500 kiinteistöä 100 Kunnan alueelta

Mitä se on tehnyt ostamilleen kiinteistöille vai myynyt Venäläisille? Spondahan on erikoistunut Venäläiskauppaan.

Kuva: YLE Uutiset Grafiikka Kiistely kiinteistöyhtiö Spondan kiinteistökaupoista jatkuu. Valtion omistajaohjauksesta vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) katsoo blogissaan, että kohteet eivät olisi koskaan edes siirtyneet valtiolta Spondalle saati ulkomaisille sijoittajille, jos aiemmin valtiomaisuudesta vastannut Eero Heinäluoma (sd.) olisi pitänyt eduskunnalle antamistaan lupauksista kiinni. Heinäluoma sanoi sunnuntaina YLE Uutisille, että Häkämies on sekoittanut asiat pahemman kerran tuomalla esiin hänen puheensa kiinteistöyhtiö Kapiteelin kaupan yhteydessä. Kunnanjohtajat ovat syyttäneet valtiovetoista Spondaa veronmaksajien omaisuuden haaskaamisesta, kun Sponda myi vuonna 2007 satoja kiinteistöjä pilkkahintaan ruotsalaisille. Kiinteistöt oli koottu paketiksi. Osa näistä kiinteistöistä siirtyi Spondalle, kun valtio myi omistansa kiinteistöyhtiö Kapiteelin Spondalle loppuvuodesta 2006. Molempien kauppojen aikaan Heinäluoma vastasi hallituksessa valtion omaisuudesta. Heinäluoma myöntää olleensa vastuussa Kapiteelin myynnistä Spondalle, mutta Spondan kiinteistökaupat Ruotsiin ovat eri asia. - Kapiteeli-kauppa tehtiin eduskunnan ohjeiden mukaisesti. Kritiikki kuitenkin koskee Spondan myöhemmin tekemiä kauppoja. Niistä en aikoinani saanut informaatiota, Heinäluoma huomautti. Pörssiyhtiö Spondassa tämäntasoiset päätökset tekee yleensä yhtiön hallitus. Uhoa ilmassa, selvityksiä luvassa Häkämiehen blogi on päivätty lauantaille. Siihen mennessä Heinäluoma ei ollut ottanut julkisesti kantaa kunnanjohtajien arvostelemiin kauppoihin. Heinäluoma perusteli tätä avustajansa välityksellä YLE Uutisille, ettei tunne asiaa. Häkämiehen näkemyksen mukaan Heinäluoma oli kaikkea muuta kuin tietämätön asiasta. Tästä näyttönä hän pitää eduskunnan pöytäkirjoja marraskuulta 2005. Häkämiehen mukaan Heinäluoma kertoi eduskunnassa, ettei tarkoitus ole, että koko Kapiteelin omaisuus siirtyy automaattisesti myyntiin, vaan kaikki kohteet käydään erikseen ja huolella lävitse. - Marraskuussa 2006 samainen ministeri Heinäluoma toteaa, että asuntotuotantoon kelpoinen maa näissä kasvukeskuksissa irrotetaan ennen myyntiä Kapiteelista, Häkämies toistaa Heinäluoman sanoja blogissaan. Häkämies huomauttaa, että omaisuus ei olisi edes siirtynyt Spondaan saati ulkomaisille sijoittajille, jos olisi tehty kuten Heinäluoma puhui. Kauppojen laillisuutta Häkämies ei kyseenalaista. Heinäluoma on tuohtunut Häkämiehen väitteistä ja aikoo käydä läpi kauppoihin liittyvät asiakirjat

Väittelevät kirjoitti:

Kuva: YLE Uutiset Grafiikka Kiistely kiinteistöyhtiö Spondan kiinteistökaupoista jatkuu. Valtion omistajaohjauksesta vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) katsoo blogissaan, että kohteet eivät olisi koskaan edes siirtyneet valtiolta Spondalle saati ulkomaisille sijoittajille, jos aiemmin valtiomaisuudesta vastannut Eero Heinäluoma (sd.) olisi pitänyt eduskunnalle antamistaan lupauksista kiinni. Heinäluoma sanoi sunnuntaina YLE Uutisille, että Häkämies on sekoittanut asiat pahemman kerran tuomalla esiin hänen puheensa kiinteistöyhtiö Kapiteelin kaupan yhteydessä. Kunnanjohtajat ovat syyttäneet valtiovetoista Spondaa veronmaksajien omaisuuden haaskaamisesta, kun Sponda myi vuonna 2007 satoja kiinteistöjä pilkkahintaan ruotsalaisille. Kiinteistöt oli koottu paketiksi. Osa näistä kiinteistöistä siirtyi Spondalle, kun valtio myi omistansa kiinteistöyhtiö Kapiteelin Spondalle loppuvuodesta 2006. Molempien kauppojen aikaan Heinäluoma vastasi hallituksessa valtion omaisuudesta. Heinäluoma myöntää olleensa vastuussa Kapiteelin myynnistä Spondalle, mutta Spondan kiinteistökaupat Ruotsiin ovat eri asia. - Kapiteeli-kauppa tehtiin eduskunnan ohjeiden mukaisesti. Kritiikki kuitenkin koskee Spondan myöhemmin tekemiä kauppoja. Niistä en aikoinani saanut informaatiota, Heinäluoma huomautti. Pörssiyhtiö Spondassa tämäntasoiset päätökset tekee yleensä yhtiön hallitus. Uhoa ilmassa, selvityksiä luvassa Häkämiehen blogi on päivätty lauantaille. Siihen mennessä Heinäluoma ei ollut ottanut julkisesti kantaa kunnanjohtajien arvostelemiin kauppoihin. Heinäluoma perusteli tätä avustajansa välityksellä YLE Uutisille, ettei tunne asiaa. Häkämiehen näkemyksen mukaan Heinäluoma oli kaikkea muuta kuin tietämätön asiasta. Tästä näyttönä hän pitää eduskunnan pöytäkirjoja marraskuulta 2005. Häkämiehen mukaan Heinäluoma kertoi eduskunnassa, ettei tarkoitus ole, että koko Kapiteelin omaisuus siirtyy automaattisesti myyntiin, vaan kaikki kohteet käydään erikseen ja huolella lävitse. - Marraskuussa 2006 samainen ministeri Heinäluoma toteaa, että asuntotuotantoon kelpoinen maa näissä kasvukeskuksissa irrotetaan ennen myyntiä Kapiteelista, Häkämies toistaa Heinäluoman sanoja blogissaan. Häkämies huomauttaa, että omaisuus ei olisi edes siirtynyt Spondaan saati ulkomaisille sijoittajille, jos olisi tehty kuten Heinäluoma puhui. Kauppojen laillisuutta Häkämies ei kyseenalaista. Heinäluoma on tuohtunut Häkämiehen väitteistä ja aikoo käydä läpi kauppoihin liittyvät asiakirjat

Spondan historia 2007 Spondan hallitus päätti maksullisesta osakeannista, joka toteutetiin 17.1.-2.2.2007. Kerätyt varat, noin EUR 240 milj. netto, käytettiin Kapiteeli-kaupan yhteydessä nostettuun yritysostoluoton maksuun. Maaliskuussa Sponda myi strategiaansa sopimattomia kiinteistöjä EUR 401 miljoonalla Whitehall Street Real Estate Ltd ja Niam Nordic Investment Fund III:n muodostamalle rahastolle. Kaupasta saaduilla varoilla jälleenrahoitettiin Kapiteeli-kauppaa varten nostettua yritysostoluottoa. Sponda jatkaa myytyjen kiinteistöjen manageerausta. Maaliskuussa Sponda avasi oman toimiston Pietariin tukeakseen strategiansa mukaisia kasvutatoitteta Venäjällä ja vahvistaakseen paikallista markkinaosaamistaan. Vuoden lopulla Sponda omisti Venäjällä kolme toimistotaloa, yhden logistiikkakeskuksen sekä kaksi maa-aluetta Pietarin ja Moskovan alueilla. 2006 Helsingin kaupunki vahvisti City-Centerin kaavamuutoksen ja rakentaminen alkoi toukokuussa 2006. Rakennusta kiertävä "makkara" säilytetään ja ajorampit puretaan. Sponda ja Helsingin Satama allekirjoittivat lokakuussa sopimuksen, jonka mukaan Sponda vastaa Vuosaaren sataman logistiikka-alueen rakentamisesta. Helsingin tavarasatamatoiminnot siirtyvät Vuosaaren satamaan vuoden 2008 loppuun mennessä. 14.12.2006 Sponda osti kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteeli Oyj:n koko osakekannan noin 943 milj. eurolla. Spondan aseman yhtenä alan merkittävimmistä toimijoista vahvistui kaupan myötä. 2005 Spondan uudeksi toimitusjohtajaksi nimitetti diplomi-insinööri Kari Inkinen Kapiteeli Oyj:stä. 2004 City-Centerin asemakaavan muutosehdotus tulee nähtäväksi kesäkuussa 2004 ja kaupunginvaltuusto käsittelee kaavamuutoksen syksyllä. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi kaupunginmuseon ja Museoviraston lausuntoa Makkaratalon tonttien rakennusten suojeluarvosta. Museovirasto ei puolla ajoramppien ja rakennusta kiertävän ”makkaran” purkamista ja neuvottelut osapuolten välillä jatkuvat. 2003 Espoon Leppävaarassa sijaitsevan, noin 30 000 m2:n toimistokokonaisuuden markkinointi monikäyttäjäkohteena alkoi Upseerin Avec –nimisenä. City-Centerin ensimmäinen uudisosa tunnelitasolla valmistui. 1100 m2:n kauppakäytävä on osa City-Centerin uutta ilmettä. Sponda osti OKO:lta 8400 m2:n suuruisen Aleksi-Hermes –kiinteistön 53 milj. eurolla. Hermes sijaitsee Aleksanterinkadun ja Keskuskadun kulmassa ja kaupan ansiosta Spondan omistus City-Center –korttelissa laajenee Aleksanterinkadulle asti. Kaartinkaupungissa sijaitseva Havis Business Center on yksi Spondan suurista kehityskohteista. Havis Business Centeristä tulee monikäyttäjäkohde keskisuurille ja pienille yrityksille. 2002 Sponda myi Kauppakeskus Itäkeskuksen hollantilaiselle kiinteistösijoitusyhtiö Wereldhavelle 317 milj. eurolla. Sponda jätti Makkaratalon toimisto- ja liikekeskusta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen. Kaavamuutos liittyy Keskuskadun ja sen ympäristön kehittämiseen. Projektin arvioitu valmistumisaika on vuosi 2010 ja rakentamiskustannukset noin 100 milj. euroa. Projektin päättymisajankohta riippuu Helsingin kaupungin rakentaman huoltotunnelin valmistusmisajasta. 2000 Sponda osti logistiikkakiinteistöihin erikoistuneen pörssiyhtiön Castrum Oyj:n. Kauppa käsitti noin 60 logistiikkakiinteistöä. Castrum fuusioitiin Spondaan vuoden 2002 lopussa. 1999 Sponda jatkoi kiinteistöomaisuutensa keskittämistä pääkaupunkiseudulle. Leonialta (nyk. Sampo) ostettiin kiinteistöjä 1,5 mrd markalla, ml. Makkaratalo ja Unioninkadun kiinteistökokonaisuus. 1998 Spondasta tuli puhdas kiinteistösijoitusyhtiö. Sponda Oyj listautui Helsingin Pörssiin ja osakemyynti alkoi 1.6. 1997 Sponda selkeytti strategiaansa ja myi 7 mrd markan osakesalkun. 1992 Kauppakeskus Itäkeskuksen 1. laajennus valmistui ja Itäkeskuksesta tuli Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. 1991 Suomen Pankki perusti Spondan pankkikriisin yhteydessä ja SKOP:n sijoituskiinteistöt ja osakesalkku siirrettiin Spondalle. Yhteystiedot Sponda Oyj Korkeavuorenkatu 45 00130 Helsinki PL 940, 00101 Helsinki puh. 020 43131 Fax 020 431 3333 Asiakaspalvelu 020 355 6677 [email protected] Jätä palautetta Jätä yhteydenottopyyntö

mielenkiintoista kirjoitti:

Spondan historia 2007 Spondan hallitus päätti maksullisesta osakeannista, joka toteutetiin 17.1.-2.2.2007. Kerätyt varat, noin EUR 240 milj. netto, käytettiin Kapiteeli-kaupan yhteydessä nostettuun yritysostoluoton maksuun. Maaliskuussa Sponda myi strategiaansa sopimattomia kiinteistöjä EUR 401 miljoonalla Whitehall Street Real Estate Ltd ja Niam Nordic Investment Fund III:n muodostamalle rahastolle. Kaupasta saaduilla varoilla jälleenrahoitettiin Kapiteeli-kauppaa varten nostettua yritysostoluottoa. Sponda jatkaa myytyjen kiinteistöjen manageerausta. Maaliskuussa Sponda avasi oman toimiston Pietariin tukeakseen strategiansa mukaisia kasvutatoitteta Venäjällä ja vahvistaakseen paikallista markkinaosaamistaan. Vuoden lopulla Sponda omisti Venäjällä kolme toimistotaloa, yhden logistiikkakeskuksen sekä kaksi maa-aluetta Pietarin ja Moskovan alueilla. 2006 Helsingin kaupunki vahvisti City-Centerin kaavamuutoksen ja rakentaminen alkoi toukokuussa 2006. Rakennusta kiertävä "makkara" säilytetään ja ajorampit puretaan. Sponda ja Helsingin Satama allekirjoittivat lokakuussa sopimuksen, jonka mukaan Sponda vastaa Vuosaaren sataman logistiikka-alueen rakentamisesta. Helsingin tavarasatamatoiminnot siirtyvät Vuosaaren satamaan vuoden 2008 loppuun mennessä. 14.12.2006 Sponda osti kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteeli Oyj:n koko osakekannan noin 943 milj. eurolla. Spondan aseman yhtenä alan merkittävimmistä toimijoista vahvistui kaupan myötä. 2005 Spondan uudeksi toimitusjohtajaksi nimitetti diplomi-insinööri Kari Inkinen Kapiteeli Oyj:stä. 2004 City-Centerin asemakaavan muutosehdotus tulee nähtäväksi kesäkuussa 2004 ja kaupunginvaltuusto käsittelee kaavamuutoksen syksyllä. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi kaupunginmuseon ja Museoviraston lausuntoa Makkaratalon tonttien rakennusten suojeluarvosta. Museovirasto ei puolla ajoramppien ja rakennusta kiertävän ”makkaran” purkamista ja neuvottelut osapuolten välillä jatkuvat. 2003 Espoon Leppävaarassa sijaitsevan, noin 30 000 m2:n toimistokokonaisuuden markkinointi monikäyttäjäkohteena alkoi Upseerin Avec –nimisenä. City-Centerin ensimmäinen uudisosa tunnelitasolla valmistui. 1100 m2:n kauppakäytävä on osa City-Centerin uutta ilmettä. Sponda osti OKO:lta 8400 m2:n suuruisen Aleksi-Hermes –kiinteistön 53 milj. eurolla. Hermes sijaitsee Aleksanterinkadun ja Keskuskadun kulmassa ja kaupan ansiosta Spondan omistus City-Center –korttelissa laajenee Aleksanterinkadulle asti. Kaartinkaupungissa sijaitseva Havis Business Center on yksi Spondan suurista kehityskohteista. Havis Business Centeristä tulee monikäyttäjäkohde keskisuurille ja pienille yrityksille. 2002 Sponda myi Kauppakeskus Itäkeskuksen hollantilaiselle kiinteistösijoitusyhtiö Wereldhavelle 317 milj. eurolla. Sponda jätti Makkaratalon toimisto- ja liikekeskusta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen. Kaavamuutos liittyy Keskuskadun ja sen ympäristön kehittämiseen. Projektin arvioitu valmistumisaika on vuosi 2010 ja rakentamiskustannukset noin 100 milj. euroa. Projektin päättymisajankohta riippuu Helsingin kaupungin rakentaman huoltotunnelin valmistusmisajasta. 2000 Sponda osti logistiikkakiinteistöihin erikoistuneen pörssiyhtiön Castrum Oyj:n. Kauppa käsitti noin 60 logistiikkakiinteistöä. Castrum fuusioitiin Spondaan vuoden 2002 lopussa. 1999 Sponda jatkoi kiinteistöomaisuutensa keskittämistä pääkaupunkiseudulle. Leonialta (nyk. Sampo) ostettiin kiinteistöjä 1,5 mrd markalla, ml. Makkaratalo ja Unioninkadun kiinteistökokonaisuus. 1998 Spondasta tuli puhdas kiinteistösijoitusyhtiö. Sponda Oyj listautui Helsingin Pörssiin ja osakemyynti alkoi 1.6. 1997 Sponda selkeytti strategiaansa ja myi 7 mrd markan osakesalkun. 1992 Kauppakeskus Itäkeskuksen 1. laajennus valmistui ja Itäkeskuksesta tuli Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. 1991 Suomen Pankki perusti Spondan pankkikriisin yhteydessä ja SKOP:n sijoituskiinteistöt ja osakesalkku siirrettiin Spondalle. Yhteystiedot Sponda Oyj Korkeavuorenkatu 45 00130 Helsinki PL 940, 00101 Helsinki puh. 020 43131 Fax 020 431 3333 Asiakaspalvelu 020 355 6677 [email protected] Jätä palautetta Jätä yhteydenottopyyntö

Ostaja on Whitehall Street Real Estate Ltd ja Niam Nordic Investment Fund 111 Rahastot.

myyntikohteista kirjoitti:

Ostaja on Whitehall Street Real Estate Ltd ja Niam Nordic Investment Fund 111 Rahastot.

FEA KY osti Pasaatin 1.7.2008 hintaan 67 milj€ Sponda myi Pasaatin 2007 alussa 500 kiinteistön könttikaupassa yhteishintaan 401milj € Kansain välisellelle sijotusrahastolle.