Minulla on siis tälläinen pelko/fobia, etten uskalla mennä järveen tai mereen uimaan, koska pelkään, että jotain hirveää tapahtuu minulle ollessani siellä. Minun on hyvin vaikea olla myös rannalla, tai ainakin yritän mennä mahdollisimman kauas vedestä. En suostu menemään edes kahlaamaan ellei lähettyvillä ole (mielellään paljon) muita ihmisiä. En myöskään uskalla lähteä veneilemään. Toisaalta minulle ei tuota ongelmia uida esim. uimahallissa. Tämä pelko on tullut esiin vasta noin 2 vuoden sisällä, enkä tiedä mikä sen on aiheuttanut. Netistä en ole löytänyt mitään ongelmastani, joten toivoisin että joku täällä osaisi auttaa, sillä rakastan uimista mutta uimahallin kloorivesi saa minulle aikaan pahan olon.
Muita samanlaisia kokemuksia?
Underfoot
2328
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Moi! Kamalan vaikeahan on lähteä arvailemaan mikä olisi syytä, mutta muutamu nyt heti kättelyssä tuli mieleen: Liittyykö jotenkin tsunamiin, oliko joku läheinen osallisena tai oletko kauhuissasi katsellut uutisia onnettomuuden satuttua? Toinen mikä voi olla mahdollinen: kauhistuttaako sinua, että vesi "nielee" sinut? Oletko lapsena nähnyt / kokenut / kuullut jonkin tilanteen, jossa joku hukkui / meinasi hukkua? Tai oletko itse kokenut jotakin, joka muistuttaa mielikuvaasi veden alle joutumisen tunteesta (esim. oma syntymä voi jollakulla "oireilla" kuvaamallasi tavalla). Itselläni oli vuosia sitten kausi (kesti 2-3vuotta) jolloin näin hirveän paljon unia hukkumisesta (yleensä laivan mukana). Muistan miten elävästi unessakin "tunsin" sen hirvittävän imun joka veti mukanaan veden alle. En osaa sanoa mistä unet johtuivat, mutta ne loppuivat josaakin vaiheessa tsunami-onnettomuuden jälkeen. Pienempänä taas näin paljon unia junan ja laiturin väliin putoamisesta, tai lähinnä siitä, että veljeni putosi ja minä menin paniikkiin, kivetyin :( Sekin meni aikanaan ohi. Enpä tiedä oliko yhtään apua sinun tilanteeseesi, mutta olisi mielenkiintoista kuulla lisää. Ps. Vielä yksi tuli mieleen; oletko lapsena sairastanut paljon korvatulehduksia ja joutunut tällöin "varomaan" vettä?
En ole kuin kerran elämässäni sairastanut korvatulehduksen (hyvin nuorena), joten en usko siitä jääneen mitään erityisen kielteisiä muistoja. Myöskään tästä tsunamitapauksesta en usko pelkoni johtuvan - en tuntenut ketään kuolonuhreja enkä edes muistanut kyseistä tapahtumaa ennen kuin mainitsit sen. Olen kerran nelivuotiaana meinannut hukkua ammeeseen, mutta ihmettelenpä miksei pelko olisi tullut esiin aiemmin? Kaipa kammon esiintuleminen monien vuosien jälkeenkin on mahdollista, mutta epäilen silti. Asia, joka minua järvessä/meressä uimisessa kauhistuttaa on se, että pelkään jonkin vetävän minut pinnan alle tai että vajoan pohjaan ilman mitään syytä. Tai rannalla ollessani tulisi jokin tsunamin kaltainen ja hukuttaisi minut. Lukiessani fobioista yms. huomasin, että useassa tapauksessa käytetään nk. siedätyshoitoa. Haluaisin tietysti eroon pelostani, mutta siedätyshoito ei tule kysymykseen sillä järveen/soutelemaan meneminen saa minut lähes paniikkiin. Jopa ajatus kuristaa kurkkua. Osaisitko auttaa minua? Olisin todella kiitollinen :)