Kaikki lapseni.

1. Aanna Helena, tyttö, syntynyt 1983. Oli edellisistä vuosista kuluttanut kaiken aikansa kerjäläisenä maaseutu--kaupungissa, pilkan ja ivan esineenä; ei koetettukaan opetettaa tyttöä, jonka vuoksi hän oli tykkänään ilman tietoja; suuressa määrässä tylsämielinen. 2. Anja Marjaana Gabriela, tyttö syntynyt 1987, Tylsämielinen luultavasti kovan kohtelun johdosta; kerjännyt äitinsä elatukseksi, ajoittain käynyt apukoulussa, jossa oppi vähän tavaamaan, mutta ei kirjoittamaan, lukukäsitteet 5:teen. Ruumiillisesti vahva ja terve sekä kehityskykyinen kun on, voi hän epäilemättä vastaisuudessa elättää itsensä. 3. Eino Aleksanteri, poika, syntynyt 1984. Ikäänsä nähden sangen kehittymätön, alkoi puhua tavallisella iällä, mutta häntä vaivaa jonkunmoinen puhekyvynpuute (afasia), jonka vuoksi hän enimmäkseen on mykkä ja ainoastaan suurimmalla vaikeudella saa lausutuksi jonkun sanasen, vaikka kuulo olnkin aivan säännöllinen. 4. Valtteri Kauko-Ferdinand Henrikki, poika synynyt 1885. Wiidennelle asti säännöllinen, sai sitten kaatumataudin kohtauksia, kävi sittemmin vammaisten lasten koulua, jossa oppi lukemaan, kirjoittamaan ja lukua laskemaan, mutta oli pian pakotettu karttuvan kivulloisuutensa vuoksi keskeyttämään koulunkäyntinsä. Äly ja muisto heikontuivat ehtimiseen. Wiimein hän ei voinut lukeakaan. Kaatumataudin tuottaman mielisairauden aikana hukutti hän itsensä kaivoon, syksyllä 2008. 5. Aliisa Sanelma Hintrika, tyttö syntynyt 1995. Idioottinen, siivoton ja välistä hurjamainen. - Tuli 1½ vuoden olosta vammaisten laitoksessa rauhallisemmaksi ja puhtaammaksi, mutta täytyi opintakyvyttömänä erottaa. 6. Leila Elisabeth Senja, tyttö syntynyt 1990. Tylsämielinen, puhe epäselvä, usein katkonainen, toisinaan vaan uudistaa kysymyksen, toisinaan ei vastaa laisinkaan. Kävi autistien luokalla vammaisten koulussa, mutta neuvottiin sieltä vammaistenlaitokseen tuotavaksi mahdottomana nauttimaan opetusta. - Woi epäilemättä oppia ja tulla käytännöllisesti hyödylliseksi ihmiseksi. 7. Aina Kaisa Juliana, tyttö, syntynyt 1981. Ruumiiltaan hinterä ja kivulloinen, tylsämielinen, tuntui ensin erittäin tylsältä, ymmärsi varsin vähän tavallista puhuttelua. Vammaisten koulusta oli hänet neuvottu laitokseen mahdottomana nauttimaan opetusta toisten lasten kanssa. Siveellisessä suhteessa hyvin huonot perinnöt. - Saattaa epäilemättä nauttia opetusta vammaisten laitoksessa. 8. Jemmiina Mari Yvonne, tyttö, syntynyt 1994. Waivaa oikeanpuoleinen lapsihalvaus, hajamielinen, huonosti kehittynyt puhekyky, ylen uppiniskainen ja itsepäinen, kovin siivoton, ei voinut kävellä. Puhuu nyt yhtäjaksoisesti, oppii lukemaan, liikkuu vilkkaasti, on aivan siisti ja verrattain kuuliainen. 9. Jere Bernhard, poika, syntynyt 1980. Raivohullu, hyvin myöhään kehittynyt, "havaittiin olevan kokonaan vailla tai omistavan vaan hiukan oppimisen kykyä vammaisten koulusa", jonka tähden hänet neuvottiin sieltä laitokseen. Woi varmuudella nauttia opetusta. 10. Antero Erkki Nicoremusn poika, syntynyt 1998. Riisitautinen, jonka vuoksi vaivainen ruumiiltaan, käynyt apukoulua jälkeenjääneitä lapsia varten ja "siellä oppinut vaan vähän kirjoittamaan, mutta ei juuri muuten osoittanut mitään käsityskykyä". Käydessäni tuon tuostakin apukoulussa tapasin hänet aina nukkumassa. - Woi varmaan nauttia opetusta vammaisten hoivakodissa. 11. Janne Arttu Bo, poika, syntynyt 1982. Suuressa määrässä tylsä ja vähämielinen, kertoo jokla kysymyksen, mitään vastaamatta, ei tunne nimeään, siivoton. Eristys joka suuntaan huomattava. 12. Jani llmari Lauri, poika, syntynyt 1897. Käynyt vammaisten koulua, mutta sieltä neuvottu vammaisten laitokseen siitä syystä, "että hän on tylsämielinen eikä voi seurata opetusta luokalla". Oli ilman tietoja laitokseen tullessa, puhui huonosti, käy vähästä hajamieliseksi ja koko olennoltaan hataraksi". -On kehittynyt erinomaisen ilahduttavalla tavalla. 13. Gustaf William Fabianm poika, syntynyt 1985. Mielentylsyydeltään tyypillinen, huomattavia mielialan vaihteluita, sitkeyden puute työssä; ei ole koskaan voinut käydä koulua ja kaikki opetuksen yritykset kotonakin ovat tyhjiin rauenneet; kotona oli hänestä, niin täysikasvuinen kuin olikin, hyvin vähän hyötyä. Monessa suhteessa lapsen kannalla. - Alkaa nyt oppia lukemaan ja leikkii ulkosalla melkoisella uutteruudella ja karttuvalla menestksellä. 14. Johan Aimo Mestori, poika, syntynyt 1899. Kävi ennemmin vammaisten ja lukukauden ylmepää, mutta ei voinut, opettajan todistuksen mukaan, "tuskin missään aineessa hyötyä opetuksessa mainitulla luokalla", jota paitsi opettaja "saattoi hänestä havaita uupumista ja tylsyyttä, jonka vuoksi hän tuskin harvoin tiesi, mistä oli kysymys". - Wäkiperäisemmän opetuksen alaisena edistyy hän kyllä, vaikka hitaastikin. 15. Jussi Glaus Brynolf, poika, syntynyt 1999. Tylsämielinen, neuvottu laitokseen samalta luokalta kuin edellinenkin. Olisi laitoksessa ollut paikallaan, mutta vanhemmat noutivat hänet pois, kuin eivät tahtoneet häntä pitää hullujen kanssa 16. Sara Maija, tyttö, syntynyt 1988, otettu. Sittenkuin oli koetettu kuuromykkäkoulussa ja yksityisesti opettaa lasta ja saada hänet ensin puhumaan, otettiin hän laitokseen tylsämielisenä ja puhekyvyttömänä. Kuulo oli melkein säännöllinen, käsitekehitys hyvin vähän edistynyt, kömpelö ja avuton kaikin puolin. - Puhekyky alkaa vähitellen kehittyä ja onpa hyvät toiveet, että hän voi nauttia opetusta ja mahdollisesti olla joksikin käytännölliseksi hyödyksi. 17. Albertina Fransiska, tyttö, syntynyt 1987. Käytyään kolme lukukautta vammaisten apukoulussa, joll´aikaa "hän näytti olevan kykynemätön - missä itsenäistä ajatustyötä vaadittiin - seuraamaan muita, säännöllisiä lapsia" ja "tuontuostakin opetuksen kestäessä näytti ikäänkuin katkeilevan ja tylsyys ilmestyi sekä kasvojen ilmeihin että ruumiin ryhtiin", otettiin hänet laitokseen. - Ruumiillisesti heikko ja riutunut. Wuoden 1990 lopussa laskettiin hän täysimielisenä jälleen laitoksesta vammaisten kouluun. 18. Lasse Gustav-Adolf Kasimir, poika, syntynyt 1975. Tyypillinen tylsämielinen. Waremmin ollut jonkun aikaa vaikeavammaisten opistossa, sittemmin kotettiin opettaa yksityisesti, mutta ilman menestystä, ollut vuosikausia joutilaana. Puhuu lapsellisen pehmeää ja kehittymätöntä kieltä, puuttuu kokonaan arvostelukykyä ja kaikkia tietoja, heikkotahtoinen ja luonteeton; on monessa suhteessa pikku lapsen kannalla. - Toimittaa niitä näitä käytännöllisiä töitä suurella uutteruudella. 19. Jukka Gudmund Wolter, poika, syntynyt 1997. Tylsämielinen. Käynyt ennemmin apukoulua, mutta kun ei kyennyt seuraamaan opetusta, täytyi hänen erota; oppi kuitenkin vailinaisen koneentapaisen sisäluvun. Myöhemmin koetti olla sanomalehden myyjänä, mutta ei voinut oppia tuntemaan rahan-arvoa, täytyi hänen siitäkin toimesta luopua.- On huomattu täysin opintakykyiseksi. 20. Fjalar Frejvid Filip, poika, syntynyt 1982. Siveellisesti tylsä ("moral insanity), velttotahtoinen ja kovin luonteeton. Päästyä tylsämielisten ammattikoulun ensi luokalle, täytyi hänen erota, kykenemättömänä jatkamaan. Ollut myöhemmin käsityöopissa, merellä, ajoittain hoidolle sijoitettuna maalle ja nauttinut opetusta kotona, alati yhtä huonolla menestyksellä. - Perheessä taipumuksia hermoheikkouteen. - Puolentoista vuoden oloajan jälkeen erotettu laitoksesta, kun havaittiin vaikuttavan kovin turmiollisesti tovereihinsa. 21. Esa Albert Walentin, poika, syntynyt 1998. Tylsämielinen, ei voinut tehdä selkoa lähimmästä kodin ympäristöstään. Perhe ylimalkaan heikkolahjaista. Toistamiseen koetettu pitää peruskoulun ala-asteella, mutta aina turhain koetusten jälkeen erotettu. Kovin heikkotahtoinen ja helposti vieteltävä kaikenmoiseen pahuuteen. Voi epäilemättä nauttia opetusta ja oppia työtä tekemään. 22. Elli Aamu Teresa, tyttö, syntynyt 1976. Oltuaan muutamia viikkoja laitoksessa, erotettiin hän sekä täysimielisenä että varsinkin siinä määrässä huonotapaisena, että katsottiin vaaralliseksi tovereillensa. 23. Augu Leo Heikki, poika, syntynyt 1980, . Tylsämielinen. Peruskoulun ala-asteelta neuvottu laitokseen, kun oli siellä "näyttänyt kykenemättömäksi säännöllisesti (allekirjoittaneen mielestä aivan mahdottomaksi kansakoulussa) seuraamaan opetusta, kaikin puolin myöhästyneen kehityksensä vuoksi. Hänen hidas ja pitkäveteinen käsityksensä ja varsinkin kykenemättömyytensä itse jotakuinkin selvästi julkituoda hänelle lausuttua, on tehnyt vaikeasi pitää häntä täysimielisiä lapsia varten perustetuissa kouluissa. - Woi epäilemättä täällä nauttia opetusta. 24. Mia Iida Bertta, tyttö, syntynyt 1983. Erittäin tylsämielinen, mykkä, vaikka kuulo on säännöllinen Näytti alussa milt´ei täydellisesti ulkohavaikutuksia vastaanottamattomalta, mitkä korkeintaan koneellisesti tuntuivat häneen. Jyrkästi ilmaantuvia mielialan epäsäännöllisyksiä. - On eräissä suhteissa kehittynyt ja editynyt, mutta on yhä toistaiseksi koetuksella. 25. Tero Asko Samuli, poika, syntynyt 1990. Tyypillinen tylsämielinen; puhekehitys heikko, puhuu vain yksityisiä sanoja ja nekein enimmäkseen vaikeat ymmärtää; kaikin puolin ylen hidas. Joutuu ajoittain kaatumataudin tapaisiin kohtauksiin. Kotona on häntä koetettu opettaa, mutta ilman minkäänlaista menestystä. - Melkoisesta edistyksestä päätellen ei hän ole opintakyvytön. 26. Ilma Alma Raisa, tyttö, syntynyt 1997. Tylsämielisyyden tuntomerkit sangen huottavat. Ei voinut käydä koulua, vaan on häntä kotona opettanut yksityisopettajatar, kuitenkin vähäisellä menestyksellä, jonka vuoksi turvattiin laitokseen.- On kaikissa suhteissa edistynyt ilahduttavalla tavalla. 27. Iiro Alexander Rafael, poika, syntynyt 1997. Edellisen kaksosveli. Samat puutteet kuin sisarella, mutta suuremmassa määrässä, edistys on kuitenkin tässäkin kohden ollut melkoinen. 28. Fia Elma Sofia, tyttö, syntynyt 1880. Pitkien ponnistusten jälkeen pikkulasten-koulussa on hän oppinut kirjaimet sekä alkanut tavata. Huomattavassa määrässä tylsä, epäitsenäinen ja avuton, ei hän millään muotoa voinut lkäydä tylsämielisten lasten koulussa. - Kehittyy hitaasti, mutta huomattavasti. 29. Alma Wiwian Ruusu, tyttö, syntynyt 1981. Mielenvikaiseksi ja oppimaan peräti mahdottomaksi huomattuna erotettiin hän vuoden 1998 lopussa vammaisten laitoksessa. 30. Kari Germund Lorentz, poika, syntynyt 1991. Huomattavan tylsämielinen; on useimmissa suhteissa pienen lapsen kannalla; puhekyky hyvin vailinainen, ett´ei outo laisinkaan häntä tajua. Vilkas ja tavallaan huvitettu ympäristöstään kun hän on, mahdollisesti se kehitys, joka on jo huomattu, on edelleenkin jatkuva. 31. Jari Weikko Simeon, poika, syntynyt 1975 Selvästi tylsämielinen, ns. "mongolialaista tyyppiä", on kaikeassa noin 6 vuotiaan lapsen kannalla. Puhe ja ajatuksen juoksu on täydellisesti lapsen, ulkonainen käytös samoin; pelkää kaikkea, käynti horjuva ja epävarma, liikkeet veltot, voimat ylen veltot. Suuressa määrässä riisillinen. Opintahaluinen. 32. Anu Martta Maria, tyttö, syntynyt 1976. Kun ei kyennyt seuraamaan tovereitaan, oli hänen pakkon erota peruskoulun toiselta luokalta, josta hänet jo varemmin opettajarensa oli neuvonut laitokseen. Palveli sittemmin lapsenpiikana eri paikoissa, mutta oli pakotettu joka kerran jonkun viikon kuluttuaeroamaan palveluksesta, kun ei hyvästä thdostaan huolimatta saattanut suorittaa tehtäviään. Niin tylsämielinen, hataramielinen, huikerteleva ja lapsellinen kuin hän onkin, lienee hän epäilemättä täysin opintakykyinen. 33. Kaarlo Taito Lasarus, poika, syntynyt 1985. Selvästi tylsämielinen, ei ole tähän asti voinut oppia eikä saada mitään toimeen. Hänen henkinen kehityksensä näyttää pysähtyneen 4 eli 5 vuoden ikään, eikä voitane saada suuresti siitä elpymään. Kun hänen ruumiinvoimansa ovat hyvin kehittyneet, lienee vielä jonkunlainen työnteon toivo saavutettavissa. 34. Werner-Risto, poika, syntynyt 1992. Olisi pitänyt käydä peruskoulua, johon isä hänet vei monet kerrat, mutta koulunkäynti oli, pääasiallisesti pojan tylsämielisyyden vuoksi, ylen säännötöntä ja keskeytyi ennen pitkää tykkänään. Vanhemmat kun kohtelivat häntä vuoroon velttoudella vuoroon ankaruudella, oli kasvatuksensa uudestaan aljettava. - Oli tykkänään ilman tietoja, mutta saattaa vielä oppia ja harjautua työhön. 35. Anita Evi Elsa, tyttö, syntynyt 1983. Helsingin Rouvayhdistyksen lastenkodosta neuvottu laitokseen, kun hän ei lastenkodon muitten holhokkien kanssa voinut seurata kansakoulopetusta, tylsämielisyytensä vuoksi. Voidaan vähitellen opettaa ja työhön totuttaa. 36. Jouni Leo, poika, syntynyt 1999. Tylsämielinen "mongolilaista tyyppiä". Kotiopetus ei menestynyt, koulunkäynnistä ei puhettakaan, lausi tullessaan vaan pari kolme ymmärretävää sanaa, muuten vaan enimmäkseen epäselviä äänteitä. Muuten hän ei ole erittäin alhaalla oleva; on jo ehtinyt oppia monta uutta sanaa ja melkein kaikki tavalliset äänneyhtymät, jonka vuoksi hän, tähänastisesta eristyksestä päättäen, epäilemättä on opintakykyinen. 37. Andeas Emil Santtu, poika, syntynyt 2001. Samoin kuin edelllinenkin tylsämielinen ja ja "mongoolilainen". Itsepintainen ja uppiniskainen, kuten näyttää, suurimmaksi osaksi puuttuvan kasvatuksen vuoksi. Ei ole tehty mitään kasvattamisen koetuksia eikä edes voitukaan. Puhetaito hyvin kehittymätön. Opinhaluinen, että kun itsepintaisuus voitetaan, on hän epäilemättä joihin määrin opintakykyinen. 38. Marjut Linda, tyttö, syntynyt 1865. On ilmoitettu, ett´ei hän huonon näkönsä ja suuren ruumiillisen heikkoutensa vuoksi ole voinut nauttia kouluopetusta. Niinikään on kotiopetuskin, jota on koetettu, supistunut mitä vähimpiin tuloksiin; tylsämielisyys, kuten nyt voidaan nähdä, on epäilemätön. Nopeasti karttuvien ruumiinvoimien ohessa näyttäytyy lisäytynyt toimintahalu; kaikki merkit osoittavat opintakykyä. 39. Wiola Nenna, tyttö, syntynyt 1983. Sanotaan varhaimassa lapsuudessaan eli 3-vuotiseksi olleen täysilahjainen ja sellaisena, äidin kuoltua, joutuneen isänsä hoitoon, joka todistettavasti oli rääkännyt ja ylen huonosti hoitanut lasta. Mielenvikaisena tuotiin hän laitokseen; hurjamielinen, usein raivoisa, kuulo- ja näkö-houreet epäilemättömiä. Lapsi on melkoisesti tyyntynyt, saattaa jo osalksi ottaa osaa opetukseen ja työhön, mutta edelleen ylen ärtyisä. Pidetään koetuksella.