ompas vaikea löytää mieluinen sekotus

Minulla ei nyt sinulle ole tarjota koiranpentua, mutta toivoa heitän näin viestin muodossa.

Olen ollut aina koirahullu ja etsinyt ahkerasti viimeisien vuosien ajan sekarotuista koiranpentu-urosta itselleni, jonka pelkkä näkeminen kertoisi, että se on siinä =)

Nyt vihdoin ja viimein tuossa jalan juuressa tuhisee 8viikkoinen sakemannin ja afgaanivinttikoiran sekoitus.
(On muuten aikasta mielenkiintoinen sekotus, odotan innolla kasvua...)

Ollut meillä 4 yötä ja jokainen yö on ollut toistaan helpompi ja muutaman sanankin jo ymmärtää joten kuten, tai ainakin istuu ja tulee luo kun pyytää =)

Tsemppiä sulle sinne!

Meillä on seropi, jossa puolet Karjalan karhukoiraa, isän puolelta löytyy sitten jo shelttiä ja dalmatialaista ja ties mitä muuta. :)))
Kerrassaan ihana pakkaus! Metsäviettiä ei saa pois, mutta noi muut rodut sitä kyllä tasoittaa. Oon hyväksynyt, että vapaana ei missä tahansa voi pitää metsästysvietin vuoksi. Todella oppivainen ja tervepäinen koira. Vasta kaksivuotias, mutta nyt jo tiedän, että kelpo koira tulee olemaan isonakin. Enemmän seurakoira kuin metsästyskoira. :) Yleistäähän ei toki voi, mutta just sen takia ei kannattais pitää kovin tiukkaa seulaakaan jos seropia hakee. Koskaan ei voi tietää mitä saa. Seropista kun ei voi olla varma, minkä rodun/rotujen ominaisuudet on hallitsevia. Meillä käynyt "hyvä tuuri". Pojalla ei kokoakaan oo kovin paljon rotuihinsa nähden: säkä 45cm. Eli polvenkorkuinen jässikkä (shelttikö siinä kohtaa hallitseva rotu?). Mutta voimaa löytyy!!!
Jäitä hattuun ja pikkaisen urheilumieltä! :) Seropit on aina arvoituksia! ;)
Joskin ihania sellaisia...