Mitä tehdä kun on riski homeelle?

Kosteuslukema ei ole kovin korkea, mutta voi tietenkin vaihdella. Tuollaisessa rakenteessa betonin riskikosteus on muistaakseni 80-90. Lattiakoolaukset ja pöly yms. orgaaninen aines betonin päällisessä eristetilassa alkaa homehtumaan. En tekisi mitään, koska ongelmia ei ilmeisesti ole. Ottakaa mikrobinäytteet villasta ja laatassa kiinniolevista puurakenteista. Jospa niillä voisi vakuuttaa tulevan ostajan, että ongelmia ei ole. Riskirakenteen voi ottaa huomioon kauppahinnassa ( merkintä kauppakirjaan). Enemmän olisin huolissani ulkoseinien alajuoksupuiden kunnosta. Sala-ojat ja maanpinnan kallistukset ja sadevesien johtaminen pitää olla tälläisessa talossa ehdottomasti kunnossa. Näitä taloja on Suomi väärällään...

Villa lattiaeristeenä ja puulattia on todellakin riski monessa mielessä. Pienenkin vesivahingon sattuessa on lattia purettava ja tehtävä uudestaan. Toinen riski on kylmään betonilaattaan kondensoituva vesi, versinkin kesähelteellä on tuo riski olemassa. Riski on vielä suurempi, jos betonilaatan alle on laitettu muovikalvo. Maanvaraisen lattian oikea rakenne tämänpäivän tietämyksen mukaan on seuraava:
Lattiapinnoite, pintabetonilaatta, styroksi lämpöriste, sepeli tai hyvin karkea sora. Puulattioita on tehty siten, että betonilaatan alla on 100-150 mm styroksi ja sen päälle koolattu puulattia. Lämpöeriste estää kosteuden nousun sorasta ja estää veden kondensoitumisen betonilaattaan, laatta pysyy lämpimänä.
Väärin tehtyjä maanvaraisia lattioita on varmaan tuhansissa taloissa. Lisäksi on huomioitava ulkoseinän tiiveys, ettei vesihöyryä pääse alareunasta seinärakenteisiin, eli kosteus ja höyrysulut tulee olla hyvin tehty.

voi purkamatta eikä purkamallakaan korjata mitenkään jos ongelmaa o n maan märkyydessä eli täytöissä. Pankaa vain ostajalle varma tieto riskistä ja hintaa pois 10000 niin se on siinä.

Eli on mitattu ja todettu kosteudet normaaleiksi kyseisellä rakenteella. Eli siis ei ollut trakastushetkellä poikkeavaa kosteutta.

Kyllä vastaisin siihen että lentokone voi pudota myös päälle, kaikkiin taloihin voi tulla kosteus ja homevaurioita mutta myyntihetkellä ei niitä selvästikään ole ollut.

Muuten jos mittari oli betonissa niin kai siinä odotettiin muutama vuorokausi mittareiän tasaantumista ja kai se mittaaja muutenkin selvitti alapohjarakenteen normaalit kosteudet ja lämpötilat, mitkä lienevät juuri sellaiset kun on mitattu.

Kiitos asiantuntevista ja asiallisista vastauksista.

Betonin alla ei ole muovia ja kuntotarkastaja sanoi, että laskut on tehty esimerkillisesti ja kaikki muukin. Eli siinä suhteessa kaikki kunnossa. Talo on kahdessa tasossa ja alemmalla tasolla ei ollut mitään ongelmia eli siellä oli makuuhuoneissa kosteusmittauksessa 64 %. Siellä on ihan samanlainen lattia kuin ylätasollakin. Luulisi, että siellä juuri olisi ollut jotakin, mutta ei ollut, koska vesihän laskee kuitenkin alaspäin. Saunatiloissakaan ei ollut kosteutta ja ne ovat ylätasolla. Ylätason sokkeli on tosi korkealla ja ei lähelläkään maata. Villojen välipuut eivät ole betonin kanssa kiinni.

Kuntotarkastaja ei todellakaan odottanut muutamaa päivää rei'än poraamisen jälkeen. Lisäksi talo oli ollut tyhjillään koko syksyn ja lämpö oli laskettu 17 asteeseen.

Yritimme hinnan laskua ja se ei sopinut ostajaehdokkaille.

Nyt aiomme sitten ottaa täältä saadusta vinkistä vaarin ja ottaa lattian alla olevista villoista ja betonista näytteen. Tietäisi vielä mihin viedä se tutkittavaksi.

Kiitoksia teille vaivannäöstä.

80-luvun taloissa on hyvinkin yleisesti riskirakenteita eikä asuntokaupassa ole juuri merkitystä sillä, onko rakentamisessa noudatettu sen aikaisia "säännöksiä", koska niitä ei oikeastaan silloin ollutkaan. Yksityiskohtaiset rakentanmismääräykset ohjeistuksineen tulivat voimaan vasta vuosituhannen vaihteessa. Sitä ennen määräyksissä todettiin pelkästään, että on rakennettava niin, ettei kosteutta siirry rakenteisiin haitallisessa määrin.

Teidän on siis tärkeätä kirjata huolellisesti kauppakirjaan kaikki riskirakenteet myydessänne taloanne. Niin menetellen ette joudu niistä myöhemmin vastaamaan.

Täältä löydät lisätietoa 80-luvun talojen tyypillisistä riskirakenteista:

https://www.op.fi/op?cid=150592342&srcpl=3


"Osa ongelmista vielä piilossa

Rakennusalan lämpö- ja kosteusfysiikan opetuksen taso oli 1980-luvulla huono. Esimerkkejä koulutuksessa käytetyistä virheellisistä tai arveluttavista ohjeista riittäisi tuskastumiseen asti. Nykyiset rakennusmääräykset kieltävät monet senaikaisista rakenneratkaisuista.

1980-luvun taloissa voi siis olla ongelmapaikkoja, jotka eivät vielä ole tulleet esiin homevaurioina. Osa ongelmista muhii useita vuosikymmeniä ennen esiintuloa."

En osaa neuvoa, mutta tartuin tohon ettei haise mikään. On olemassa homeita jotka eivät haise mutta jotka ovat ihmiselle vaarallisia. Näin entisessä työpaikassani oli - hometta vaarallisia määriä, mutta kun ei haissu millekään, niin ongelma pääsi muhimaan pitkään.

Jos on itse siinä asunut, niin ei sitä omalla nokalla haista. Nokka on siihen hajuun tottunut.

Minun ystävällä oli hometalo eikä hän edes itse tajunnut lemuavansa homeelle. Lopulta joku huomautti siitä hajusta ja ystävä pahastuen kertoi minulle. Menin sitten nuuhkimaan hänen vaatteita ja totta tosiaan niissä haisi paha. Kun sitten niitten asuntoa haisteltiin, siellä parissa huoneessa oli se haju. Meni sitten vuosia ja nyt koko talo haisee sille samalle mitä hajua oli alkuun vain kahdessa huoneessa. Ne kaksi huonetta remontoitiin, mutta vika taisi löytyä talon katosta ja käytännössä koko talo pitäisi remontoida. Ei niiden perheen omat nokat sitä haista vieläkään.