Meistä on tullut hyviä ystäviä ja arvostan sitä todella paljon. Nyt pohdin keinoja, joilla kertoisin sinulle jotain, mitä et varmaan ole valmis kuulemaan. Tunteet sinua kohtaan ovat syventyneet, mutta haluan kunnioittaa rajojasi ja olen vaiennut aatoksistani ainakin toistaiseksi. Kohtaamme miltei päivittäin ja näin on varmaan tulevaisuudessakin, joten en halua turhaan hankaloittaa keskenäisiä suhteitamme. En tiedä, kuinka kanssakäymisemme sujuisi jatkossa, jos kertoisin sinulle ajatuksistani ja tunteistani. Sitäpä jään vielä toistaiseksi pohtimaan...
Tässä pohdiskelen
monadi
4745
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Samaa pohdin minäkin... enkä todellakaan tiedä kuinka kertoisin ihastumisestani vaikka kovasti haluaisin kertoa...
et voi tietää.. jos tarkoittaisit minua, niin aivan samaa olen miettinyt. mutta en uskalla ja kuitenkin pitäisi. tee siinä aloite :)
Kunpa vain olisi jokin keino lukea toisen ajatuksia ja tuntemuksia... Kovasti olen yrittänyt tilannetta tunnustella, mutta aina olen vain jotenkin jäätynyt. Jos vain jonkun merkin toinen antaisi, niin kyllä asialle tekisin jotain. Kun ei se katse pelkästään aina vain riitä...
ollaan. En edes miestä tunne, vain muutaman sanan sanonut, eikä niistäkään voi tehdä yhtään mitään johtopäätöksiä. En näe häntä enää kovin kauaa ja toivoisin jotain merkkiä, itse en kehtaa "hyökätä" kimppuun ja saattaapa hyvinkin olla perheellinen tuo mies. Tilanne on jotenkin jo epämiellyttäväkin, mun pitäisi olla aikuinen jo ainakin ikäni puolesta, mutta käyttäydyn niin kuin 20 vuotta sitten, punastelen ja suusta ei tule mitään järkevää. Toisaalta toivon hänen huomanneen, että olen ihastunut häneen, mutta toisaalta taas en, koska jos hän on perheellinen, tunnen itseni jotenkin halvaksi varatun miehen perässä hyppääjäksi, vaikka en ole mitään asialle tehnytkään, monimutkaista ja sekavaa, mutta minkä sitä tunteilleen voi, kun joku saa jalat alta niin se on sitten siinä.