinen maailma "Suomi ilman saunaa on mahdottomuus. Ehkä me emme olisi itsenäinen kansakunta ilman saunaa. Sauna on osa suomalaista identiteettiä, itsestäänselvyys, joka yhdistää suomalaisia joka puolella maailmaa ja jolla on aina ollut valtava merkitys sodassa ja rauhassa, politiikassa ja perheessä. Suomessa on niin monta saunaa, että kaikki suomalaiset voivat saunoa yhtä aikaa. Ja jokainen suomalainen on saunan asiantuntija". "Suomalaisen saunan historia liittyy tiukasti suomalaiskansojen vaiheisiin. Ensimmäiset kirjalliset tiedot on merkitty muistiin vuonna 912 jKr. ja havainnot on tehty mordvalaisten asuinalueilta, jolloin saunat olivat maa-asuntoja, joita käytettiin myös kylpemiseen. Sauna on ollut tunnettu jo ennen ajanlaskumme alkua, joten varovaiset arviot sen iästä osuvat 2000 vuoteen". SUOMALAINEN SAUNA "Sauna on aina ollut suomalaisille melkein pyhä asia. Kun uudisasukkaat ennen vanhaan muuttivat uusille asuinpaikoille, he rakensivat ensimmäiseksi saunan ja asuivat siinä niin kauan kuin talon rakentaminen kesti. Lapset synnytettiin saunassa. Kuolleet omaiset vietiin saunaan ja heidät pestiin siellä. Perheet saunoivat aina yhdessä. Saunassa kaikki ovat aina ilman vaatteita. Ensimmäiset saunat olivat savusaunoja. Savusaunassa ei ole savupiippua, vaan savu jää sisälle. Siksi seinät ovat ihan mustat. Saunan lämmitys puilla kestää monta tuntia ja se pysyy kauan kuumana. Sauna on sovun paikka. Siellä ei saa riidellä. Edelleenkin jokainen suomalainen perhe haluaa oman saunan. Nykyään suurin osa saunoista lämmitetään sähköllä. Jopa pienissä kaupunkiasunnoissa voi olla oma sauna. Lauantai on perinteinen saunapäivä. Saunassa käytetään vastaa. Vastat tehdään juhannuksen aikaan. Ne tehdään koivunoksista. Talveksi vastat kuivataan. Saunassa vasta pehmitetään kuumalla vedellä. Sitten se laitetaan hetkeksi kiukaalle. Sen jälkeen saunoja "hakkaa" itseään tulikuumalla vastalla. Se on monen suomalaisen miehen mielestä suurin nautinto. Löylyssä käydään monta kertaa. Välillä käydään vilvoittelemassa saunakamarissa tai kesällä ulkona. Saunomiseen liittyy myös muita rituaaleja. Kesällä käydään saunomisen välillä uimassa ja talvella jotkut kierivät lumihangessa tai uivat avannossa. Suomalaiset ovat aina uskoneet saunan parantavaan voimaan. Saunasta on olemassa lukemattomia sananlaskuja, esimerkiksi "Jos ei viina, terva tai sauna auta, tauti on kuolemaksi." ja "Sauna on köyhän miehen apteekki".
Entäpä vammautuneet ja vammaiset? En ole nähnyt pahemmin heitä luistelemassa ja pelaamassa jääkiekkoa. Uimassa kylläkin.
Uimahallin ylläpitokustannukset ovat todella huikeat, joten uimahalli jää varmasti Sonkajärvellä pelkäksi unelmaksi... Ja miksi pitää aina vastakkain asetella? Kateus vie kalatkin vedestä! Nyt kitisee kaikki muut paitsi luistelijat, viimeksi kun kunta hankki latukoneen kitisi kaikki muut paitsi hiihtäjät...
kitisee aina niistä hankkeista, joita he eivät itse käytä, sehän on selvä. Oli se hyvä, kun Sonkajärvelle saivat uuden latukoneen, niin saatiin niiden vanha latukone tänne Sukevalle, nyt on talvella hyvät baanat hiihdellä!
Kannokossa romuttuu vanha kone. Ei ole pitkä ilo siitä romppeesta.
Jos kustannuksista on kyse, niin onko parempi rakentaa jäähalli jota varmasti kunnan asukkaista käyttää vain murto-osa vai olisiko niillä velkarahoilla voinut rakentaa vaikkapa kaksi kohdetta? Vaikka yksi nuorille ja toinen koko kansalle? Olisiko ollut aihetta miettiä, mitä ne muut kohteet olisivat voineet olla?
-
Onko laskettu kuinka paljon uimahallin kustannukset olisivat olleet vuodessa? Onko laskettu paljonko jäähallin kustannukset ovat vuodessa?
ee kun sinne rouvanmuahan.