Vanhojen savusaunan hirsien peseminen?

hirren vuoleminen? Veistäminen onnistuu piilulla tai kuulemma rälläkällä johon asennetaan vuolulaikka? Jokatapauksessa varauksen reunat jää mustiksi ja jos niitä lähtee nyt vaikka vuolemaan, varaukset irvistää sen jälkeen helposti. Joka tapauksessa lopputulos on kirjava varsinkin äkkinäisen jäliltä..Pesu ehkä järkevin tapa ja sen jälkeen sävytettyä saunasuojaa pintaan jos tarvetta ilmenee..Eikö se savusauna voivi jatkossakin olla uudella paikalla savusauna? Jatkuvalämmitteinen versio erikseen arkikäyttöön?

tarkoittaa kirjoitti:

hirren vuoleminen? Veistäminen onnistuu piilulla tai kuulemma rälläkällä johon asennetaan vuolulaikka? Jokatapauksessa varauksen reunat jää mustiksi ja jos niitä lähtee nyt vaikka vuolemaan, varaukset irvistää sen jälkeen helposti. Joka tapauksessa lopputulos on kirjava varsinkin äkkinäisen jäliltä..Pesu ehkä järkevin tapa ja sen jälkeen sävytettyä saunasuojaa pintaan jos tarvetta ilmenee..Eikö se savusauna voivi jatkossakin olla uudella paikalla savusauna? Jatkuvalämmitteinen versio erikseen arkikäyttöön?

Lue lisää

No vuollaan semmoisella mitä meilläpäin sanotaan vuolupuukoksi - muualla kai vuoluraudaksi. Se on semmoinen kaareva terä, jossa on kahvat molemmissa päissä. Vanhan hirren vuoleskelu käy hitaammin kuin tuoreen.

Veistää ei ole pakko piilulla, kyllä tavallisellakin kirveellä voi veistää ja jälki on jopa kauniimpi - tosin kauneus on katsojan silmässä.

Pesu juuriharjalla on myös koeteltu konsti - saippuaa ei välttämättä tarvita lainkaan. Nuohoojilla on noki-imuri ja silläkin lähtee jo melko puhtaaksi.

Oletko ennen siirtänyt hirsirakennuksia? Tuolla jo muistutettiinkin, että hirret pitää merkitä etteivät sekaannu. Jos sekaantuvat, niistä ei enää tule ehjää rakennusta. Onnea matkaan.

puhtaaksi kirjoitti:

No vuollaan semmoisella mitä meilläpäin sanotaan vuolupuukoksi - muualla kai vuoluraudaksi. Se on semmoinen kaareva terä, jossa on kahvat molemmissa päissä. Vanhan hirren vuoleskelu käy hitaammin kuin tuoreen.

Veistää ei ole pakko piilulla, kyllä tavallisellakin kirveellä voi veistää ja jälki on jopa kauniimpi - tosin kauneus on katsojan silmässä.

Pesu juuriharjalla on myös koeteltu konsti - saippuaa ei välttämättä tarvita lainkaan. Nuohoojilla on noki-imuri ja silläkin lähtee jo melko puhtaaksi.

Oletko ennen siirtänyt hirsirakennuksia? Tuolla jo muistutettiinkin, että hirret pitää merkitä etteivät sekaannu. Jos sekaantuvat, niistä ei enää tule ehjää rakennusta. Onnea matkaan.

Lue lisää

kuorimaraudaksi tai vuoluraudaksi. Tavallisella kirveellä jos yrittää seinäpintoja piiluta lopputuloksena on pelkästään veriset rystyset..

kutsutaan kirjoitti:

kuorimaraudaksi tai vuoluraudaksi. Tavallisella kirveellä jos yrittää seinäpintoja piiluta lopputuloksena on pelkästään veriset rystyset..

Meilläpäin kuorimaraudassa on pitkä varsi - savolaiset sanovat sellaista petkeleeksi.
Tavallisella kirveellä ei tietenkään pystyseinää veistetä, vaan hirttä kerrallaan. Eihän piilu nyt ole ainoa työkalu, jolla saa seinäpintaa aikaiseksi... Seinähirret voi myös höylätä, jos siistiä pintaa haluaa.

Vuolupuukko ja kuorimara kirjoitti:

Meilläpäin kuorimaraudassa on pitkä varsi - savolaiset sanovat sellaista petkeleeksi.
Tavallisella kirveellä ei tietenkään pystyseinää veistetä, vaan hirttä kerrallaan. Eihän piilu nyt ole ainoa työkalu, jolla saa seinäpintaa aikaiseksi... Seinähirret voi myös höylätä, jos siistiä pintaa haluaa.

Lue lisää

Miksi annat ohjeita työhön josta et mitään tiedä, et ole nähnyt kenenkään tekevän, etkä henkilökohtaisesti ole edes kokeillut suoriutua?

Seinäpinnat yleensä veistetään vasta kun seinät on valmiina. Veistämisellä tasoitetaan hirsien pinnat suoriksi kasaustöiden jälkeen. Jos hirrenpinta veistetään irrallaan, ei toivottuun suoraan seinäpintaan päästä. Arvostetuin veistojälki on lempinimeltään sonnin nuolema. Siinä maalut on tarkasti ylhäältä alas samassa linjassa. Työnä vaikeaa ja onnistuu kokeneelta veistäjältä. Perinteisin työkalu työhön on piilukirves joka on ominaisuuksiensa puolesta suunniteltu kyseiseen työstötapaan. Joskus on telsoakin käytetty mutta kuten edellä mainittiin tavallisella kirveellä ei seinäpintojen työstäminen onnistu. Nykyään voi rälläkkään asentaa vuolulaikan jolla pyritään kopioimaan veistojälkeä. Paitsi seinien suoristamiseksi, piiluamisella tavoiteltiin kaunista seinäpintaa ja solukon tukkeutuessa pinnasta tuli myös kestävämpi.

Petkeleellä on joskus osittain kuorittu polttopuita kuivumisen nopeuttamiseksi. Hirrentyöstämisessä vastaavasti käytetään kuorimarautaa. Kaksi eri asiaa..

Kyllä, kerran olen nähnyt seinäpintoja työstettävän sähköhöylällä. Järkyttävän näköistä jälkeä mutta se on varmaan niitä makuasioita? Ompa tullut vastaan myös vanha hirsipinta mikä oli hiekkapuhallettu!?!

tollisko. kirjoitti:

Miksi annat ohjeita työhön josta et mitään tiedä, et ole nähnyt kenenkään tekevän, etkä henkilökohtaisesti ole edes kokeillut suoriutua?

Seinäpinnat yleensä veistetään vasta kun seinät on valmiina. Veistämisellä tasoitetaan hirsien pinnat suoriksi kasaustöiden jälkeen. Jos hirrenpinta veistetään irrallaan, ei toivottuun suoraan seinäpintaan päästä. Arvostetuin veistojälki on lempinimeltään sonnin nuolema. Siinä maalut on tarkasti ylhäältä alas samassa linjassa. Työnä vaikeaa ja onnistuu kokeneelta veistäjältä. Perinteisin työkalu työhön on piilukirves joka on ominaisuuksiensa puolesta suunniteltu kyseiseen työstötapaan. Joskus on telsoakin käytetty mutta kuten edellä mainittiin tavallisella kirveellä ei seinäpintojen työstäminen onnistu. Nykyään voi rälläkkään asentaa vuolulaikan jolla pyritään kopioimaan veistojälkeä. Paitsi seinien suoristamiseksi, piiluamisella tavoiteltiin kaunista seinäpintaa ja solukon tukkeutuessa pinnasta tuli myös kestävämpi.

Petkeleellä on joskus osittain kuorittu polttopuita kuivumisen nopeuttamiseksi. Hirrentyöstämisessä vastaavasti käytetään kuorimarautaa. Kaksi eri asiaa..

Kyllä, kerran olen nähnyt seinäpintoja työstettävän sähköhöylällä. Järkyttävän näköistä jälkeä mutta se on varmaan niitä makuasioita? Ompa tullut vastaan myös vanha hirsipinta mikä oli hiekkapuhallettu!?!

Lue lisää

Kukahan hirsikurssin käynyt kirjanoppinut sinäkin olet, kun et oikeasti asioista mitään tiedä? Vai onko lukutaidossasi vikaa?
Kyllä on oppi ja tieto hävinnyt maan rakoon - jollei ole ensimmäiseen hirsikurssin oppivihkoon sattunut osumaan... Niitä samoja juttuja nyt toistellaan vuosikymmenestä toiseen eikä yritetä tarpeeksi omilla aivoilla ajatella.

Jos valmis seinä pitää tasoittaa , niin tietysti se veistetään piilulla ja siitä tulee niitä pystyjuonteita -. maaluja. Meillä täälllä Karjalassa ei ole piilua käytettyä kuin aniharvoin ja silti ovat seinät suorat. Piilu on enemmänkin ruotsalaisten sun muiden länsipuolelaisten juttuja. Meidän puolessa on kokonaisia kyliä, joissa ei ole yhtään piiluttua hirsirakennusta.

Kirveellä täällä seinät tasoitettu sitä myöten kun on nostettu ja siistimpi jälki on tullut kuin piiluamisella. Piiluamisesta jää niitä rrumia osoisia aaltoja. Mutta katsojan silmässähän se kauneus onkin. Kuka mihin on tottunut ja nykyään kenet mihin on opetettu.

Telsoa ei ole oikeitten hirsirakennusten tekoaikaan käytetty koskaan seinän veistoon. Telsoa yrittivät käyttää ne, jotka uudestaan ja tyhjästä aloittivat hirsirakentamisen 1970-luvulla, kun eivät enää tienneet mikä piilu oli ja miten sitä käytettiin. Heillä oli intoa, mutta eivät tunteneet ilmeisesti enää ketään. jolta olisivat voineet kysyä, miten asiat oikeasti tehtiin. Niinpä kaverit sitten yrittivät keksiä polkupyörän uudelleen ja kalkuttivat piilunjälkeä seinään telsolla. Kovin vaikeata kuului olleen.

Petkele ja etenkin kuorimarauta tarkoittavat eri puolilla maata kovin eri työkaluja.

Petkeleellä - eli meidän maakunnan kuorimaraudalla - siis sillä keppivartisella - ei paitsi jotkut kuorivat polttopuita, mutta eristyisesti sillä kuorittiin riukuja, niitä taas meni rakennuksiin ja aitoihinkin, etenkin naulattuun riukuaitaan.

Hirrenkuorimisessa käytetään nykyaikana pelkkää vuolupuukkoa - eli sitä sinun kuorimarautaasi - aikaisemmin käytettiin myös petkelettä - eli sitä jota myö sanommo kuorimarauvaks - kun ei niin tarkkaa jälkeä tarvittu.

Kyllä sitä hiekkapuhallusta on tehty paljonkin taannoisina aikoina -olisko ollu 1980-luvulla? - ja aikamoisen rumaa jälkeä sillä tulikin. Olipahan yksi epäonnistunut kokeilu muiden joukossa.

Mur-mur-mur kirjoitti:

Kukahan hirsikurssin käynyt kirjanoppinut sinäkin olet, kun et oikeasti asioista mitään tiedä? Vai onko lukutaidossasi vikaa?
Kyllä on oppi ja tieto hävinnyt maan rakoon - jollei ole ensimmäiseen hirsikurssin oppivihkoon sattunut osumaan... Niitä samoja juttuja nyt toistellaan vuosikymmenestä toiseen eikä yritetä tarpeeksi omilla aivoilla ajatella.

Jos valmis seinä pitää tasoittaa , niin tietysti se veistetään piilulla ja siitä tulee niitä pystyjuonteita -. maaluja. Meillä täälllä Karjalassa ei ole piilua käytettyä kuin aniharvoin ja silti ovat seinät suorat. Piilu on enemmänkin ruotsalaisten sun muiden länsipuolelaisten juttuja. Meidän puolessa on kokonaisia kyliä, joissa ei ole yhtään piiluttua hirsirakennusta.

Kirveellä täällä seinät tasoitettu sitä myöten kun on nostettu ja siistimpi jälki on tullut kuin piiluamisella. Piiluamisesta jää niitä rrumia osoisia aaltoja. Mutta katsojan silmässähän se kauneus onkin. Kuka mihin on tottunut ja nykyään kenet mihin on opetettu.

Telsoa ei ole oikeitten hirsirakennusten tekoaikaan käytetty koskaan seinän veistoon. Telsoa yrittivät käyttää ne, jotka uudestaan ja tyhjästä aloittivat hirsirakentamisen 1970-luvulla, kun eivät enää tienneet mikä piilu oli ja miten sitä käytettiin. Heillä oli intoa, mutta eivät tunteneet ilmeisesti enää ketään. jolta olisivat voineet kysyä, miten asiat oikeasti tehtiin. Niinpä kaverit sitten yrittivät keksiä polkupyörän uudelleen ja kalkuttivat piilunjälkeä seinään telsolla. Kovin vaikeata kuului olleen.

Petkele ja etenkin kuorimarauta tarkoittavat eri puolilla maata kovin eri työkaluja.

Petkeleellä - eli meidän maakunnan kuorimaraudalla - siis sillä keppivartisella - ei paitsi jotkut kuorivat polttopuita, mutta eristyisesti sillä kuorittiin riukuja, niitä taas meni rakennuksiin ja aitoihinkin, etenkin naulattuun riukuaitaan.

Hirrenkuorimisessa käytetään nykyaikana pelkkää vuolupuukkoa - eli sitä sinun kuorimarautaasi - aikaisemmin käytettiin myös petkelettä - eli sitä jota myö sanommo kuorimarauvaks - kun ei niin tarkkaa jälkeä tarvittu.

Kyllä sitä hiekkapuhallusta on tehty paljonkin taannoisina aikoina -olisko ollu 1980-luvulla? - ja aikamoisen rumaa jälkeä sillä tulikin. Olipahan yksi epäonnistunut kokeilu muiden joukossa.

Lue lisää

Kritiikkiä löytyy ja sitten toistat kuitenkin samat asiat?

Eiköhän ne karjalankin seinähirret ole pääasiassa raskailla piiluilla tai pälsimispiiluilla pelkattu ennen seinille nostamista? Sahat tuli käyttöön hiukan myöhemmin. Alueellisia eroja on kyllä paljon, sehän on selvä asia. Jos joku on tavallisella kirveellä seinät pelkannu, nostan hattua henkilökohtaisesti (kevyellä kirveellä pelkkaaminen on he..tin kova työ!).

Kirjanoppineesta sen verran että hirrenveisto on tuttua ihan käytännön tasolla. Kengityshommista uudisrakentamiseen. Enkä tarkoita mitään sorvihirsipystytyksiä vaan perinteisillä työtavoilla ja työkaluilla. Työkalut on pitänyt teettää sepällä koska eihän niitä rautakaupan hyllystä löydy (hollihaat, harpit, taltat, telsot ja se piilukirves). Vanhoja billnäsin kirveitä onneksi löytyy vielä hyvin. Erinomaisia esim. nurkkien veistossa. Mitä piiluamiseen tulee, miellyttää se omaa silmää eniten hirsipinnan koristeluna. Ja on vaikeaa itselle vieläkin, on sen verran vaikeaa työtä. Telsoa olen käyttänyt pelkästää varausten pohjien viimeistelyssä. Tämän päivän hirrenveisto yleensä tarkoittaa moottorisahaveistäjiä. Eli varaukset ja nurkat tehdään moottorisahalla. Kirvestä ei useasti enää kirvesmiehen työkalupakista edes löydy.

Ihmetyttää vieläkin kuinka tavallisella kirveellä seinäpintoja veistetään? Itselläkin on tosin yksi normaalia raskaampi billnäsin kirves jossa oli käännettävä varsi että molemminpuolinen veistäminen onnistuu. On edelleenkin mutta henk. koht. mielipide on että piilu on tarkoitukseen huomattavasti parempi työkalu. Maalunveisto tuskin on välttämätöntä mutta se on vaikeaa ja sen takia arvostettua käsityötä. Kyllähän sen pinnan voi tasaisemmaksikkin jättää jos haluaa. Sekin on tullut tehtyä silloin kun hirrenpintaan on oikaisemisen jälkeen asennettu esim. puukuitulevy.

Petkeleellä voi karkiasti poistaa kuorta mutta ei sillä itse pintaa vuole pirukaan. Mistä lähtien riukuaitojen pystytys on tehty naulaamalla?

niinku mitä? kirjoitti:

Kritiikkiä löytyy ja sitten toistat kuitenkin samat asiat?

Eiköhän ne karjalankin seinähirret ole pääasiassa raskailla piiluilla tai pälsimispiiluilla pelkattu ennen seinille nostamista? Sahat tuli käyttöön hiukan myöhemmin. Alueellisia eroja on kyllä paljon, sehän on selvä asia. Jos joku on tavallisella kirveellä seinät pelkannu, nostan hattua henkilökohtaisesti (kevyellä kirveellä pelkkaaminen on he..tin kova työ!).

Kirjanoppineesta sen verran että hirrenveisto on tuttua ihan käytännön tasolla. Kengityshommista uudisrakentamiseen. Enkä tarkoita mitään sorvihirsipystytyksiä vaan perinteisillä työtavoilla ja työkaluilla. Työkalut on pitänyt teettää sepällä koska eihän niitä rautakaupan hyllystä löydy (hollihaat, harpit, taltat, telsot ja se piilukirves). Vanhoja billnäsin kirveitä onneksi löytyy vielä hyvin. Erinomaisia esim. nurkkien veistossa. Mitä piiluamiseen tulee, miellyttää se omaa silmää eniten hirsipinnan koristeluna. Ja on vaikeaa itselle vieläkin, on sen verran vaikeaa työtä. Telsoa olen käyttänyt pelkästää varausten pohjien viimeistelyssä. Tämän päivän hirrenveisto yleensä tarkoittaa moottorisahaveistäjiä. Eli varaukset ja nurkat tehdään moottorisahalla. Kirvestä ei useasti enää kirvesmiehen työkalupakista edes löydy.

Ihmetyttää vieläkin kuinka tavallisella kirveellä seinäpintoja veistetään? Itselläkin on tosin yksi normaalia raskaampi billnäsin kirves jossa oli käännettävä varsi että molemminpuolinen veistäminen onnistuu. On edelleenkin mutta henk. koht. mielipide on että piilu on tarkoitukseen huomattavasti parempi työkalu. Maalunveisto tuskin on välttämätöntä mutta se on vaikeaa ja sen takia arvostettua käsityötä. Kyllähän sen pinnan voi tasaisemmaksikkin jättää jos haluaa. Sekin on tullut tehtyä silloin kun hirrenpintaan on oikaisemisen jälkeen asennettu esim. puukuitulevy.

Petkeleellä voi karkiasti poistaa kuorta mutta ei sillä itse pintaa vuole pirukaan. Mistä lähtien riukuaitojen pystytys on tehty naulaamalla?

Lue lisää

Moottorisahahommiksihan hirsirakentaminen on mennyt. Yksi kun aloittaa niin rahasta tekevien on seurattava mukana. Jonkin verranhan siinä entisiä taitoja samalla pyrkii unohtumaan tarpeettomina.

Vanhan ajan kirvesmiehen kirves oli/on selvästi raskaampi kuin esimerkiksi nykyinen Fiskarsin muovilenkkivartinen kirves. Sillä ne on seinät enimmäkseen veistetty. Kyllä sillä onnistuu, joskin erilaista työtähän se on kuin piilulla tai edes parrinvestokirveel.

Petkeleellä - siis meijen kuorimarauval - kuoritaan ei vuolla. Nykyisin ei enää jätetä kuorimajäljelle hirsiä, mutta ennen vanhaan jätettiin turhemmissa rakennuksissa ja rakenteissa.

Missä päin maata sanotaan vitsoilla sidottua aitaa "riukuaidaksi"? Jossain Oulun puolessako?
Meillä - ja luullakseni koko eteläisessä Suomessa - riukuaita tarkoittaa tai tarkoitti silloin kun niitä vielä oli, nimenomaan paksuihin pystytolppiin pyöreistä, kuorituista riu'uista naulattua aitaa.

Silloin kun oikeasti tehtiin puusta aitoja, niin aidakset särettiin eli halottiin propsipuunkokoisista rungoista. Yhdestä rungosta tuli vähintään kaksi aidasta, paksummasta neljä tai kahdeksankin. Pyöreitä puita eli riukuja käytettiin aitoihin aika vähän. Särjetyistä puista tehtyä ja vitsaksilla sidottua aitaa sanottiin ainakin täällä silloin pelkästän aidaksi, jos piti tarkentaa niin särentä- tai särentöaidaksi, joskus aidasaidaksi ja joskus jopa vitsasaidaksi. Taitaa olla joka pitäjässä oma tarkennusnimensä vitsoilla sidotulle aidalle.
No, nythän propsipuusta saa rahaa ja sitoma-aitoja tehdään yleensä riu'uista, näytin vuoksi. Eivätkä ne pitäisi enää vanhaa lehmääkään, koska ovat hataria uudesta lähtien. Mutta maiseman kaunistukseksihan ne on tehtykin.

Kauankohan niitä vanhoja Billnäsin kirveitä vielä riittää kirvesmiehille, kun niistä alkaa tulla jo keräilykappaleita? Jotkut rohmuavat niitä kymmenittäin seinänkoristeiksi...
tai no, Ruotsistahan sitä saa sikäläisiä kirvesmiehen kirveitä uusiakin.

Painava kirves kirjoitti:

Moottorisahahommiksihan hirsirakentaminen on mennyt. Yksi kun aloittaa niin rahasta tekevien on seurattava mukana. Jonkin verranhan siinä entisiä taitoja samalla pyrkii unohtumaan tarpeettomina.

Vanhan ajan kirvesmiehen kirves oli/on selvästi raskaampi kuin esimerkiksi nykyinen Fiskarsin muovilenkkivartinen kirves. Sillä ne on seinät enimmäkseen veistetty. Kyllä sillä onnistuu, joskin erilaista työtähän se on kuin piilulla tai edes parrinvestokirveel.

Petkeleellä - siis meijen kuorimarauval - kuoritaan ei vuolla. Nykyisin ei enää jätetä kuorimajäljelle hirsiä, mutta ennen vanhaan jätettiin turhemmissa rakennuksissa ja rakenteissa.

Missä päin maata sanotaan vitsoilla sidottua aitaa "riukuaidaksi"? Jossain Oulun puolessako?
Meillä - ja luullakseni koko eteläisessä Suomessa - riukuaita tarkoittaa tai tarkoitti silloin kun niitä vielä oli, nimenomaan paksuihin pystytolppiin pyöreistä, kuorituista riu'uista naulattua aitaa.

Silloin kun oikeasti tehtiin puusta aitoja, niin aidakset särettiin eli halottiin propsipuunkokoisista rungoista. Yhdestä rungosta tuli vähintään kaksi aidasta, paksummasta neljä tai kahdeksankin. Pyöreitä puita eli riukuja käytettiin aitoihin aika vähän. Särjetyistä puista tehtyä ja vitsaksilla sidottua aitaa sanottiin ainakin täällä silloin pelkästän aidaksi, jos piti tarkentaa niin särentä- tai särentöaidaksi, joskus aidasaidaksi ja joskus jopa vitsasaidaksi. Taitaa olla joka pitäjässä oma tarkennusnimensä vitsoilla sidotulle aidalle.
No, nythän propsipuusta saa rahaa ja sitoma-aitoja tehdään yleensä riu'uista, näytin vuoksi. Eivätkä ne pitäisi enää vanhaa lehmääkään, koska ovat hataria uudesta lähtien. Mutta maiseman kaunistukseksihan ne on tehtykin.

Kauankohan niitä vanhoja Billnäsin kirveitä vielä riittää kirvesmiehille, kun niistä alkaa tulla jo keräilykappaleita? Jotkut rohmuavat niitä kymmenittäin seinänkoristeiksi...
tai no, Ruotsistahan sitä saa sikäläisiä kirvesmiehen kirveitä uusiakin.

Lue lisää

Joo onhan ne yhensortin kirveitä nekin, itseltäkin pari löytyy. Aika kaukana perinteisistä suomalaisista kirveistä mutta asiansa ajaa. Terälaatu kaupankirveeksi jopa hyvä.

Vanhat billnäsin kirveet on paitsi metsätöissä toimivia, sopivia myös hirren veistossa (nurkat yms.). Mutta teräkulmat ja rakenne muutenkin epäedullinen seinäpintojen veistoon. Kuka ei usko ei ole yksinkertaisesti kokeillut. Teoria ja käytäntö on usein kaksi eri asiaa. Kuten on myös laita luulemisella ja tietämisellä. Parhaat neuvot tulee yleensä asiasta tietämättömiltä. Neuvot loppuu yleensä siinä vaiheessa kun neuvojalle iskee kirveen kouraan ja pyytää näyttämään mallia kun tietämystä tuntuu löytyvän. Siihempä ne neuvomiset sitten loppuukin..Jos perinteisellä halkokirveellä yrittää seinäpintoja veistää on lopputuloksena pelkästään veriset rystyset. Ainakin itseltä löytyy jokaiselle työstötavalle suunniteltu oma kirves. Piiluissa akkainmallikin taitaa mennä yli kahdenkilon painonsa puolesta. Kevyemmällä kirveellä työ muuttuu hakkaamiseksi kun piilun paino vastaavasti tekee puolet työstä. Painoluokat ja terämallit tarpeen mukaan mutta..Antaapa olla ettei mene inttämiseksi. Sovitaan että ne on niitä alueellisia eroja ja tapoja mitä seinäpintojen veistoon tulee. Toinen tykkää äidistä ja toinen isoäidistä.

Teollisesti valmistettu versio käsinveistetyn tilalle? Kuningasidea tai sitte ei..

hirret! Liian monta vanhaa hirsikehikkoa on pistetty polttopuiksi kun on päässy numerointi "unohtumaan"?

Matalien pukkien päälle yksittäiset hirret pesua varten niin työ onnistuu helpommin. Kokeilla kannattaa painepesuria mutta kevyellä paineella ettei vanhanhirren pinta mene rikki. Perinteinen versio on käyttää juuriharjaa ja mäntysuopaa. Kokeilemalla löytyy paras tapa mutta myrkkyjä en imeyttäisi hirrenhuokosiin pesutilanteessa. Dunkkaa saunaa lämmittäessä! Hienoa että vanha s.sauna jatkaa saunana eikä saunan polttopuuna!

Tumma hämynen sauna on tyylikäs yksinkertaisuudessaan. Mitä tuota pilaamaan ledeillä ja viidellä erilajin lämpökäsitellyillä häpistimillä. Samalla saunaan jää hienohko savun haju..

mieltä. kirjoitti:

Tumma hämynen sauna on tyylikäs yksinkertaisuudessaan. Mitä tuota pilaamaan ledeillä ja viidellä erilajin lämpökäsitellyillä häpistimillä. Samalla saunaan jää hienohko savun haju..

Lue lisää

Tarkoitus onkin vain puhdistaa noki ja karsta pois, ja jättää vanha tummunut hirsi sellaisenaan näkyville. Kysyinkin puhdistusta, en vaalennusta ;)

Pehku kirjoitti:

Tarkoitus onkin vain puhdistaa noki ja karsta pois, ja jättää vanha tummunut hirsi sellaisenaan näkyville. Kysyinkin puhdistusta, en vaalennusta ;)

Jos vaan vedet ja sähvöt löytyy rakennuspaikalta. Eikös olis kaikista helpoin.

vettä munille kirjoitti:

Jos vaan vedet ja sähvöt löytyy rakennuspaikalta. Eikös olis kaikista helpoin.

saa ainakin hirren pinnan pilattua...

painepesurilla kirjoitti:

saa ainakin hirren pinnan pilattua...

se pinta silloin irrotakin. On niitä semmoisia terassipesuvehkeitä ja muuta, ei sitä tarvi terävällä suihkulla sohottaa.

Nyt pesu testattu, ja seuraava toimii hyvin

Ensin karstan raappaus teräsharjalla kevyesti pois, sitten painepesurin viuhkalla pinta märäksi. Sitten mäntysuovalla ja juuriharjalla kunnon kuuraus. Lopuksi huuhtelu painepesurilla. Ainakaan Kärcherin 120barin kone ei vaurioita hirren pintaa lainkaan, koska teho ei riitä irrottamaan edes nokikarstaa pinnasta, vaan pitää tarjota teräsharjaa aluksi;)

Jäljelle jää upea mustanruskea pinta ja pikantti savun tuoksu!!