Tapasin viime syksynä erään pojan chatissa. Vaihdoimme sitten meseosoitteita ja siitä lähtien olemme paljon mesessä keskustelleet. Emme asu samassa kaupungissa, välimatkaa on noin 100 kilsaa.
Hän on siis sinkku, samoin minä. Olen huomannut tässä viimeaikoina, että tämä poika voisi olla kiinnostunut minusta tai itseasiassa olen aika varma, että hän on ihastunut muhun, niin ilmiselviä merkkejä hän on antanut mesessä ja tietynlaisiin galleriayhteisöihinkin liittynyt, joista ei voi erehtyä. Olen siis oikeasti varma asiasta.
Asia mietityttää minua paljon... Poika on oikeasti tosi mukava ja fiksu, ikinä ei ole mitään tyhmää sanonut tai pervoillut ym. niinkuin monet muut tuntemani pojat. Hänen kanssaan on aina mukava jutella. En kuitenkaan ole ihastunut häneen, mutta se ei tietenkään tarkoita, etten voisi koskaan häneen ihastua, jos tuntisimme paremmin siis ihan livenä näkisimme toisiamme.
Ongelma on se, etten tiedä yhtään mitä sanoa, jos tämä poika joku päivä kertoo, että on ihastunut muhun. Kovasti on jo sellaista vihjaillut, mutta ei kuitenkaan suoraan sanonut. En haluaisi loukata poikaa, jos hän on oikeasti ihastunut minuun, mutta en voi sanoa hänelle myöskään, että olen ihastunut häneen. En tiedä yhtään mitä sanoisin sellaisessa tilanteessa.
Mua myöskin mietityttää tämä meidän välimatkamme. Miten suhde tulisi onnistumaan? Hänellä on auto käytössä, mulla ei vielä ole ajokorttia eikä kyllä rahaa olisi varaa käyttää bussi/junamatkoihin.
Sitten vielä on toinenkin ongelma tai ei se varsinaisesti ole ongelma, mutta kuitenkin mietityttää. Olin pitkään ihastunut erääseen poikaan, joka ei myöskään asu samalla paikkakunnalla kanssani. Tällä pojalla on tyttöystävä. En voi häntä koskaan saada. Siksipä olen päättänyt unohtaa hänet ja päästä yli hänestä. Kyllä me vieläkin aina joskus mesessä juttelemme. Voin pitkään aika pahoin tuon pojan takia, koska se sattui niin paljon, kun tajusin, ettei meistä koskaan tule mitään ja olin niin ihastunut. Mutta nyt voin jo huomattavasti paremmin. Tietysti tulee joskus hetkiä, että ajattelen häntä, mutta ne menevät kuitenkin aika pian ohi. En kuitenkaan ole täysin yli pojasta päässyt. Jos luen vaikka vanhoja mesekeskustelua, joissa hän on sanonut kaikkea ihanaa niin se saattaa saada minut itkemään. Nyt jos näkisin pojan (näin viimeksi viime syksynä) niin varmasti murtuisin täysin. Eivät ne tunteet ole täysin kadonneet. Mutta silti, olen sujut sen asian kanssa, ettei meistä koskaan tule mitään ja voin hyvin asian suhteen.
Mua pelottaa siis se, että jos alkaisin seurustella tuon ensin mainitsemani pojan kanssa, joka on aika selvästikin ihastunut minuun, ajattelisin kuitenkin aina tätä toista poikaa ja kuvittelisin, että poikaystäväni olisi hän. En tiedä, mutta jotenkin vaan tuntuu, että mua alkaisi ahdistaa sellainen... Eikä se olisi oikein poikaystävääni kohtaan, jos ajattelisin/kuvittelisin/toivoisin, että hän olisi toinen ihminen.
Tästä tuli nyt aika pitkä ja sekava viesti, mutta voitte kommata mitä tahdotte. Kaikenlaiset neuvot ja mielipiteet ovat tarpeen :)
Kiitos!
PS. Iältämme olemme 17-19-vuotiaita
Poika ihastunut??
_senni_
2565
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
olisin voinu kirjottaa melkein samanlaisen viestin (pikkujuttuja lukuunottamatta) mulla on aikalailla samanlainen tilanne :( tuollaiset tilanteet tuntuu niin pahalta. kaikki ymmärrykseni sulle, tiedän miltä tuntuu.
oot tosissaan oikeassa, ettet voi alkaa seurustelemaan pojan kanssa sen takia, että poika on sinuun ihastunut, se olis epäreilua.. ja kun kuitenkin olette vasta puolisen vuotta tunteneet. minun mielipide on, että jos (ja kun) poika joskus rohkenee kertoa tunteistaan, niin sanot vaan suoraan, ettet oo ihastunut häneen. Ei mitään epämääräsiä "emt" tai "no en mie oo ihan varma..." Kerro, että haluat tutustua lisää, ja nähdä enemmän, ja sen jälkeen voit sanoa lisää, kun olette läheisempiä. Itselleni on tehty noin, että kun kerroin (olen siis kylläkin tyttö mutta kuitenkin), että sanottu ihan suoraan vaan "ei.". Se sattuu, varmasti sattuu, mutta on reilua kuitenkin kertoa. Enemmän se sattuisi, jos joku alkaisi seurustella kanssani, kun olen kertonut ihastuksestani ja sitten saisin tietää ettei tämä henkilö ikinä rakastanut oikeasti. Toivottavasti ymmärsit pointin ja toivon mukaan auttoi. :) tsemppiä, oo rehellinen itelles ja pojalle!