Meillä 3-kiloinen sirorakenteinen kihvelityttö joka rakastaa maastolenkkejä vapaana. Vipeltää onnessaan umpimetsässä, tutkii ja nuuskuttelee ja kiipeilee. Menee mereen kaulaa myöten hakemaan keppiä kun heitän ja loikkii todella reippaasti isompien vauhdissa maastossa kuin maastossa.
Välillä vedetään 8 km lenkkejä eikä tunnu tyttöä hetkauttavan millään lailla.
Ennakkoluulo arasta ja maastokelvottomasta chihusta ei siis meillä ainakaan pidä ollenkaan paikkaansa.
Chihu vapaana
pitääkö muut kihuaan vapaana?
7438
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
oppii omaa koiraa lukemaan. Vettä vaan mukaan ja hörpyt. Näin meiläkin chihun kans. Hyvä me
No sitä se nimenomaan onkin, ennakkoluulo ja lisäksi vielä aivan väärä sellainen. Johan rotumääritelmässä kerrotaan millainen chihu tyypillisesti on: "Chihuahua on pienestä koostaan huolimatta yleensä terverakenteinen ja vilkas. Luonteeltaan se on eloisa, reipas, peloton, itsevarma, temperamenttinen ja itsepäinen. Chihuahua jaksaa ja pitää pitkistä lenkeistä. Chihuahuan käytös ja ruumiinrakenne ovat ällistyttävää kyllä lähimpänä sutta muihin rotuihin verrattuna. Chihuahuat viihtyvät hyvin niin ihmisten kuin koirienkin kanssa, mutta parhaiten ne viihtyvät kuitenkin lajitovereidensa kanssa".
on vapaana tää sun koiras. mullkin on monta 8 narttuu ja neljä urosta vapaana melkein kaikkeen. mutta kaikkeen pidetään huolta ettei käy vahinkoa ja tuu toivottomia pentuja vaan haluttuja pentuja.
Anteeks miten tää sun vastaus liittyy mitenkään siihen viestiin mihin olet vastannut? Se kelle olet vastannut, kumosi vain väitteet/luulot että "tyypillinen" chihu olisi arka koira joka ei jaksa kävellä metriäkään... Tuo tekstihän oli suora kopio rotumääritelmästä, ei siinä mainittu mtn vahinkopennuista eikä oikein mitään sinun viestiisi liiittyen?
Mun kokemukseni chihuista on vain niitä negatiivisia, eli ne räkyttää ja pelkkää, riuhtoo hihnassa jne jne..mutta koirallisena ihmisenä tiedän että vika on yleensä hihnan toisessa päässä. Yhden kivan chihun olen nähnyt. Käyttäytyi kivasti ja oli hyvin iloinen ja rohkea. Negatiivisista kokemuksista huolimatta voisin harkita semmoisen ottamista jos koko olisi isompi.
Meidän chihu etsiskelee pelloilla ja metsissä rusakoira ja muita eläimiä ja kun sellasen näkee, niin perään lähtee haukkuen. Ei kumminkaa kovin pitkälle lähe, vaan palaa pian takas. Kävis varmaan jo jäniskoiraks, vaikka puhdas chihu. Ui, juoksentelee, kulkee kallioita, ryteikköjä ym. vaikeata maastoa pitkin. Ei tosiaan mikään laiska rotu, energiaa jäljellä aina maastolenkkien jälkeenkin. Vai liekö meidän chihu rotunsa poikkeuksellinen tulipesä? Rohkeesti lähtee vaikka peuran perään. Metsissä ei meistä eksy millään, vaikka kuinka kaukana kävis, joten kyllä vainu ja suuntavaisto on kunnossa.
Mukavaa lukea chihujen erilaisista harrasteista. Itselläni vain kokemuksia koirapuistossa olleista. Sitähän minäkin jotta kyllä noista pikkuriiviöistäkin on moneen menoon, ei lainkaan vaikea kuvitella. Miksi chihuja pitäisi vain kanniskella kainalossa tai lykkiä vaunuissa (herramunjee!). Nauttikaa kesästä, "erächihu" ja muut! Avarratte muiden käsityksiä tämän rodun edustajista, hyvä! (itselläni toisenrotuinen pikkukoira)