Millaisia ovat olleet, onko ylipäänsä ollut hyötyä ja miten olette saaneet ystäviä kyseisiltä kursseilta? Myös tänä keväänä jollekin kurssille aikovat, ilmoitelkaahan minne olette ilmoittautuneet..:)
oikiksen valmennuskursseista
abi
91023
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
aika harva pääsee ilman valmennuskursseja sisään, ja nekin jotka pääsevät yrittävät usein toista tai kolmatta kertaa.. Siitä voi päätellä, että kannattaa mennä, jos ihan tosissaan hakee oikikseen.
Sisäänpääsyllä ja kurssin käymisellä tuskin on suoraa korrelaatiota keskenään. Kursseja käyvät ehkä keskimäärin useammin sellaiset, jotka ottavat lukemisen tosissaan, minkä vuoksi saattaa näyttää siltä, että melkein kaikki sisään päässeet ovat käyneet jonkin kurssin.
Sen ajan, minkä istuu kurssilla voi myös lukea tosissaan ja sitä kautta edistää sisäänpääsyä. Joillakin kursseilla tarjoutuu toki mahdollisuus tutustua erilaisiin koetehtävätyyppeihin ja oppia vastaustekniikkaa esim. oikeustapauksiin, mikä on ihan hyvä. Samaten vaikeita juttuja voi kysellä opettajilta tai kurssituutoreilta (jos sellaisia on). Mutta muuten on ihan sama lukea asiat kansantajuisista oppikirjoista (varsinkin tänä vuonna kun ainakaan Helsingin koekirjat eivät ole aiheiltaan mitään erityisen kimurantteja) kuin kuunnella jonkin kurssiopettajan nopeasti unohtuvaa luentoa.
Kurssin tärkein merkitys oli minulle aikoinaan oikeustapausvastaustekniikan oppiminen ja sitten psykologinen vaikutus. Kun kuulee, kuinka paljon toiset ovat lukeneet, tulee tehtyä itsekin enemmän hommia. Muutenkin oli ihan mukava käydä parina aamuna viikossa tapaamassa kohtalotovereita kurssipaikalla ja rupatella mukavia oppituntien tauoilla.
oli itselleni eniten hyötyä. vastaustekniikka oikeustapauksiin on aivan erilainen kuin tavallinen essee-vastaus, ilman vastaustekniikkaa en olisi päässyt sisään ekalla kerralla! eli ehdottomasti kurssille, jossa vastaustekniikkaa, parhaat kurssit järjestää pykälä, lex ja artikla!
Vastaustekniikkakurssia suosittelisin itsekin. Ovat halvempia kuin isot kurssit ja niistä saa ehdottomasti parhaan hyödyn. Teorian oppii lukemalla kirjoja, mutta vastaustekniikan hallitseminen voi olla vaikeampaa tottumattomalle.
No mikäs on tämä paljon puhuttu vastaustekniikka ? Kertokaa se, niin säästän pitkän pennin (vai sentinkö nykyään) =)
...sepä onkin suurta salatiedettä. Voin jakaa viisauttani, jos maksat. ;)
Vakavasti puhuen, se vaatii jonkun verran harjoittelua. Kurssille vaan, siellä selviää ja saa sekä koko porukalle suunnattua että henkilökohtaista palautetta, miten voi parantaa tekniikkaansa.
(Laadukkaalla) kurssilla tulee aivan varmasti paljon muutakin tärkeää esiin kuin vastaustekniikka. Esim. moni sellainen juttu, jota ei ole etukäteen edes itse hoksannut miettiä, tulee esille toisten kurssilaisten esittämien kysymysten muodossa.
Oikeustapausten osuus pääsykoetehtävistä on vähentynyt vuosi vuodelta. Viime vuosina Helsinkiin on tullut vain pari - kolme keissiä, muiden tehtävämuotojen vallattua alaa pääsykokeessa. Tapauksetkin ovat olleet rakenteeltaan sellaisia, että on erillinen tapausselostus, ja siitä tehdyt muutama osakysymys. Tämäntyyppisessä tehtävässä seikat, joihin halutaan vastauksia, tuodaan selkeästi esiin. Tällaiseenkin oikeustapaukseen vastaamisessa on toki omat niksinsä, ja oikeustapaus eroaa tavallisesta esseetehtävästä jonkin verran.
Yksi lähestymistapa oikeustapauksen ratkaisemiseen karkeasti yksinkertaistettuna:
- Lue tapausselostus huolella, ja etsi jo tässä vaiheessa sieltä mahdollisia oikeudellisesti merkityksellisiä faktoja. Alleviivaa tai merkkaa ne jotenkin, jotta osaat kiinnittää vastausvaiheessa niihin huomiota. Oleellisia voivat olla esim. osapuolten välillä tehty sopimus, määräaikojen arvioimisen kannalta oleelliset päivämäärät ja ajanmääreet, esitetyt vaateet, tapauksen osapuolten esittämät oikeudellisesta merkitystä saavat lausumat, osapuolen status (kuolinpesä/konkurssipesä/osakeyhtiö/yksityishenkilö - tai vaikka kuluttaja/elinkeinonharjoittaja), jne. jne. jne. jne.
- Etsi kustakin kysymyksestä relevantit oikeudelliset ongelmat (usein kätkettynä kaikenlaisen höpöhöpön joukkoon), joihin kaivataan vastausta.
- Etsi kulloisenkin kysymyksen relevanttien oikeudellisten ongelmien kannalta merkitykselliset faktat tapausselostuksesta. Tapausselostus on usein täynnä kaikenlaista turhaa taustahöpinää, jolla ei muuta merkitystä kuin sekoittaa huolimaton vastaaja. Jos pitää ottaa kantaa vaikka määrämuotoisen oikeustoimen pätevyyteen, voit joutua selvittämään vaikkapa, täyttyvätkö muotovaatimukset tapauksen tilanteessa, ja jos eivät, millainen merkitys sille pitää antaa.
- Kirjoita vastaus. Ensin asiaan kuuluva oikeussääntö. Esim. "Maakaaressa säädetään kiinteistönkaupan muotoseikoista sitä ja tätä, kyseessä on siis määrämuotoinen oikeustoimi ja blaablaa. Jos luovutus tehdään vastoin määrämuotoa, niin höpö-ti-höpö." Sitten sovellat oikeussääntöä konreettiseen tapaukseen. "Tehtävän tapauksessa A teki sitä ja tätä ja B tuota. Koska kaupanvahvistaja ei rantta-tantta-taa, niin kauppa on maakaaren 2:1:n vastaisena mitätön ...".
- Keskity vain oleelliseen. Älä loruile, siitä saatetaan rangaista. Mutta älä jätä mitään oleellista sanomatta. Siitä menettää pisteitä.
Kappalevaihdot kannattaa ilmaista sellaisella jännällä puolikkaan hakaristin näköisellä merkillä (tiedätte varmaan?), jotta tilaa säästyisi. Ei kannata aloittaa uutta kappaletta aina uudelta riviltä, koska siinä voi mennä vastaustilaa hukkaan.
HUOM! TUOTA EI SITTEN KANNATA PITÄÄ MINÄÄN OIKEUSTAPAUSVASTAUKSEN PARHAANA MAHDOLLISENA OHJEENA. Se oli vanhan juristiopiskelijan näkemys siitä, kuinka tuollaiseen voidaan vastata. Mutta ei se mitään jumalan sanaa tai lain kirjainta ole. Voi olla parempiakin tapoja.
En pidä vastaustekniikkakurssia ollenkaan huonona juttuna. Eikä normaali kurssikaan ole välttämättä rahanhukkaa. Itse kyllä koin vastaustekniikan ja eri kysymystyyppien harjoittelun kurssien parhaana antina toiseten kurssilaisten kanssa tauolla rupattelun ohella.
Tuo oli sitten ihan ilmaista ;)
LUENNOT ON LUKUTAIDOTTOMILLE!!!