Eikö henkirikosjutuissa kaikille syytetyille tehdä mielentilatutkimus, miksi Gustafssonille ei tehty? Jos tutkimus olisi paljastanut hänet esim. psykopaatiksi olisi se ollut lisänäyttönä syyllisyydestä. Jos tutkimus olisi antanut hänelle normaalin paperit olisi se näyttöä syyttömyydestä.
Mielentilatutkimusta ei tehty Bodom
jutussa?!
8231
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Luepa pykälät. Ensin tuomioistuimen pitää todeta välituomiolla, että syytetty on menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla. Vasta sitten määrätään mielentilatutkimukseen, ja lopullinen tuomio annetaan vasta tutkimuksen jälkeen. Ja tuo kommenttisi tutkimuksen näyttöarvosta suuntaan tai toiseen, ei näin. Ei todellakaan näin.
Mutkikas murhajuttu, näyttö on kiikunkaakun. Käräjäoikeus kuitenkin katsoo että syyte on toteennäytetty ja tuomitsee elinkautiseen. Mielentilatutkimuksen mukaan syytetty on psykopaatti. Eikö muka tutkimus vaikuta hovin tuomioon, ei tietenkään virallisesti mutta ovathan tuomaritkin ihmisiä?
Entä jos hovin mielestä näyttö ei riitä, tuomio on vapauttava mutta hänet on tutkimuksessa luokiteltu psykopaatiksi. Luulisi korvauksia tulevan aika mellevästi? Voidaanko tutkimuksessa paljastaa luonnehäiriöt, kuten psykopatia? Jos tutkittava käyttäytyy täysin normaalisti miten lääkärit tekevät diagnoosin vai meneekö se niin että "koska hän on murhan tehnyt on hän varmaakin psykopaatti".
korvauksia saanee "turhasta" istumisesta. Harvoin taitaa käydä kuitenkaan niin, että hovi vapauttaa syylliseksi epäillyn, tuomion pituus voi muuttua. Kiikunkaakun-näyttö ei johtane ikinä elinkautiseen vaan pikemminkin vapauttavaan tuomioon.
Psykopatia tai mikä tahansa mielenterveysongelma tai mielisairaus ei tee ihmisestä murhaajaa, jotenka mielentilatutkimuksen ei pidä vaikuttaa hovin arviointiin.
Mielentilatutkimuksesta voit lukea lisää googlettamalla, esim. Niuvan sivuilla on asiasta. Se on pitkä, kallis ja moniammatillinen prosessi, jossa käytetään parhaita ja luotettavimpia olemassa olevia testejä sekä perehdytään tutkittavan ja hänen lähisukunsa (sairaus)historiaan. Pelkän käytöksen perusteella ei arviota tehdä.
Ensinnäkin käsityksesi siitä, että kaikille tehtäisiin mielentilatutkimus, on ihan päin honkia. Ei tehdä.
Mielentilatutkimuksessa selvitetään kuinka syyntakeinen tekijä on tekoa tehdessään ollut. En usko, että maastamme löytyy ainuttakaan psykologia, joka ryhtyisi arvioimaan tutkittavan syyntakeisuuta 45 vuotta sitten.
Se siitä. Yksi järjettömimmistä avauksista kautta aikojen.
Sekä normaali, että sosiopaatti voivat olla johonkin rikokseen joko syyllisiä tai syyttömiä.
Normaalius ei sinänsä vapauta syytteistä.
Jos niin olisi, kaikki "normaalit" olisivat lain tavoittamattomissa.
Myös "normaalit" tekevät rikoksia. Normaali on erittäin laaja käsite.
Normaaliksi määritellään yleensä yhteiskunnan normien mukainen käyttäytyminen. Rajanveto on lähes mahdotonta ns. normaalin ja syyntakeettoman välillä. Yhteiskunnan normitkin voivat muuttua rauhan ja sodan aikana. Puhumattakaan kommunistisissa, fasistisissa tai islamistisissa yhteiskunnissa vallitsevista normaalin käyttäytymisen normeista. Eräässä totalitäärisessä maassa vainottiin ihmisiä ajatusten ja mielipiteiden vuoksi julmasti rääkkäämällä mielisairaaloissa. Mielestäni rikosoikeuden seuraamusten ulkopuolelle pitäisi jättää vain ns. hullut, joiden pitäminen vankiloissa olisi mahdotonta. Niuvanniemessä saavat kunnon tohtoroinninkin ja kukaan ei ole vaatimassa vapauttamista.
ja tilanteet, reagointi, ihmisten kertomat antavat kuvaa luonteesta ja mahdollistaako se psykopatian ja ainakin patologisen valehtelun.
ei ole arvioida, tekikö syytetty teon (psykopatia ei ole merkki syyllisyydestä eikä normaalius syyttömyydestä), vaan selvittää, tehtiinkö teko syyntakeisena vai syyntakeettomana. Ts. ymmärsikö syyllinen, mitä teki (vai myötävaikuttiko tekoon ääniharhat tai vainoharhat tai peräti älyllinen vajavuus ymv. tekijät). Psykopaatti yleensä ymmärtää, mitä tekee, psykoottinen on eri juttu.
Mielentilatutkimus ohjaa tuomiota eli sitä, tuleeko teosta vankeusrangaistus vai määrääkö oikeus pakkohoitoon. Tuomioistuimella on kuitenkin päätösvalta, mutta aika harvoin käytännössä tulee erimielisyyksiä.
Täysin terveet ihmiset syyllistyvät vakaviin rikoksiin. Kaikissa tapauksissa mielentilatutkimusta ei tehdä. Aloitteen siihen tekevät yleensä oikeusviranomaiset tai asianajajat, päätöksen tutkimuksen aloittamisesta oikeus.