apua!

Vanhemmat ovat ihan viisaita yleensä ja varmasti kannattaa kertoa heille! He suuttuvat, pettyvät ja tulevat surullisiksi ihan varmasti mutta jäävät kuitenkin henkiin ja niin jäät sinäkin. He ovat aikuisia ja sinä olet heidän rakas lapsensa joten he keksivät keinon auttaa sinua. En todellakaan osaa sanoa että kannataako sinun pitää lapsi tai päätyä toiseen ratkaisuun mutta kyllä sinä selviät, kävin miten kävi. Millainen sinun poikaystäväsi on? Oletteko seurustelleet pitkään? Kyllä moni tuon ikäinen poika osaa olla jos vastuuntuntoinen ja olla tytön tukena jopa noin rankassa tilanteessa. Voisiko olla että sinun poikaystäväsi olisi yksi heistä? Nyt varaat ajan lääkäriin jossa keskustelette tilanteestasi ja hän kertoo vaihtoehdoistasi ja tekee muutenkin tutkimuksia. Sinulta kannattaa varmaan ottaa myös testit sukupuolitautien varalta. Jaksamista ja vielä kerran, kerro vanhemmillesi.

saavat tietää joka tapauksessa. Parempi, että kerrot heille itse ja mahdollisimman pian, niin ehditte harkita, mitä tehdä.

Sulla on nyt vaikea päätös edessä. Olen itse ollut sun ikäsenä ihan samanlaisessa tilantessa. Eli siis 16-vuotiaana tulin kesän aikana raskaaksi, ja syksyllä alotin ammattikoulun. Mietin samoja asiota kuin sinä, kun en tiennyt mitö tekisin. Kuitenkin, lopulta päädyin aborttiin, koska en mielestäni ollut valmis äidiksi. Abortin jälkeen mulla alkoi mennä koulussa huonosti, ja lopulta se päättyi siihen, että lopetin opinnot kokonaan, kun abortista seurasi kai jonkinnäköinen masennus. Suosittelisin, että kerrot vanhemmillesi tilnateestasi, ei ne sua tapa. Mutta jos et millään vanhemmille voi kertoa, tai et halua niiden saavan tietää, niin halutessasi abortin voi kyllä tehdä ilman että vanhemmat saa tietää. Mietin tässä vaan, että kun et vanhemmillesi edes uskalla kertoa, niin tuskin olisi viisasta pitää lasta. Jossain vaiheessa se kuitenkin selviäisi heille. Olisi kuitenkin sinun kannaltasi hyvä, jos voisit puhua jollekin luotettavalle ihmiselle. Tietääkö poikaystäväsi jo? Jos hän sinut jättää sen takia, että tilanne on mikä on, niin tuskinpa hän välittää sinusta silloin paskanvertaa. Ei taida sun poikaystäväkään siinä tapauksessa olla mitenkään päin hyvä sinulle, jos hylkää tollasessa tilanteessa. Sellasia jätkiä sietäis potkia perseelle. Mieti nyt tarkkaan, äläkä tee hätiköityjä päätöksiä. Olet vielä niin nuori tyttö ja sulla elämä vielä niin "kesken". Kai tajuat sen, että jos lapsen pidät, se vie sulta kaiken ajan. Lapset asiat on aina laitettava omien edelle. Se ei ole mikään kotileikki. Mieti myös sitä, että pystytkö sinä takaamaan lapsellesi parasta mahdollista? Tai että oletko sinä valmis ottamaan niin suurta vastuuta toisesta ihmisestä, elättäämään sitä ja pitämään huolta, kun ei sinulla itselläsikään ole vielä elämänkokemusta paljoakaan tuon ikäisenä, ei koulutusta, ei työpäikkaa, ja luultavasti asut vielä vanhempiesi luona. Kun se lapsi ei ole mikään leikki vaan siihen pitäisi alusta alkaen suhtautua tosissaan. Opiskelut joutuisit luultavasti suorittamaan myöhemmin, jos lapsen pidät. Mieti, että oletko valmis valvomaan yökaudet, kun lapsi huutaa, ravaamaan lääkärissä kun lapsi sairastaa, olemaan 24/7 lapsen kanssa. Ja jos sun poikaystävä sut jättää, niin miten selviät yksin? Lapsi jäisi ilman isää ja sinusta tulisi 16-vuotiaana koulutusta vailla oleva yksinhuoltaja äiti. Eikö olisi paljon kivempi lähteä opiskelemaan, hengailla kavereiden kanssa ja tehdä kaikkia juttuja mitä ikinä vaan nuoren elämään kuuluu, mielummin kuin seurata sivusta kun kaverit menee ja tulee miten haluaa, ja sinä olet vaan kotona sen takia kun sulla on lapsi. Sitten kun olet opiskellut itsellesi ammatin, olet töissä, sinulla on oma koti ja kumppani, talous kunnossa, niin silloin vasta kannattaa lapsia tehdä, koska silloin olisin varmasti kykenevä tarjoamaan lapsellesi parasta. Mieti tarkkaan tilannettasi ihan joka kannalta. Toivotan sinulle hyvää kesää ja jaksamista! :)