olen 19-vuotias tyttö ja seurustellut poikaystäväni kanssa 3 vuotta. ollaan lähinnä ohimennen ja osittain läpällä puhuttu meidän tulevaisuudesta, mutta eilen sitten poikaystäväni päätti kosia mua.
oon vähän sekaisin nyt tästä kaikesta. haluan kihloihin ja naimisiin ja perheen - mutta vain kerran elämässäni ja sen oikean kanssa. mulla ei siis ole ollenkaan tietoa esim siitä, että haluaako mun poikaystäväni tulevaisuudessa lapsia ja mielestäni tollaiset olis kumminkin tärkeä tietää ennenku menee lupailemaan niinkin suurta asiaa kuin koko elämän viettämistä toisen kanssa.
mutta mitä tehdä, kun poikaystävä ei selvästikään ole oikein valmis juttelemaan noin isoista tulevaisuuden näkymistä? en mäkään mitään lapsia nyt vielä todellakaan halua, mutta tulevaisuudessa se on varma nakki. poikaystäväni vaan sanoo, ettei osaa vielä ajatella noin pitkälle. mä taas en halua sitoutua kehenkään sellaiseen, joka ei tiedä, että natsaako meidän tulevaisuuden näkymät keskenään.
joten kieltäydyin siis näin alustavasti koko kosinnasta. nyt vaan heräsi tällainen pelko, että mistä tiedän vietänkö vuosia jonkun kanssa yhdessä, joka haluaa tulevaisuudelta eri asioita kuin minä. milloin tällaisista asioista olisi hyvä puhua, kun vielä ollaan kumminkin nuoria ihmisiä ja kaikki ennättää muuttua? itse olen kuitenkin satalla aina suhteessa mukana ja haluan sen kestävän ja kyllä mä salaa suunnittelenkin kotia ja perhettä ja muuta miesten näkökulmasta usein ahdistavaa :D
apua, umpikujassa!
oiweuiuteie
1307
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen seurustellut oman poikaystäväni kanssa 2 vuotta, ja olemme jo ajat sitten käyneet läpi tulevaisuuden haaveemme. Kun katsoin meidät vakavasti seurustelevan, (olisikohan ollut 6 kk seurusteltuamme) aloimme puhumaan siitä, haluammeko lapsia, haluammeko naimisiin, haluammeko asuntolainaa vai vuokrakämppää, minne aiomme opiskelemaan yms yms. Ne ovat tärkeitä asioita, ja tottakai ne on toisesta tiedettävä, jos aikoo vakavissaan viettää toisen kanssa ehkä koko elämänsä. Miten poikaystäväsi voi miettiä niin pitkälle, että tietää että haluaa sinun kanssasi joskus naimisiin, jos ei tiedä edes suurinpiirtein haluaako lapsia. Kihlaus on kuitenkin lupaus avioliitosta. Hän ei vaikuta ottavan asiaa ehkä niin vakavasti kuin sinä. Sinuna istuisin hänen kanssaan alas ja alottaisin keskustelemaan ensin helpommista asioista mitä sinun pitää tietää, (avioliitto, asuntolaina, tulevat opiskelupaikat yms yms) ja sitten kysyä lapsista.