Samoin,niin olen mäkin ollut terapiakiusattu kuten aiemmin joku kans kirjotti.Mitä helvatan sakkia nuo terapeutit oikein ovat?Kysyn??!!!!Jukopliut,niin rahat menee ja apua ei tuu sitten ei millään.Mä oon käynyt neljä vuotta yhen ämmän luona ja ei mitään.Lääkettä määräs ihan aluks masikseen.Okei masis helpottu ja sit alettiin terapia ja samalla mä söin tota ssri_lääkettä.Nyt mulla on ssri lääke päällä ja ihan mini annos,koska karseit haittiksii.Koht lääke jätetään kokonaan pois.Hyvä on noin ettei tartte ripuloida,valvoo,hikoilla,kärsii päänsäryst,huimauksest ja muust karseest olost.
Terapiakiusattu oon,koska tuo terapeuttini ei puhu niin ei.Sanon suoraan et minä pelleinä terapeutit meit asiakkaita oikeen pitää.Tulee kyllä niin karsee olo,kun on vajaat tunnin tuijottanu tota ämmää,että koko viikko on piloilla.Mitä ihmeen terapiaa se sellanen hiljaa istuminen on.??????????????????????????????????
???????????????????????????????????????????????
????????????????????????????????????????????????
Kyllä sanon kokemuksesta.Kolmella terapeutilla oon käyny ja aina sama juttu.Ja eri koulukuntiakin ovat edustaneet.Minä myöskin lopetan tollasen ja en milloinkaan enää astu terapeutin ovesta.Vaarallinen paikka.Todella vaarallinen paikka on.Niin paha olo on tullut ja mä oon mennyt kuin lammas sen ,...piiip,...huoneeseen.Voi,.....!!!!!Kertokaa nyt jo te muutkin,millasii terapeutteja ootte löytäneet ja onks samantyylistä kokemusta.Anti tulla.
Täälläkin,...
TERAPIAKIUSATTU^^
7356
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olitko esim. koulukiusattu vai -kiusaaja vaiko muuten vain sätkyukko joka ei pysynyt paikoillaan koskaan? Vai mikä sitten toi tarpeen terapeutilla hakea ehkä vastalääkkeeksi tunnin hiljaisuutta?Mieti itse katsotaanko elämääsi ns. normaaliksi koko yhteiskunnallisesti vaiko vaan kummitätien silmissä nuorison ilakoinniksi temppuiluineen?Mikä itsestäsi on parasta mitä sinulle voisi antaa,kun olet hakennut kerran apua alunperin vaivoihisi?Puuttuuko sinulta jotain?
MIKS MÄ SINNE TERAPIOIHIN IHAN ITE MENIN HAKEEN APUA.Masista mulla oli ollut noin kuusi vuotta ja päätin mennä jutustelemaan terppien kanssa(siis kolmannella oon hiljaisuuden terapiassa nyt),kuten kirjoitinkin. Musta tosiaan olisi tärkeetä,et terapeutti ohjais keskusteluu ja antas neuvoo jutustelun kululle.Mutta ei mitään.Ei niin mitään.Ja jo kolmas kertakin.Huh!!!Alussahan kerroin miks olin tullut ja mitä tahon,mutta ei niin ei,....kertokaa nyt muutkin,onko samantyyppistä kokemusta.
terapiassa useamman vuoden. Alkuajoista muistan vain puhuneeni ja puhuneeni. Puolen vuoden jälkeen aloin miettiä, minkä näköinen terapeuttini on, tuntisinko hänet jos tulisi kadulla vastaan??? Siitä alkoi paluuni tähän päivään. Terapiani on kognitiivista. Vuosien jälkeen voin sanoa, että olen onnellinen. Onnellinen, että sain juuri tämän terapeutin itselleni. Hän on auttanut minua selvittämään ajatuksiani, kannustanut, lohduttanut ollut tukenani antaen myös kannustavaa kritiikkiä. Toivon sydämestäni, että saat avun. Alku ei välttämättä ole helppoa, mutta jälkeenpäin voit ehkäpä olla tyytyväinen että juuri hän on terapeuttisi.
ALUSSAHAN KIRJOITIN,ETTÄ OON KÄYNYT NELJÄ VUOTTA TÄN KOLMANNEN KANSSA ISTUMASSA.EI OO KUULES ALKUTAIVALTA.PITÄS JO HOMMA LUISTAA.MUTTA EI NIIN EI.HYVÄ JOS OOT OLLU TYYTYVÄINEN TERAPEUTTIISI.ONNITTELUT SULLE SITTEN.
..ihan itse miettiä mikä sun oloasi parantaisi - ei niiltä terapeuteilta saa mittään hokkuspokkus-juttua, millä kaikki muuttu hyväksi.
Oon käyny kohta 2 vuotta terapiassa ja joka kerta sen jälkeen melkein itkin ja olin pakahtua raivosta. Olin nii suuttunu ja raivoissani sille v-mäiselle aivopesijälle että hajotin paikkoja kotona, itkin ja olin ihan sekasin koko "hoidosta". Mitä apua se semmonenkin oli että ajetaan raivoon? En enää koskaan puhu sille terapeutille EN ENÄÄ IKINÄ!!! Menin vaan entistä enemmän sekasin kun musta luultiin kaikkea mikä ei oo totta, sanottiin loukkaavia kommentteja ja suututtavia kysymyksiä. Luulin että hoito on hoitoa, mutta se onkin "hoitoa". Mun ajattelumallia ja mieltä yritettiin muokata terapeutin mieleiseks. En koskaan unoha miten pahalta tuntui kuunnella niitä valheita ja kaikkea sitä. Huomasin ihan selvästi että se terapeutti valehteli. Mä tiiän jos joku valehtelee, siitä että selän takana puhuu toista (totuutta) ja päin naamaa toista (valhetta) vielä hymyssäsuin ja silmät kirkkaina. Semmonen on ilmiselvä valehtelemisen merkki. Onko hoito tai oikeastaan "hoito" vaan sitä että itketetään ja raivostetaan? Halusin epätoivosesti apua, olin itsemurhan partaalla, ja välillä oon vieläkin ja mitä sainkaan?
terapiat ovat vaarallisia.Moni on muuten tappanut itsensä terapia-aikana tai sen jälkeen.