mikään ei tunnu miltään

Joskus elämä vaan pysäyttää. Tulee eteen tilanne, jossa pitää punnita omaa elämää, arvojaan ja valintojaan. Toisilla se on mielen tasapainon järkkyminen, toisilla joku vakava fyysinen sairaus jne. Uskon, että näitä vastoinkäymisiä tulee eteen, jos ihminen ei ole huomannut aiemmin, että "pitää vaihtaa suuntaa". Siihen mistä masennus ja onnellisuuden tunteen häviäminen johtuu, voi olla niin monta syytä kuin on ihmistäkin. Samoin masennuksesta selviäminen ja onnellisuuden uudelleen löytäminen on yksilöllistä. Kysyit miksi, et osaa olla onnellinen, vaikka kaikki elämässäsi tuntuu olevan hyvin. Masentuneen ihmisen aivoissa tietyt välittäjäaineet ovat epätasapainossa, joka aiheuttaa matalan mielialan ja synkät ajatukset. Kun nuo "aineet" saadaan tasapainoon esim. oikean lääkityksen avulla, alkaa ajatukset pikkuhiljaa selkiytymään ja onnellisuuden tunne palaa. Pelkkä lääkitys ei yleensä riitä, vaan avuksi tarvitaan psykoterapiaa, mitä sinäkin olet saanut. Se auttaa löytämään ne solmut elämässä mitkä pitää avata, ja toisaalta ne keinot miten ne avataan. Se, että sinusta tuntuu siltä, ettei kerran viikossa puhuminen auta sinua, kerro siitä ehdottomasti terapeutillesi. Jos jaksat, yritä pitää päiväkirjaa omista tuntemuksistasi, puntaroi elämääsi ja mahdollisia syitä nykyiseen olotilaasi. Mieti samalla ja kirjoita ylös, millaista haluaisit elämäsi olevan ja miten saavutat sen. Muista, että mikään ei tapahdu yhdessä yössä, eikä myöskään paraneminen. Yritä muistella niitä hetkiä, jolloin tunsit olevasi onnellinen ja mieti mitä elämässäsi pitäis muuttua, että tuntisit olosi taas hyväksi. Kerro näistä asioista myös terapeutillesi, niin hän pystyy auttamaan sinua entistä paremmin. Itsemurha on itsekäs teko, varsinkin kun olet äiti. Se ei ole missään olosuhteissa ratkaisu ongelmaasi. Sinun pitää ajatella nyt lastasi ja parantua (ennen kaikkea) hänenkin vuokseen. Kyllä sinä selviät siitä! Joskus pienikin muutos elämässä, saattaa olla avain onnellisuuteen.