miksi kallistuu?

Kun kaupankäynti hidastuu, tuotantoa pienennetään. Aika luonnollinen ratkaisu. Ja ei markkinat kokonaan pysähdy. Jos talotehdas uskoo, että kyse on lyhytaikaisesta ongelmasta, voi hintoja vähän laskea. Jos epäilee sen olevan pidempiaikaisen, niin sillin tuotantoa pitää pienentää. Ei pitää vähentää työvoimaa. Näin se menee. jos oma talous on kunnossa ja töitä riittää, niin nyt on hyvä aika rakentaa.

sopeuttaminen kirjoitti:

Kun kaupankäynti hidastuu, tuotantoa pienennetään. Aika luonnollinen ratkaisu. Ja ei markkinat kokonaan pysähdy. Jos talotehdas uskoo, että kyse on lyhytaikaisesta ongelmasta, voi hintoja vähän laskea. Jos epäilee sen olevan pidempiaikaisen, niin sillin tuotantoa pitää pienentää. Ei pitää vähentää työvoimaa. Näin se menee. jos oma talous on kunnossa ja töitä riittää, niin nyt on hyvä aika rakentaa.

...on se, että muuttuvien kustannusten osuus hinnanmuodostuksessa on valtaisan iso - ja kääntäen: tulos + aidosti kiinteät kulut (eivät poistu tehdasta seisottamalla) eli hinnanalenusvara on hyvin pieni. Jos keskiverto talotehdas antaa normaalitasoisesta hinnastaan 15 % alennusta, se lahjoittaa jo vähintään suunnittelijoiden palkan verran asiakkaalle ja hyväntekeväisyys on vielä kannattamattomampaa kuin tehtaan seisottaminen. Näin ollen hinnanalennukset tällä alalla ovat pienempia kuin muilla aloilla ja lomautusherkkyys suuri.

Rauno Kangas kirjoitti:

...on se, että muuttuvien kustannusten osuus hinnanmuodostuksessa on valtaisan iso - ja kääntäen: tulos + aidosti kiinteät kulut (eivät poistu tehdasta seisottamalla) eli hinnanalenusvara on hyvin pieni. Jos keskiverto talotehdas antaa normaalitasoisesta hinnastaan 15 % alennusta, se lahjoittaa jo vähintään suunnittelijoiden palkan verran asiakkaalle ja hyväntekeväisyys on vielä kannattamattomampaa kuin tehtaan seisottaminen. Näin ollen hinnanalennukset tällä alalla ovat pienempia kuin muilla aloilla ja lomautusherkkyys suuri.

saa 15 % osuutta myyntihinnasta. samalla suunnittelulla myydään useita taloja. Talopaketin myyjä saa ilmeisesti enemmän kuin suunnittelijat. Sama pätee kiinteistövälittäjään, joka saa 4 % ja arkkitehti 2 %. Ja arkkitehdin työpanos on suurempi.

eivät kirjoitti:

saa 15 % osuutta myyntihinnasta. samalla suunnittelulla myydään useita taloja. Talopaketin myyjä saa ilmeisesti enemmän kuin suunnittelijat. Sama pätee kiinteistövälittäjään, joka saa 4 % ja arkkitehti 2 %. Ja arkkitehdin työpanos on suurempi.

...suunnittelija saisi 15 % vaan kerroin tuon suuruisen alennuksen menevän jo tuotantokustannustenkin (suunnittelijat ovat osa tuotantoa) päälle - eli edullisempaa on jättää myymättä ja laittaa tehdas kiinni kuin antaa 15 % alennusta. Pistän tähän kuvitteellisen, mutta realistisen hinnanmuodostuksen terveestä talopakettitoimituksesta, jotta voimme arvioida talotehtaan hinnoittelun mahdollisuuksia: * raaka-aineita 49 * tuotanto ja asennustyö 21 * tuotannon kiinteät 2 (lämpö yms.) * myyjälle (provisiopalkkaus) 6 * suunnittelijoille 4 * hallinnon palkat 5 * markkinointi 5 * korot 3 * poistot 2 * nettotulos 3 Yhteensä 100 Nuo jos jaetaan potteihin sen mukaan, ovatko kustannukset tuotantomäärän mukana muuttuvia vaiko kiinteitä luonteeltaan, niin yleensä homma menee silleen, että: raaka-aineet, palkat, suunnittelu, provisiot ja markkinointi sopeutuvat tuotantoon kohtuuhyvin (yhteensä 85 prossaa potista) - kiinteän potin ollessa 10 ja poistot+nettotulos 5. Noilla luvuilla jos arvioidaan hinnanalennuksia markkinaosuustaistoissa. Viiden prosentin alennus syö tuloksen ja poistot (tulos on jo tappiolla, mutta kassavirta nollissa, koska poistoja ei tarvitse maksaa rahalla). Kaikki yli viiden pinnan alennukset johtavat tarpeeseen sopeuttaa kuluja tai aiheuttavat tappiota. Kulut, joita ei voida välttää on se alennusvaran seuraava porras. Jos tehdas pantaisiin seis, tulisi takkiin 7...12 prossaa riippuen siitä, lomautetaanko hallinto. Tuota suuremmat alennukset johtavat automaattisesti siihen, että vähemmän tulee takkiin tehdasta seisottamalla. Ja se viimeinen porras on tuo tuotantokustannus, sillä tuotantokustannukset (85 %) ylittävää hintaa voidaan perustella volyymillä ja sillä, että tuottaahan se edes jotain kiinteiden kulujen kattamiseen - siis 15 % ylittävät alennusprosentit ovat noilla luvuilla "jotain mahdotonta". On toki syytä muistaa, että muutamat vahvat brändit, joilla lähtotasoltaan on keskimääräistä isommat myyntikateprosentit, voivat muutamia prosenttiyksiköitä uuremmillakin alennusprosenteilla "tuottee vielä jotain kiinteiden kattamiseen", mutta niistä talomerkeistä ei tule edes yhden käden sormet täyteen.

Rauno Kangas kirjoitti:

...suunnittelija saisi 15 % vaan kerroin tuon suuruisen alennuksen menevän jo tuotantokustannustenkin (suunnittelijat ovat osa tuotantoa) päälle - eli edullisempaa on jättää myymättä ja laittaa tehdas kiinni kuin antaa 15 % alennusta. Pistän tähän kuvitteellisen, mutta realistisen hinnanmuodostuksen terveestä talopakettitoimituksesta, jotta voimme arvioida talotehtaan hinnoittelun mahdollisuuksia: * raaka-aineita 49 * tuotanto ja asennustyö 21 * tuotannon kiinteät 2 (lämpö yms.) * myyjälle (provisiopalkkaus) 6 * suunnittelijoille 4 * hallinnon palkat 5 * markkinointi 5 * korot 3 * poistot 2 * nettotulos 3 Yhteensä 100 Nuo jos jaetaan potteihin sen mukaan, ovatko kustannukset tuotantomäärän mukana muuttuvia vaiko kiinteitä luonteeltaan, niin yleensä homma menee silleen, että: raaka-aineet, palkat, suunnittelu, provisiot ja markkinointi sopeutuvat tuotantoon kohtuuhyvin (yhteensä 85 prossaa potista) - kiinteän potin ollessa 10 ja poistot+nettotulos 5. Noilla luvuilla jos arvioidaan hinnanalennuksia markkinaosuustaistoissa. Viiden prosentin alennus syö tuloksen ja poistot (tulos on jo tappiolla, mutta kassavirta nollissa, koska poistoja ei tarvitse maksaa rahalla). Kaikki yli viiden pinnan alennukset johtavat tarpeeseen sopeuttaa kuluja tai aiheuttavat tappiota. Kulut, joita ei voida välttää on se alennusvaran seuraava porras. Jos tehdas pantaisiin seis, tulisi takkiin 7...12 prossaa riippuen siitä, lomautetaanko hallinto. Tuota suuremmat alennukset johtavat automaattisesti siihen, että vähemmän tulee takkiin tehdasta seisottamalla. Ja se viimeinen porras on tuo tuotantokustannus, sillä tuotantokustannukset (85 %) ylittävää hintaa voidaan perustella volyymillä ja sillä, että tuottaahan se edes jotain kiinteiden kulujen kattamiseen - siis 15 % ylittävät alennusprosentit ovat noilla luvuilla "jotain mahdotonta". On toki syytä muistaa, että muutamat vahvat brändit, joilla lähtotasoltaan on keskimääräistä isommat myyntikateprosentit, voivat muutamia prosenttiyksiköitä uuremmillakin alennusprosenteilla "tuottee vielä jotain kiinteiden kattamiseen", mutta niistä talomerkeistä ei tule edes yhden käden sormet täyteen.

jos lähtöolettamuksesi ovat oikeita. E ole yrittänyt selvittää talotehtaiden tuloksia, mutta jos tulos on parempi kuin 3%, niin tilanne muuttuu. Laman aikana raaka-aineiden hinnat saattavat laskea, joten siitä tulee pelinvaraa. Mutta siitä olen samaa mieltä, että terve liiketoiminta ei salli suuria alennuksia. Mutta se 15% lienee rakentajalle realistinen tavoite.