Että mä rakastan sua vieläkin.. Ihan liikaa..
Miksen pääse susta, en yli enkä ympäri..
Ihan sama, kuluuko aika vai ei. Mun tunne ei kulu mihinkään. Se vaan jotenkin aina jysähtää päälle niin voimakkaasti, aina vaan. Tuntuu, et meillä on joku selittämätön näkymätön sielujen yhteys, en minä voi sitä kuvitella. Mulla olis sulle paljonkin asiaa, mihin ei yks yö riittäis kertomaan. Käpertyisin sun kainaloon ja kuiskailisin sulle kaikki tärkeät asiat.
Sua mä vain jotenkin kokoajan odotan. Kaikki muuttuu ympärillä jatkuvasti, mutta se ei muutu koskaan.
Olet jostain syystä mulle niin merkitkyksellinen ihminen, etten sitä koskaan voi käsittää miksi.
Ikävissäni
riipustan kaipausta..
8876
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Voi herttileijaa! Tällaista postia ei joka päivä saakaan:DD Noh, mä vastaan sitten, että kyyllä mua saa kaipailla, mutta on se jotenkin absurdia, kun ei tiedä että kuka kaipailee. Toivotaan nyt kuitenkin parasta..
kulkemista? Jos kiertäisit talon ympäri vaikka 10 kertaa ja sitten kysyisit itseltäsi uudelleen, että onko vielä ikävä. Katsotaan sitten..
olen itse vastaavassa tilanteessa ap:n kanssa. Olen yrittänyt unohtaa vaikka millä keinolla vaan....ei onnistu! Joten täällä minäkin vain "elän toivossa" ja ikävöin. Ei tähän mikään auta, tunteet ne vallan ottaa - aina!
hän kainaloon ...siis menee miehelle.
:)) http://www.youtube.com/watch?v=4DA1tDlSs_w
lefassa. :)
käpertyisi kainaloon. Miehetkin voi käpertyä. Oon kuullu:)
Voisin sanoa samat sanat 11 vuotta vanhemmalle miehelle pk-seudulle :) tuskin täällä näitä koskaan lukee. Siitä on kauan kun viimeksi saimme halata. Tai edes että olisimme nähneet. Tuoksut niin ihanalta