Ettone

Susi rajalta

Ettone (ettonen?) tarkoittaa Kainuussa (ehkä myös Pohjois-Karjalassa ja Savossa?) lounasta, päivällistä tai ruokatuntia. Minua vain on jäänyt ihmetyttämään sanan käyttö ja taivutus.

Joskus 20 v. sitten, kun heinät vielä pantiin seipäille, olin Suomussalmella heinäntekotalkoissa. Kun sitten puolenpäivän jälkeen käytiin syömässä, niin emäntä ystävällisesti kehoitteli: "Syökää nyt ettoseen!"
Äänensävystä ymmärsin, että se tarkoitti: "Syökää nyt oikein kunnolla!"
Sitten aterian jälkeen vielä kasakat komennettiin puoleksi tunniksi sängyille ja sohville lepäämään. Vanha isäntä itse oikaisihe lapikkaat jalassa matolle ja alkoi rattoisasti kuorsata.

Oi niitä aikoja!

Mutta sitähän minä jäin ihmettelemään, mistä tulee tuo sijamuoto: "Syökää nyt ettoseen"?
Eikä "ettosta"?
Osaako joku selittää?

28

9432

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sahaaJ

      Itsepä en ollutkaan aiemmin kuullut kyseisestä sanasta muuta muotoa kuin "ettonetta".

    • Ex-kainuulainen

      Vaikka olenkin viettänyt Kainuussa ensimmäisen kolmanneksen tähänastisesta elämästäni – vähän ylikin – niin en voi väittää tuntevani maakunnan kielen vivahteita kovinkaan hyvin.

      Maakunnan sisälläkin esiintyy vaihtelua. Sotkamosta naapurikuntaan (-kaupunkiin) Kuhmoon menevä voi olla kummissaan, kun kielessä on koko lailla erilaisia sanoja ja muotoja! Noiden keskustaajamien välimatka on 60-70 km, mutta maakunnan äärilaitojen välimatka taitaa lähennellä pariasataa kilometriä!

      Minulle ettone ei merkitse päivällä syötävää ateriaa vaan sen jälkeistä ruokalepoa, jolloin käydään makuulleen ja saatetaan vaipua uneenkin (nokkaunet, nokoset, tirsat...)

      "Syökää nyt ettoseen" voisi ehkä tarkoittaakin sitä, että ruokaa on ahdettava itseensä niin paljon että sen päälle on pikku pakko käydä levolle.

      Ostin takavuosina muutaman grafiikan lehden taiteilija Simo Hannulan veikeästä, humoristisen eroottissävyisestä sarjasta, jossa esiintyy alaston pari. Yhdessä kuvassa tuo pari on makuullaan jotenkin kylkiasennossa sylikkäin (ei kuitenkaan "sillai" vaan ihan vain lepäillen). Tuolle työlleen on taiteilija antanut nimen "Ruokaperäiset". Minulle se edustaa ettoneen synonyymiä.

    • Google Knows

      Tarveaineet:
      • 1/2-3/4 kk pinjansiemeniä
      • 3 1/2 kk vehnäjauhoja
      • 1 1/4 tl aniksensiemeniä
      • 1/8 tl hienoksi jauhettua kahvia (haluttaessa)
      • 1/4 kk rusinoita
      • 1/4 kk kuivattuja hedelmiä
      • 1/2 kk voita tai margariinia
      • 3/4 kk sokeria
      • 1 kk maitoa
      • 1 tl raastettua sitruunankuorta
      • 2 pakkausta kuivahiivaa
      • 3 kananmunaa
      • ripaus suolaa

      Noista taikinantapainen. Paistetaan. Maistetaan. Ja sitten ettoneelle!

      http://www.absolutelycooking.com/favorite-countries-food/italian/ettone.html

      • Google Knows

        Tuossa vähän sinne päin kääntämässäni ohjeessa oli "kuivattuja hedelmiä". Englanninkielisessä versiossa sanotaan "candied fruits" eli olisiko tuo paremminkin "karamellisoituja hedelmiä" tai "kompiaistettuja hedelmiä", mene ja tiedä.

        Minun keittiössäni ei ole pahemmin mössäilty kuivatulla eikä namustetulla puuviljalla (kaikkihan tiennevätkin, että "hedelmät" on viroksi "puuvilja").


      • Tulityömies

        Minäkin jo arvelinkin että "ettone" olisi italiaa!

        Pitääpä kokeilla ja kokkeilla ettonea.


    • Google Knows

      ”Ettone
      Joissakin taloissa oli tapana ettonoida joka aterian jälkeen, mutta ainakin puolisen jälkeen se vetäistiin. Ettoneen pituudesta tiesi emäntä Maiju Pitkänen varman mitan. Kun penkille oikaistiin, pantiin jalka toisen polven päälle, ja kun se putosi, oli aika lähteä töihin. Naiset eivät ettoneelle joutaneet; oli tiskaamista ja seuraavan ruoan varustamista.”

      http://yllapito.tikkamedia.fi/sivut/koli.fi/2616

      • Anonyymi

        Minä olen kuullut vain ettane version lapsena itä-Suomessa, eikä sekään yleinen ollut.


    • Google Knows

      ”Pyhäpäivän pyhittivät
      aina kirkkoon kiirehtivät.
      Kun oli hyvät hevoset
      kärrit aina käypäläiset.
      Lepopäivän lepäsivät,
      ehtivät ne ettoneelle
      ihan toki torkahtivat
      silloin kun vähänkin väsytti.”

      http://www.oyk.fi/~savikyla/runo.htm

      Savikylä lienee Nurmeksessa eli Pohjois-Karjalassa, lähellä Kainuun etelärajaa.

    • Google Knows

      ettoneella/ettonella
      ettoneelle/ettonelle

      jne.

      ”Patjalla ettonella olevaa tuomaria ei Niina hennonnut herättää Ruususen unestaan.”
      http://www.edu.kitee.fi/~pesislei/pe2.htm

      ”Lypsyn jälkeen Alina kellahtaa kuiville aluslastuille ja antautuu ruuanjälkeiselle ettonelle.”
      http://yliopistolainen.helsinki.fi/yol96_3/art6.htm

      ”Niiniveenpäässä oli vuosikymmeniä kerrottu juttua selahauesta, jättiläishauesta, jonka useampi ihminen oli nähnyt iltahämärissä Kerkonkosken kanavalla alasulkua päällään ryskyttämässä tai kyläkaupan laiturin alla ettoneella.”
      http://ilmarinmaailma.blogspot.com/2003_07_13_ilmarinmaailma_archive.html

      Joka tapauksessa netistä löytyvät, lähinnä karjalaisperäiset jutut viittaavat siihen, että ettone merkitsee lähinnä ruokailun jälkeistä lepohetkeä nokkaunineen eikä itse ateriaa.

    • Google Knows

      ”Kaikkea tätä tällä kertaa karttava, sanoin minä, ehkä keuhkoini kiehuivat, sokuri-leppeällä katsannolla: " rakas veliseni; lähkäämme ettonetta ( ruokalepoa ) makamaan " !
      Ja niin tapahtuiki.
      Mutta kaikille ei käy näin ettoneen makuuta tarjota, vähimmän vielä lukioillemme, joita ehkä huvittasiki kuulla, miten semmosen riita-aineen, kuin mainittu on, saapi ratkastuksi.”

      http://www.utu.fi/agricola/hist/kktk/suometar/SMTR1848-18.html

    • Marikki

      Kuten jo todettukin, ettone tarkoittaa (ainakin useimmiten) nokosia, ei ateriaa sinänsä. Lapsuudenkodissani pidettiin ettoneita muulloinkin kuin ruuan päälle. Ainakin meillä päin sana taipuu kuten "Pälkäne", ei kuten "rukkanen" - sanan lopussa ei ole n-kirjainta. Jostain syystä Hämeestä kotoisin ollut poikaystäväni (joka on toki vieläkin sieltä kotoisin, mutta ei enää poikaystäväni) pyrki aina käyttämään sanaa monikossa "ettoset", olisiko yhdistänyt sanaan "nokoset". Ettone on kuitenkin aina yksikössä, ettoneelle ruvetaan ja ettone pidetään. Jos henkilö nukkuu useammat nokkaunet, voisi kai sanoa hänen pitäneen ettoneet, ei siis ettoset.

      • Susi rajalta

        Ettone siis oikestaan tarkoittaakin siestaa ja sitä edeltävää lounasta (espanjasta peräisin). Joku vanha kivennapalainen käytti samasta asiasta sanaa sapassi (venäläinen laina?).


      • Marikki
        Susi rajalta kirjoitti:

        Ettone siis oikestaan tarkoittaakin siestaa ja sitä edeltävää lounasta (espanjasta peräisin). Joku vanha kivennapalainen käytti samasta asiasta sanaa sapassi (venäläinen laina?).

        Nyt menee jo arvailuksi, mutta venäjän sana nukkua on "spat" (en osaa kirjoittaa oikein meikäläisillä kirjaimilla, t:n jälkeen tulisi vielä liudennusmerkki), joten voisi tuossa sapassissa nähdä jotain yhteyttä siihen.

        Suomalaisillahan on ollut tapana sanoja lainatessaan lisäillä noita vokaaleja väliin ja/tai loppuun lausumisen suomalaistamiseksi. Vähän kuin japanilaisillakin, muistaakseni kahvila on japaniksi suunnilleen koohishoppu, voileipä sandoitchi (minulla ei ole hajuakaan siitä, miten ne oikeasti kuuluisi kirjoittaa, mutta lausuminen suunnilleen noin). Tämä liittyi kai siihen, että sana ei voi japanin kielessä loppua muuhun konsonanttiin kuin n:ään.

        Tv:stä tuli joskus japanin kielen kurssi, ja mieleen jäi, että juontaja lausui esim. suomen sanan "kartta" "karutta", joten ilmeisesti tiettyjä välivokaaleja tarvitaan sielläkin. Sama vaikeus kai on suomalaisilla englannissa esim. noissa säännöllisissä imperfektimuodoissa; muistan että kouluaikoina tosi moni pyrki lausumaan -ed-päätteen niin kuin se kirjoitetaan olipa edeltävä konsonantti sitten mikä tahansa. Tämä ihan asian sivusta, tulipa vaan mieleen :-).


      • Vokaaleja

        "Sapassi = työn lopettaminen (Muolaa)" (Lähde: Luovutetun Karjalan murresanasto). Sapassi lienee venäläisperäinen lainasana Muolaan murteessa.

        Suomalaiset tosiaan lisäilevät vokaaleja etenkin itämurteissa: "Käväisin juomassa kahavia kahavilassa". Myös japanilaiset tekevät niin. Japanilaiset lainasanat kuulostavat hauskoilta.
        Englannin kielestä tulleita lainoja:
        koohii shoppu (コーヒーショップ) - coffee shop, kahvila
        sandoicchi (サンドイッチ) - sandwich, voileipä
        miruku (ミルク) - milk, maito
        hotto doggu (ホッとドッグ) - hot dog, "hodari"
        intaanetto (インターネット) - internet
        Suomeen liittyviä sanoja japanisoituina:
        karuta (カルタ) - kartta
        koruvapuusuti (コルヴァプースチ) - korvapuusti
        Herushinki (ヘルシンキ) - Helsinki
        Finrando (フィンランド) - Finland, Suomi
        Rappurando (ラップランド) - Lappland, Lappi
        Saariseruka (サーリセルカ) - Saariselkä


    • Qpqpa

      "Ottaa ettonet" ruoan päälle sanottiin myös Etelä-Savossa Juvalla.

    • upup

      up.

      • upup

        up.


      • upup

        up.


    • Rkirdl

      Ottaisipa tuo Jämsän hullu jo "ettonet" - ja pitkät.

    • Matsiesta_

      Et ettone, ettonet on ruotsia ja tarkoittaa ruokalepoa Väermlannissa. Savolaisten uuninpankopoikinen harrasteista en osaa sanoa.

      • pankoboy

        Ettoset on sudeteetti-savolaisten eli Värmlannin metsäsuomalaisten sanalaina riikinruottalaisille


    • Dkduh

      Jämsän hullu näkyy palanneen ettosilta.

    • 051240

      Ettonet tarkoittaa Pohjois-Karjalan alueella päiväunia tms. loikoilua.

    • Kdudjj

      Olinpa tuossa ettonella ja tulin käväisemään tälläkin palstalla. Mutta näyttää sama meno vaan jatkuvan sivujen täydeltä.

      • cucsicuolle

        hyvä että sentään heräsit. Tai ei kai olisi pahaksi ollut vaikka et olisikaan.


      • Jfdjf

        Jospa opettelisit vähän käytöstapoja sen englanninkielen lisäksi, poju.


    • Anonyymi

      Lounaan jälkeiset nokkaunet on ettone. Itäsuomalainen siesta.

    • Anonyymi

      En ettonet, ettonetten, ettonetter jne.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olit niin lähellä

      Taas söpis olit siinä ihan käden etäisyydellä❤️ Jos sinä ja minä olisimme olleet kahden, olisin hypännyt sun kaulaan. Sa
      Ikävä
      118
      5181
    2. Mitä elukkaa kaivattusi

      muistuttaa? Vastaan ite myöhemmin. Miehelt.
      Ikävä
      47
      2849
    3. Kun me näemme taas

      Siihen on viikkoja, korkeintaan kuukausia. Jännite välillemme vetää meidät ennemmin tai myöhemmin toistemme läheisyyteen
      Ikävä
      33
      2802
    4. Haleja ja pusuja

      Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺
      Ikävä
      30
      2498
    5. Onko mukava nähdä minua töissä?

      Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭
      Työpaikkaromanssit
      23
      1879
    6. Oletko mielikuvasi kaivatusta muuttunut

      Lähiaikoina? Jos, mihin suuntaan? Miten ja miksi?
      Ikävä
      118
      1647
    7. En kirjoita sulle tänne

      Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä
      Ikävä
      10
      1640
    8. Hukkuu hukkuu

      Mitä houdiineja nämä kun ajaa veteen
      Laitila
      96
      1389
    9. Hei rakas sinä

      Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle
      Tunteet
      23
      1385
    10. Oi mun haniseni

      Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli
      Ikävä
      10
      1348
    Aihe