Kun nyt kaupunkilaiset taasen saapuu
kesälaitumille, neuvokaapa tai kehitelkää
käyttäytymissäännöt. Met peräkammarin
pökiöt kun ei ymmärretä näiden hienojen ja
ylikoulutettujen ihmisten ajatuksia. Voiko jutella luontevasti vai kävellä varovasti ohi. Ettei mene tuppaantumiseksi. Kun jotkut selvästi valittaa paikallisten liiallisesta vierailuinnosta.
Käytösohjeita kyselisin.
Low Lewel
6693
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
että kaikki ollaan sieltä samasta paikasta tultu ja samaan paikkaan mennään. Ollaan sitten herroja tai narreja.
Oikea gentlemanni, kiireestä kantapäähän;-)
Kyllähän paikallinen voi joskus vieraaksikin tuppautua. Tärkeää on kuitenkin lähteä ajoissa pois. ei saa olla yli 2 tuntia.
"Voiko jutella luontevasti vai kävellä varovasti ohi"
Riippuu mistä päin Suomea turisti on. Sitä voikin kysyä melkein ensimmäiseksi, jollei muuten puheesta käy ilmi. Liian henkilökohtaisia ei pidä udella, varsinkaan jos vähänkään tuntuu siltä, että kohde ei halua tehdä asioista selkoa.
Sopiva kysymys: "Oletteko kissa/koira ihmisiä?"
Epäsopiva kysymys: "Onkos teillä nuorisorikollisia, kuinka monta ja muistatteko kenen kaikkien kanssa ne on tehty?"
Parikymmentä minuuttia keskustelua on joissain piireissä pitkä aika. Kun keskusteluun alkaa kyllästyä niin jossain aletaan tekemään lähtemisen merkkejä, jossain taas keksitään joku pieni tekosyy, miksi pitää siirtyä eteen päin.
Meikäläisen taloyhtiön huoltomies on maalta ja tuskastuneena sen uteluihin (varmaan laulaisi kaikki mielenkiintoiset jutut heti kylillä) vedin sitä henkisesti halolla päähän toteamalla, että ei sitä kaikkia juttuja ventovieraille kerrota.
Kaupungissa eläminen vaatii pokkaa ja hienotunteisuutta. Tutustuin kapakassa erääseen rouvaan ja hänen miesystäväänsä. Seuraavalla kerralla rouvalla oli toinen mies mukana ja varmuuden vuoksi rouva esittelikin ensi töikseen aviomiehensä. Meikäläisellä ei ilmekään värähtänyt.
Olen asunut tässä kerrostalossa kohta 5 vuotta ja hämäläiset naapurit alkavat käymään tuttavallisiksi: Jo kolmesta naapurista käytetään puhuttaessa etunimeä.
Vieraisille menosta sovitaan etukäteen. Mikäs sen epäsopivampaa kuin että juuri kun on päättänyt vetää viikonlopun perskännit kerrankin lomallaan niin jotkut jehovat tulee oven taakse tyrkyttämään uskontoaan.
On hyvä viedä mukana pientä pehmikettä vaikkapa kahvipullat. Joskus menneinä aikoina on viety kahvipaketteja ja kukkien vienti on hienostelua arkivierailun yhteydessä, mutta toisinaan sopivaa.
Mitä luokkaeroihin tulee niin kaikkein tärkeintä niiden tiedostaminen on nuorille naimaikäisille tytöille. Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa. Eli toki pitää pyrkiä naimaan itseään parempi mies, mutta yleensä ei kannata yrittää nousta enempää kuin vain yhden pykälän. Se on tosi naurettavaa, kun joku peruskoulun laiskotellut mualaislehmä tyrkyttää itseään diplomi-insinöörille. Siitä hyvin harvoin tulee muuta kuin sanomista.
Jos sitten puhutaan täkäläisten käyttäytymisestä, niin on sanottava, että tavallinen kansanihminen osaa kyllä käyttäytyä.
Naisetkin osaavat useimmiten käyttäytyä mallikkaasti, mutta miesten parissa on tavattu aikamoisia töppäilijöitä, jopa palveluja tarjoavissa ammateissa.
Kuppiloissa tapaa ihan mukavaa väkeä, jopa asiakkaiden joukossa.
Oikein sanottu. Ongelman ydin on siinä, että täällä epäillään muualta tullutta. Lähtökohtana on tällöin sellainen seikka, että ulkopuolinen ryhtyy välittönästi arvostelemaan meitä. Sen kuvitellaan olevan sitä mieltä, että meillä ollaan yksinkertaisia ja ettei meillä tiedetä juuri mitään muun maailman menosta.
Edelleen kuvitellaan, että ulkopuolinen kertoo myöhemmin naureskellen käynnistään Mäntyharjulla ja itse mäntyharjulaisista todeten, että niillä on huono omanarvontunto.
Mitäs tuohon on paljon sanomista? Jos noin tekevät, niin oikeassa ovat, vai mitä? Ei siinä ole paljoa vastaansanomista.