yhteishuoltajuus vs. yksinhuoltajuus

Millä tavalla yksinhuoltajuus eroaa yhteishuoltajuudesta, elatusavun määrän suhteen?

Perheessä on kolme alaikäistä lasta. Yksi lapsista on enimmäkseen äitinsä luona ja yksi enimmäkseen isänsä luona
ja kolmas lapsista käy paljon isänsä luona, mutta on yöt äitinsä luona.

Isä on maksanut erosta lähtien (n.3v) kaikista lapsista elatusavun ihan normaalisti. Alussa suoraan käteen ja nyt tilille.

Miten asian voi huomioida verovähennyksissä? Täytyykö olla kuitit?

Nyt x vaimo haluaa lasten yksinhuoltajuuden? Vaikka kaksi lapsista varmaan tulee edelleen olemaan isän luona hyvin paljon. Nuorinta isä ei tahdo pakottaa vierailemaan luonaan.

Lasten vanhempien asuinpaikan väliä on vain kilometri. Joten matka ei lasten tapaamiseen ole ongelma.

Mitä äiti voittaa sillä, että hakee yksinhuoltajuutta? Millä perusteilla äiti voi sen saada? Isällä on vakituinen työ ja on ns. kunnon kansalainen.
72113
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Äiti voittaa ainakin rahallisesti jos saa yksinhuoltajuuden hän alkaa saamaan yksinhuoltajaalisää.
Älä ikinä maksa äidille ilman kuittia tai tositetta.
Älä vain pistä nimeäsi paperiin jossa luovut yhteishuollosta.
Asiasta voi päättää vain ja ainoastaan käräjäoikeus.

Äänestä
  • Esimerkiksi passia hakiessa alaikäiselle lapselle tarvitaan molempien huoltajien allekijoitukset. Eli yhteishuoltajuudessa toinen vanhemmista voi estää lapsen ulkomaille matkustamisen.

    Äänestä

  • Kepa kirjoitti:

    Esimerkiksi passia hakiessa alaikäiselle lapselle tarvitaan molempien huoltajien allekijoitukset. Eli yhteishuoltajuudessa toinen vanhemmista voi estää lapsen ulkomaille matkustamisen.

    Toinen mikä tuli mieleen on sukunimen vaihto. Usein uudelleen avioituessa halutaan vaihtaa myös pienten lasten sukunimet ja sekään ei onnistu jos toinen yhteishuoltajista vastustaa.

    Äänestä

  • Ei tarvitse olla yksinhuoltaja sanan siinä merkityksessä että saa lapsilisään yksinhuoltajakorotuksen!!!!

    Voi olla yhteishuoltosopimus j asilti saa lisän. Tarkoittaa vain sitä, ettei vanhempi elä avoliitossa kenenkään kanssa!

    Äänestä

Laki lapsen huolosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361

"3 §

Lapsen huoltajat

Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt joille lapsen huolto on uskottu.

Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon.

4 §

Huoltajan tehtävät

Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin 1 §:ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista.

Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on kiinnitettävä huomiota lapsen mielipiteeseen ja toivomuksiin.

Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, jollei laissa ole toisin säädetty.

5 §

Huoltajien yhteistoiminta

Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty.

Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat kuitenkin päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi."

"7 §

Vanhempien sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Vanhemmat voivat sopia siitä,

1) että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti;

2) että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;

3) että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle;

4) että lapsella on oikeus vanhempien sopimalla tavalla pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.

8 §

Sopimuksen vahvistaminen

Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti ja se on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsella on asuinpaikka. Sosiaalilautakunnan on, harkitessaan voidaanko sopimus vahvistaa, otettava huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset siten kuin 10 ja 11 §:ssä säädetään. Sopimus on jätettävä vahvistamatta, jos kumpikaan lapsen vanhemmista ei ole lapsen huoltaja. (4.3.1994/186)

Sopimus, jonka sosiaalilautakunta on vahvistanut, on voimassa ja voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös.

9 §

Tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Tuomioistuin voi päättää,

1) että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti;

2) että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;

3) että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle;

4) että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa;

5) että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.

Jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia, voi tuomioistuin uskoa lapsen huollon 1 momentin 4 kohdan mukaisesti vanhempien sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle vain, jos tähän on lapsen kannalta erittäin painavia syitä.

Tuomioistuin voi tarvittaessa antaa määräyksiä huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä, jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken. Tapaamisoikeudesta päättäessään tuomioistuimen tulee antaa tarkemmat määräykset tapaamisen ja luonapidon ehdoista.

Tuomioistuimen on ratkaistessaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia otettava huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset siten kuin 10 ja 11 §:ssä säädetään."
----------------------

Aarrghh:
"Millä tavalla yksinhuoltajuus eroaa yhteishuoltajuudesta, elatusavun määrän suhteen?"

Vastaus:
Ei mitenkään. Ratkaisevaa ei ole yksin- tai yhteishuoltajuus, vaan se, kumman luona lapsi asuu. Yksinhuoltajuudessa lapsi tietysti myös asuu huoltajansa luona.

"Isä on maksanut erosta lähtien (n.3v) kaikista lapsista elatusavun ihan normaalisti. Alussa suoraan käteen ja nyt tilille."

Normaalisti? Lienee siis olemassa vahvistettu sopimus tai oikeuden päätös, jota isä noudattaa.

"Miten asian voi huomioida verovähennyksissä? Täytyykö olla kuitit?"

Maksaja saa elatusvelvollisuusvähennyksen, jonka suuruus on 1/8 maksetun elatusavun määrästä, kuitenkin enintään 80 euroa alaikäistä lasta kohden vuodessa. Kuitti täytyy olla.

"Mitä äiti voittaa sillä, että hakee yksinhuoltajuutta? Millä perusteilla äiti voi sen saada? Isällä on vakituinen työ ja on ns. kunnon kansalainen."

Edellä lainatun 4 §:n mukaan huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Näitä ovat esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvät kysymykset (huollosta erotettu ei esim. ilman huoltajan lupaa saa tietoja lapselle suoritetuista terveydenhuollon toimenpiteistä), koulun valinta, sukunimen vaihtaminen, passin hankkiminen. Tosin passin voi nyttemmin lapselle saada myös huollosta erotettu vanhempi, jos passiviranomainen katsoo, että se ei ole lapsen edun vastaista. - Jos lapsi on vanhempiensa yhteisessä huollossa, nämä tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, yksinhuollossa päätökset voi tehdä huoltaja yksin.
---------------------

"10 §

Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Tässä tarkoituksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten huolto ja tapaamisoikeus parhaiten toteutuvat vastaisuudessa.

Asia, joka koskee lapsen huollon uskomista molemmille vanhemmille tai toiselle vanhemmalle taikka tapaamisoikeutta, on ratkaistava vanhempien sopimalla tavalla, jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia eikä ole aihetta olettaa, että tämä ratkaisu olisi vastoin lapsen etua.

11 §

Lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittäminen

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on selvitettävä lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista, jos vanhemmat eivät ole asiasta yksimieliset, jos lapsi on muun henkilön kuin huoltajansa hoidettavana taikka jos tätä muutoin on pidettävä lapsen edun kannalta aiheellisena.

Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti ja ottaen huomioon lapsen kehitysaste sekä siten, että tästä ei aiheudu haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa välisille suhteille.

12 §

Sopimuksen ja päätöksen muuttaminen

Sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta."
---------------------

Jos isä on ns. kunnon kansalainen, voimassa olevan huoltoa koskevan sopimuksen tai päätöksen muuttaminen ei ole todennäköistä. Jos muuttamista vaaditaan, hakijan on osoitettava, että voimassa oleva päätös ei ole lapsen edun mukainen jostain syystä, esimerkiksi siitä, että yhteishuolto ei ole toiminut. Toimimattomuuteen voi olla erilaisia syitä; tärkein lienee se, että vanhempien välit ovat pysyvästi siinä määrin riitaiset, että he eivät pysty keskustelmaan keskenään lasta koskevista asioista.

Huollon muuttaminen, jos asiasta vallitsee huoltajien kesken erimielisyys, on pitkä prosessi, kaikkineen ainakin Helsingissä yli vuoden pituinen. Prosessi on sen verran vaikea, että jos asia menee tälle asteelle, on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen.

Äänestä
  • Korjaus:

    Muistin 1998 säädetyn passilain muutoksen väärin. Muutos merkitsee, että toinen yhteishuoltajista voi saada alaikäiselle lapselle oman passin, vaikka toinen huoltaja olisi evännyt suotumuksensa tähän. (Aikaisemmin tämä ei ollut mahdollista.)

    "Passilaki 22.8.1986/642
    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

    "5 §

    Alaikäisen passi

    Alaikäiselle annetaan passi, jos hänen huoltajansa siihen suostuvat.

    Viittätoista vuotta nuorempi Suomen kansalainen merkitään pyynnöstä hänen huoltajanaan olevan vanhempansa henkilökohtaiseen passiin, jos muut huoltajat siihen suostuvat.

    Huoltaja voi antaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetun suostumuksensa passin kelpoisuusalueen tai voimassaoloajan osalta rajoitettuna.

    Jos joltakin huoltajalta ei matkan, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi voida saada 1 tai 2 momentissa tarkoitettua suostumusta ja jos ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi kohtuutonta haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Jos huoltaja on evännyt suostumuksensa, passi voidaan kuitenkin antaa alaikäiselle, jos sen antamatta jättäminen olisi selvästi vastoin lapsen etua ja jos voidaan pitää ilmeisenä, ettei lasta vastoin huoltajan suostumusta muutoin kuin tilapäisesti viedä toiseen valtioon. (16.1.1998/14)

    Sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin on velvollinen antamaan passin antavan viranomaisen pyynnöstä lausunnon siitä, onko passin epääminen selvästi vastoin lapsen etua. Viranomainen antaa lausunnon niissä tapauksissa, joissa viranomaisella on ennestään hallussaan alaikäistä tai hänen huoltajiaan koskevia tietoja. Lausuntoon voidaan ottaa myös sellaista tietoa, joka sosiaalihuoltolain 57 §:n 1 momentin mukaan on pidettävä salassa, jos tämä on lapsen edun kannalta välttämätöntä. (16.1.1998/14)"

    Äänestä

  • Siis elätysvelvollisuudesta saa jotain verohyvitystä? Mutta jos elättää omaa perhettään, niin ei saa mitään hyvitystä.

    Saamari sentään, pitää kai itsekkin ottaa ero ja alkaa maksamaan lapsista elatusmaksua, niin siitä saisi verohyvityksen. Elettäisiin ihan niin kuin tähänkin asti, mutta maksaisin koko palkaani aina elatustukena lapsille.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Aarrghh kirjoitti:

Millä tavalla yksinhuoltajuus eroaa yhteishuoltajuudesta, elatusavun määrän suhteen?

Perheessä on kolme alaikäistä lasta. Yksi lapsista on enimmäkseen äitinsä luona ja yksi enimmäkseen isänsä luona
ja kolmas lapsista käy paljon isänsä luona, mutta on yöt äitinsä luona.

Isä on maksanut erosta lähtien (n.3v) kaikista lapsista elatusavun ihan normaalisti. Alussa suoraan käteen ja nyt tilille.

Miten asian voi huomioida verovähennyksissä? Täytyykö olla kuitit?

Nyt x vaimo haluaa lasten yksinhuoltajuuden? Vaikka kaksi lapsista varmaan tulee edelleen olemaan isän luona hyvin paljon. Nuorinta isä ei tahdo pakottaa vierailemaan luonaan.

Lasten vanhempien asuinpaikan väliä on vain kilometri. Joten matka ei lasten tapaamiseen ole ongelma.

Mitä äiti voittaa sillä, että hakee yksinhuoltajuutta? Millä perusteilla äiti voi sen saada? Isällä on vakituinen työ ja on ns. kunnon kansalainen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu