Kaverini lentelee Cessallaan ja lupasi tuoda tarvittaessa sitä lentobensiiniä kokeiltavaksi, miten se toimisi perämoottorissa. Kasvaako tehot, kiinnileikatumisvaarat, pitääkö sytytystä säätää ja mihin suuntaan. Jos tehot nousevat liikaa, kestääkö sitten perälauta ja pitääkö kaasuvaijeria lyhentää? Jos olette kokeilleet, kokemuksista kommentteja. Juhannuksena aion kokeilla, jos siitä ei ole erityistä vaaraa. (vanhempi Mercury)
Lentobensiini
ja perämoottori
61389
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
taas pukkaa skeidaa... Olette te jammut aika sällejä..
En tiennyt lentobensiinistä mitään, mutta Solifer Export pelasi hyvin. Mielestäni tehot eivät nousseet, vauhti ei parantunut, kallinpaahan se oli, kun tuttava toi sitä lentokentältä kanisterissa. En suosittele. Lienee lyijyllistä tavaraa.
Ajatuksen idea on samaa luokka kuin vanha vitsi siitä että laivat pysyy pinnalla vain siksi kun ne on valmistettu laivaraudasta, rautahan ei tunnetusti oikein kellu. Lentobensalla ei saa mitään lisähyötyä koneen toimintaa. Seos on säädetty käyttämään pumppubensaa ja jos lentobensa poikkeaa jotenkin pumppubensasta niin epäilisin oktaaniluvun olevan korkeamman. Se taas ei anna yhtään lisää puhtia. Jos lentobensassa taas ei ole mukana happea ( eettereitä, alkoholia ) niin sen lämpöarvo voi olla karvan suurempi, mutta et saa hyödynnettyä koska se edellyttäisi seoksen laihduttamista. Kone kun ei jaksa polttaa enempää bensaa kuin mihin sen imemässä ilmassa riittää happea. Mitään nitron kaltaista lisäpotkua ei siis ole odotettavissa.
Petroli on väritön tai kellertävä palava neste, joka valmistetaan tislaamalla raakaöljystä 135290 °C:n lämpötilassa. Se on raskaampaa kuin bensiini, mutta kevyempää kuin polttoöljy. Petrolia käytetään polttoaineena ja liuottimena ja sitä myydään eri käyttötarkoituksiin jalostettuna kauppanimillä valopetroli, lämmityspetroli, moottoripetroli ja lentopetroli. Petrolia käytetään myös grillin sytytysnesteissä ja petroliöljymaalin valmistukseen. lentopetrolia käytettiin Kerosene Yamahan perämoottoreissa -80 luvulla.itseltänikin löytyy sellainen kone. moottori eroaa bensavehkeestä että on matalapuristeinen kone ja kaasari tsydeemit on erilaiset,löytyy kiihdytyspumppua jne... osta bensan joukkoon oktaanin korottajaa ennemmin ja avarra kaasarin edessä oleva kiinnityslaippa kaasarin imukaulan kokoiseksi niin sillä saat kaikki kaakit irti myllystä.
jos aine on lentobensiiniä eikä lentopetroolia eli Lentokonebensiini muistuttaa ominaisuuksiltaan moottoribensiiniä, mutta on korkeaoktaanisempaa eikä yhtä helposti haihtuvaa. Lentobensiini on lyijytettyä ja sitä käytetään pienlentokoneissa. niin vielä jytymmän seoksen saat kun ostaa radio-ohjattavien polttismoottoreiden bensaa... sisältää risiiniöljy-metanoli-nitrometaani -seos. sitä bensan joukkoon niin lentää venho kuin pikakiituri veden päällä. kestävyydestä en mene sanomaan mitään :)
Täytyy näin kokemuksesta sanoa että joskus aikoinaan Jämijärvellä tankattiin vanhaan Ford Escorttiin (jossa ei ollut katalysaattoria) pelkkää lentobensaa, ja kyllähän se sillä käy. Vedosta vain tulee sellainen hieman kuminauhamaisempi, johtuen lentobensan korkeasta oktaaniasteesta. Nakuttamaan konetta ei saa kyllä millään alikierroksilla vedättämälläkään. Epäilisin että normaaliviritteisessä perämoottorissa käytettynä lentobensasta ei juuri normaaliajossa hyötyä ole, mutta ennen talviteloille siirtämistä jos ajaisi tankillisen lyijyllistä lentobensaa, voisi se olla moottorin talvehtimisen kannalta se saavutettu hyöty. Tiedän joitakin motoristeja jotka lisäävät vanhoissa pyörissään viimeiseen tankilliseen ennen talviseisontaan laittoa jonkin verran lentobensaa, jolloin sylinteri ja pakoputkisto saa lyijypinnoitteen.