Meillä on n. 9kk vanha 13kg uros koira... enen se ei haukkunut kenelkkään ulkona, mutta nytten se on ruvennut ärhäntelemään muille koirille kun niitä tulee vastaan.
Se ei näytä olevan kovin tosissaan... kunhan vaan rähisee. Miten rähinää pitää alkaa kytkeä pois? jos nään että koira tulee vastaan ja kiristän remmiä niin 100% varmasti alkaa "leikkimielinen" uhittelu.
Sen verran vielä koirasta voi sanoa, että se on sekarotuinen vesseli Kreikasta. Koira on erittäin "fiksu", mutta pelkää jonkun verran ihmisiä kun se on saanut monoa pentuna. Kotona koira ei tee tuhoja, eikä hauku ja vapaana ollessaan pysyttelee aina 10m säteellä.
Miten komentaa / kouluttaa
9kk koiraa
5408
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ohitusta. kursseista on tai ainakin olisi ollut hyötyä. jotakuinkin niin, että nakinpalalla houkutellen suoritat ohituksen ja kun koirasi seuraa nakkia ja unohtaa toisen koiran kehut sitä ohituksen jälkeen ja palkkaat nakinpalalla. voi varmaan olla muitakin keinoja, mutta olisiko tuosta apua...
Saattaapi olla tullut uhma/murkkuikä teillekin... "jos nään että koira tulee vastaan ja kiristän remmiä niin 100% varmasti alkaa "leikkimielinen" uhittelu." Tuolla tekniikalla mitä todennäköisemmin alkaakin uhittelu. Jos omaa hihnassa ärhentelevän koiran, ja huomaan vastaantulijan/vastaantulevan koiran, missään nimessä hihnaa ei pidä kiristää, koska se koira tajuaa sen niin, että omistaja vetää sen lähelleen omaksi turvakseen, joten rähinä on valmis. Hihnaa täytyy siis lyhentää niin, ettei koira sitä huomaa, ettei se tunne YHTÄÄN vetoa pannassaan. Sitähän voi kokeilla vaikka mitä metkuja räyhäämisen lopettamiseksi, esim. namin tai lempilelun kanssa yrittää kiinnittää huomiota itseensä, tai vaikkapa vastaantulevan koiran tullessa näköpiiriin heität kourallisen TODELLA herkullisia nameja siihen lähipientareelle niin, että koira mahdollisesti keskittyisi niitä etsimään. Näin se jeppe oppisi, että kun tulee koira vastaan, se tietää automaattisesti omistajan taholta jotain kivaa, esim. nameja tai lelun tai leikkiä yms. Valitettavasti aina nuoKAAN konstit eivät toimi, mikäli kyseessä on TODELLA innokas ärhentelijä tai toisen koiran kanssa leikkiin pyrkivä...
"TODELLA innokas ärhentelijä tai toisen koiran kanssa leikkiin pyrkivä... " niin silloin tosiaan nuokaan keinot eivät riitä ja pitää keksiä lisää. Tässä pari omaani. Jos koira ei ole agressiivinen ärhentelijä, vaan pikemminkin rähinä on viestiä sinun suuntaan että "mää haluan mennä leikkiin, äiti, mää haluan", niin silloin voi olla viisasta antaa vähän periksi ja kysyä vastaantulijalta voivatko moikata. Pitää olla kuitenkin varuillaan ettei sitten jompikumpi kuitenkin näytä keskisormea ja aloita sotaa. Eli aloittaa tutustuminen hihna mieluummin senverran kireällä että saa nypättyä tilanteesta veks. Kaikki eivät tietysti anna lupaa ja heillä olkoon siihen oikeus. Silloin pitää vaan mennä ohi kylmän rauhallisesti koiraa lyhyellä vetäen ja tuumata "aina ei kaikkea voi saada". Sitten tietysti jos koira on todella agressiivinen toisia kohtaan on parempi keino keskeyttää lenkki, palata kotio ja lähteä uudelleen. Vaikka sata kertaa lenkkiä kohti. Kyllä se luupäähänkin uppoo ennenpitkää että lenkki tehdään vain kun kauniisti kävellään. Ja vielä yksi asia, jos lähtee lenkille tilanteessa jossa koira on rauhallinen, vaikka nukkuu, niin lenkki sujuu todennäköisesti rauhallisemmin. Lenkitysaikaa kannattaa myös vaihdella ettei tule tilannetta että koiran päässä jyskyttää "kello löi jo kuusi, tämän hauvan lenkki alkoi juuri, jippii" Mutta kuvauksesta päätellen luultavasti saat hauvan ruotuun jo paljon vähemmällä
" "mää haluan mennä leikkiin, äiti, mää haluan", niin silloin voi olla viisasta antaa vähän periksi" Eikös tämä tarkoita käytännössä sitä, että koira oppii sen, että kun se tarpeeksi vetää ja vinkuu, se saa tahtonsa läpi? Meillä ainakin mottona on se, että hihnalenkillä vastaantulijoita ei moikata koskaan, vastaantulevien koirien kanssa ei leikitä hihnalenkillä koskaan, vaan tämä tapahtuu tuttujen koirien kanssa vapaasti temmeltäen ihan jossain muualla kuin hihnalenkeillä. Eli toisin sanottuna, kuulun juuri niihin, jotka eivät anna hihnalenkillä vastaantulevan koirakon moikata. Mutta, kukin tavallaan...
Koira, joko uhittelee tai ei. Se ei osaa ajatella, jospa minä tässä vähän leikisti tuolle.. ;) "Se ei näytä olevan kovin tosissaan... kunhan vaan rähisee. Miten rähinää pitää alkaa kytkeä pois?" Hienoa, että olet tiedostanut koirasi käyttäytymisen vähättelemättä sitä ja haluat puuttua siihen. Tuollaisia omistajia pitäisi olla enemmän, jotka ymmärtäisivät, että vaikka koira ei olisikaan ns. tosissaan, niin se ei ole silti sallittua käytöstä. Täydet pisteet siitä. Komppaan seefferistiä. Sieltä tulikin monta tosi hyvää neuvoa. Niistä on hyvä aloittaa. Itse olen myös toteuttanut tuota neutraalia toimintaa. Eli ollaan vaan välittämättä ja viedään pois tilanteesta huomioimatta vastaantulevaa koiraa yms. Aikaahan se vie, eikä mikään tapahdu päivässä eikä kahdessa, eikä välttämättä kuukaudessakaan. Mutta jo vuoden sisällä viimeistään alkaa koulutus näkyä ja johdonmukaisuus ja kärsivällisyys palkitaan. Meillä 1,5v koira välillä katsoo mua epävarmassa tilanteessa "kysyvästi" mitä nyt ja sanon sille vaan rauhallisesti "ohi", tai "mennään", jolloin koira rauhottuu ja jatkaa kulkuaan rinnalla. Mutta sitä ennen käytiin läpi "mielenkiintoinen murkkuiän murrosvaihe" ;) Meillä alkoi nämä murkkuvaiheet 6kk iässä ja sen jälkeen muristiin ja haukuttiin ihan kaikki naapurin sauvakävelevästä mummosta postilaatikkoihin ja isoihin kiviin puhumattakaan muista koirista, lehmistä, autoista tai hevosista yms. Jotain isoja kiviä ja postilaatikoita käytiin katsomassa, (eli hihna löysälle ja niin pitkäksi, kuin mahdollista ja koira menee itse katsomaan yleensä karvat pystyssä ja haukkuen, ei suinkaan minun houkuttelemanani vaan omasta tahdostaan. Uteliaisuus kuitenkin oli aina epävarmuutta suurempi.) Monet hetket vietettiin myös vilkasliikenteisen kaupan edustalla ja puiston yms. penkillä ja annettiin vain ihmisten ja muiden koirien mennä ohi. Jätettiin huomiotta ei toivottu käytös ja vahvistettiin haluttua. Eli, jos koira "rähähti" en sanonut mitään, mutta jos koira kiltisti paikallaan, antaen muiden mennä ohi rapsutin ja silitin sitä. Liikaa sitäkään tehostamatta, ettei koira innostunut liikaa ja sitä myöten kiihtynyt. Monesti sainkin katseita, kun en komentanut haukahtavaa koiraani, vaan olin kuin en olisi huomannutkaan koko asiaa =) Kiven ym. elottoman katsomisessa on aika pieni vaara koiran saada negatiivisia kokemuksia epäilyttävästä asiasta. Kun taas, jos menee katsomaan toista koiraa "nokakkain" (molemmat hihnassa) ja se toinen ei sitten pidäkään lähestyvästä murkkuikäisestä ja yrittääkin esim. purra niin sitten mennäänkin koulutuksessa takapakkia ja kovaa. (Ja kuinkahan moni antaa haukkuvan ja karvat pystyssä olevan koiran tulla omaansa katsomaan ;)) Epämiellyttävän kokemuksen kerran saatuaan tällaisessa tilanteessa koiran luottamus omistajaansa, eli suojelijaansa ja tukipilariinsa kärsii. Eli pyrittiin välttämään tällaisia kontakteja. Koirat kyllä tarvitsevat sosiaalisia kontakteja, mutta vain ja ainoastaan muilta sosiaalisilta ja ystävällisiltä koirilta ja irrallaan. Hihna tekee monesti jo epävarman koiran, vielä epävarmemmaksi, kun se ei tunne hallitsevansa tilannetta ja pääsevänsä uhkan yllättäessä pakenemaan. Minun koirani oli juuri tällainen. Irrallaan muille koirille yli ystävällinen, mutta hihnassa ollessaan muut vieraat koirat eivät saaneet olla lähelläkään. Sanottakoon vielä, ettei kyseessä ollut aggressiivisuus, vaan oudon tilanteen tuoma epävarmuus ja sen mukanaan tuoma itsensä tehostaminen. Että tällainen tarina meillä. =)