Olen tässä kaavaillut jo pitkään ensimmäisen oman koiran hankkimista. Kokemusta on vanhempien sekä ystävien koirista joten ihan avuton en elukoiden kanssa ole joten jahka se isompi asunto tulee joskus vastaan pistän koissun hakuun joltain mukavalta ja hyvältä kasvattajalta.
Koira tulisi lemmikiksi ja jonkin asteiseen harrastekäyttöön. Olen kahta koiraa tässä sihtaillut jo kauan aikaa, mutten oikeastaan osaa päättää kumpi olisi parempi vaihtoehto ensimmäiseksi omaksi koiraksi tod.näköisesti ainakin alkuun kerrostaloon. Olen liikkuva ja aktiivinen ihminen joten sisällä ei koira kökkisi kovinkaan paljoa.
Yksi rotu jota olen rotuyhdistyksen sun muiden sivujen kautta syynännyt jo useamman kuukauden päivät on Staffi. Toinen on ranskanbulldoggi johon tutustuin paremmin ekan kerran reilu vuosi sitten.
Haluaisin nyt kuulla omistajien henk.kohtaisia kokemuksia kyseisten rotujen parissa. Oliko ensimmäinen oma koira? Hyvät ja huonot puolet? Koulutettavuus? jne..
Ranskis vai Staffi?
45
2863
Vastaukset
- molopää
En kyllä suosittelis ekaksi koiraksi kumpaakaan... hyvin haastavia kasvattaa ja kouluttaa, jos ei ole ensimmäistäkään koiraa ikinä kasvattanut... ensinnäkin siksi että roduilla on erittäin pieni omistajan viihdyttämis tarve, eli koulutus vaatii aikaa ja omat juttunsa koiran motivointiin.. myös molemmat koirat tavallaan testaavat paikkansa eli kokeilee kumpi teistä taloudessa ns. määrää... näiden rotujen koulutuksessa täytyyy olla täysin johdon mukainen ja varaa lepsuiluun ei ole.. tutullani on staffi johon ei yksikään vieras,(minua lukuunottamatta) saa ottaa minkäänlaista kontakstia(ei edes suoraa katse kontaktia).. ja jos tälläinen koira pääsee ns."valtaan" niin on erittäin vaikeaa saada koira ymmärtämään sen oikea paikka. joten ihan ekaksi koiraksi suosittelisin ehkä jotain labbiksen tyyppistä... että saa tuntumaa kasvatukseen... tiedän että labbis voi kuullostaa tylsältä, mutta itsekkin vasta kahden koiran jälkeen olen ottamassa rotikan.. eli katso vähän aloittelija ystävällisempää koiraa ekaksi koiraksi
- koirakuume
Oikeastaan mitkään muut koirarodut eivät minua kiinnosta.. Varsinkaan kun on jo puolisen vuotta ollut varma että se on toinen.. Tiedän varsin hyvin että ovat haastavia koiria, olenhan selannut molempien rotuyhdistysten sivut varmaan kerta viikkoon kasvattajien sivut. Itse kun olen lisäksi jästipäisin ja koirarotujen suhteen maailman nirsoin ihminen ni on vaikea hankkia mitään "helppoa" rotua. Tosin onhan se niinkin että labbiksesta ja vaikka chihusta saa väärällä koulutuksella hirviön.. Apuakin saisin koiran koulutukseen moneltakin kokeneelta ihmiseltä.
Ja tää ei nyt oo mikään "koira munanjatkeeksi"- periaate, vaan olen itse aikanaan tutkinut koiria ja nämä jotenkin omaksunut silleen "omaksi roduksi".. En vaan yksinkertaisesti halua kovin isoa koiraa, koska omakotitalosta voi haaveilla vasta sen suunnilleen kymmenen vuoden kuluttua, pitkäkarvaisille olen liian laiska turkinhoidon suhteen ja sitten taas en halua mitään pikkufifiäkään.. - sinulla..
koirakuume kirjoitti:
Oikeastaan mitkään muut koirarodut eivät minua kiinnosta.. Varsinkaan kun on jo puolisen vuotta ollut varma että se on toinen.. Tiedän varsin hyvin että ovat haastavia koiria, olenhan selannut molempien rotuyhdistysten sivut varmaan kerta viikkoon kasvattajien sivut. Itse kun olen lisäksi jästipäisin ja koirarotujen suhteen maailman nirsoin ihminen ni on vaikea hankkia mitään "helppoa" rotua. Tosin onhan se niinkin että labbiksesta ja vaikka chihusta saa väärällä koulutuksella hirviön.. Apuakin saisin koiran koulutukseen moneltakin kokeneelta ihmiseltä.
Ja tää ei nyt oo mikään "koira munanjatkeeksi"- periaate, vaan olen itse aikanaan tutkinut koiria ja nämä jotenkin omaksunut silleen "omaksi roduksi".. En vaan yksinkertaisesti halua kovin isoa koiraa, koska omakotitalosta voi haaveilla vasta sen suunnilleen kymmenen vuoden kuluttua, pitkäkarvaisille olen liian laiska turkinhoidon suhteen ja sitten taas en halua mitään pikkufifiäkään..Chihu ei todellakaan ole helppo koira, vaikka onkin pieni. Jokainen koirista kiinnostunut tietää tämän. Myös harhaluulo labbiksen helppoudesta on väärä. Kyseessä on kunnon energiapakkaus, jonka kanssa täytyy tehdä paljon töitä vaikka useimmat ovatkin mielyttämisen haluisia. Paljon vaikutetaan jo sillä, onko kyseessä käyttis vai näyttelylinjainen..
Eli jos nuo ovat tietosi ja jyrkät ovat mielipiteesi rotujen suhteen suosittelen todella harkitsemaan uudestaan koko koiran hankintaa.. Etsit väärin perustein.
Voin sanoa, että harkitsemasi rodut ovat todella haastavia. Ensikertalaisena et osaa sijoittaa tätä haastavuutta mihinkään, sillä sinulla ei ole pohjaa! Et tiedä mitä tarkoittaa haastava ja mikä "helppoa", johan kertoo tuo tietämättömyytesi mm chihuista ja labbiksista. Luulet haastavan tarkoittavan tässä yhteydessä ihan jotakin muuta kuin sen pitäisi. Haastavuutta löytyy rodusta kuin rodusta, älä etsi sitä tarkoituksenhakuisesti. Se tulee kaupanpäälle, mikäli rotu muuten natsaa.
Myöskin tuo kielii tietämättömyydestä, että et isoa koiraa hankkisi ilman omakotitaloa.. Jokainen koiriin tutustunut tietää, että koti on koiran lepopaikka, jossa vain levätään ulkoiluja varten. Ja harkitsemasi koirat ovat nimenomaan siinä mielessä isoja koiria, että turhautuessaan saavat pahaa jälkeä aikaiseksi.
Määrittele pikkufifi? Rotukirjoon mahtuu lukemattomia rotuja, joten luulenpa, että nämä kaksi eivät loppujen lopuksi ole ainoita sinulle sopivia. Esimerkiksi bostoninterrieri liippaa mielestäni lähitse haaveitasi.
Sinuna jatkaisin koirarodun miettimistä aivan toisesta suunnasta. Sen sijaan, että kuumeisesti etsisit rotua tutustuisit koiriin ylipäätään. Varsinkin kun aikaa hankkimiseen on vaikka kuinka. Kokemuksesta voin sanoa, että riippuu elämäntilanteesta millainen koira miellyttää eniten. - koirakuume
sinulla.. kirjoitti:
Chihu ei todellakaan ole helppo koira, vaikka onkin pieni. Jokainen koirista kiinnostunut tietää tämän. Myös harhaluulo labbiksen helppoudesta on väärä. Kyseessä on kunnon energiapakkaus, jonka kanssa täytyy tehdä paljon töitä vaikka useimmat ovatkin mielyttämisen haluisia. Paljon vaikutetaan jo sillä, onko kyseessä käyttis vai näyttelylinjainen..
Eli jos nuo ovat tietosi ja jyrkät ovat mielipiteesi rotujen suhteen suosittelen todella harkitsemaan uudestaan koko koiran hankintaa.. Etsit väärin perustein.
Voin sanoa, että harkitsemasi rodut ovat todella haastavia. Ensikertalaisena et osaa sijoittaa tätä haastavuutta mihinkään, sillä sinulla ei ole pohjaa! Et tiedä mitä tarkoittaa haastava ja mikä "helppoa", johan kertoo tuo tietämättömyytesi mm chihuista ja labbiksista. Luulet haastavan tarkoittavan tässä yhteydessä ihan jotakin muuta kuin sen pitäisi. Haastavuutta löytyy rodusta kuin rodusta, älä etsi sitä tarkoituksenhakuisesti. Se tulee kaupanpäälle, mikäli rotu muuten natsaa.
Myöskin tuo kielii tietämättömyydestä, että et isoa koiraa hankkisi ilman omakotitaloa.. Jokainen koiriin tutustunut tietää, että koti on koiran lepopaikka, jossa vain levätään ulkoiluja varten. Ja harkitsemasi koirat ovat nimenomaan siinä mielessä isoja koiria, että turhautuessaan saavat pahaa jälkeä aikaiseksi.
Määrittele pikkufifi? Rotukirjoon mahtuu lukemattomia rotuja, joten luulenpa, että nämä kaksi eivät loppujen lopuksi ole ainoita sinulle sopivia. Esimerkiksi bostoninterrieri liippaa mielestäni lähitse haaveitasi.
Sinuna jatkaisin koirarodun miettimistä aivan toisesta suunnasta. Sen sijaan, että kuumeisesti etsisit rotua tutustuisit koiriin ylipäätään. Varsinkin kun aikaa hankkimiseen on vaikka kuinka. Kokemuksesta voin sanoa, että riippuu elämäntilanteesta millainen koira miellyttää eniten.Lueppa vähän edellisiä viestejä niin tiedät mistä se labbis tuli.. samoin chihulla viittasin siihen että on aivan sama mikä kokoinen ja rotuinen koira kyseessä, niin mistä vaan saa väärällä kasvatuksella "hirviön"... Täällä tuntuu olevan erittäin hyökkäävä asenne vaan kaikilla..
- 0000
Tuosta staffi asiasta olen kyllä eri mieltä sillä minulla oli staffi narttu yli 13vuotiaaksi kuunes siirtyi koirien taivaaseen. Koira joka oli erittäin ihmisrakas ja tunen myös useita muita staffeja enkä koskaan ole huomannut niissä ongelmia ihmisen kanssa päin vastoin.
Staffi haluaa huomiota ja on mielellään aina mukana teet mitä vaan.Nukkuu kainalossa ja suukkoja jakaa antaumuksella.
Tietysti kaikista koirista saa ongelmakoiria jos haluaa. Staffi tulee myös hyvin toimeen lasten kanssa, tyttärelläni kaksi staffia uros ja narttu sekä kaksi kissaa ja lapset 2v ja 2 kk. Staffi uros antaa tytön vaikka ratsastaa selässään.
Staffi oppi huomiolla ja hellyydellä.
Onhan sillä vahva luonne mutta ei se tarkoita että paha luonne.
Miinuksena sanoisin että vieraiden koirien kanssa stafilla tahtoo tulla kahakoita ei tule helpolla toimeen oudon koiran kanssa.
Se on myös voimakas koira eli ei lasten talutettava, koska jos lähtee juoksemaan äkisti voi viedä mukanaan eikä pienet kykene hallitsemaan sitä.
Mulla staffi eleli suurimman osa bulldoggien kanssa ja aina oli sopu. - 1,2,3
Ei ole koiraa jota voisi sanoa että tämä sopii ekaksi koiraksi. Staffi on ihmisrakkaimista eläimistä mitä vaan voi olla. Koiralla on veressä pieni ad/hd ja töpselit,sähköjohdot yms täytyy olla erittäin hyvin "jemma"nimisessä paikassa. Tietenkin koiralle täytyy kaapinpaikka näyttää ja olla koiraa ovelampi.Kun pennusta saakka opettaa esim että sen paikka on häkissä kun et ole kotona niin kyllä se siihen tottuu. Staffi ensimmäiseksi koiraksi??miksipä ei?Tietenkin jokaisessa koirassa voi virheitä olla joku helpompi joku vaikeampi tapaus.Mutta jos vaihtoehdot ranskis tai staffi niin staffi ehdottomasti. Kouluttaa pienestä pitäen hyvin ja keksii juniorille aktiviteettejä niin helppo se on.Eka staffi ja sen jälkeen amstaffi:)
- Pionipimu
0000 kirjoitti:
Tuosta staffi asiasta olen kyllä eri mieltä sillä minulla oli staffi narttu yli 13vuotiaaksi kuunes siirtyi koirien taivaaseen. Koira joka oli erittäin ihmisrakas ja tunen myös useita muita staffeja enkä koskaan ole huomannut niissä ongelmia ihmisen kanssa päin vastoin.
Staffi haluaa huomiota ja on mielellään aina mukana teet mitä vaan.Nukkuu kainalossa ja suukkoja jakaa antaumuksella.
Tietysti kaikista koirista saa ongelmakoiria jos haluaa. Staffi tulee myös hyvin toimeen lasten kanssa, tyttärelläni kaksi staffia uros ja narttu sekä kaksi kissaa ja lapset 2v ja 2 kk. Staffi uros antaa tytön vaikka ratsastaa selässään.
Staffi oppi huomiolla ja hellyydellä.
Onhan sillä vahva luonne mutta ei se tarkoita että paha luonne.
Miinuksena sanoisin että vieraiden koirien kanssa stafilla tahtoo tulla kahakoita ei tule helpolla toimeen oudon koiran kanssa.
Se on myös voimakas koira eli ei lasten talutettava, koska jos lähtee juoksemaan äkisti voi viedä mukanaan eikä pienet kykene hallitsemaan sitä.
Mulla staffi eleli suurimman osa bulldoggien kanssa ja aina oli sopu.Ongelma staffeissa ei ole niiden suhde ihmisiin, vaan suhde TOISIIN KOIRIIN!
(Meniskö nyt jakeluun!).
Tässä bain yksi esimerkki: kaverin staffi, eka koiransa, on 1,5 v (aika pieni uros, vielä ainakin). On ollut todellinen "mamman kulta". Mutta nyt alkaa hyökkäilemään syyttä suotta tuolla koirapuistoissa. Rajasaaressa näin yhden tapauksen, kuullut muutamasta muusta.
Eli jos otat staffin, varaudu siihen, että et voi aikuisena käydä koirapuistoissa ja olla sosiaalinen toisten koirien suhteen (tarkoittaa siis myös sinun sosiaalisuuttasi).
Pentunahan seurustelu menee kivasti, mutta kun koira alkaa tulla kahden ikään, meno muuttuu, useinmiten yllättäen. Useinkin niin, että joku kiltti raukka saa maksaa (toki sinä maksat kunnon omistajana lääkärikulut tuollaisessa tapauksessa). Meille käynyt kahdesti, ystävälle kerran alle vuoden sisällä. kaikissa tapauksissa staffi (eikä sama yksilö).
Suosittelen ranskista, se on kuitenkin selkeästi seurakoira, vaikkei ihan helpoimmasta päästä. Mutta vältyt liian ikäviltä ylläreiltä ja turhien tappeluiden maksajan roolilta. - Epäilijöillepotkua
sinulla.. kirjoitti:
Chihu ei todellakaan ole helppo koira, vaikka onkin pieni. Jokainen koirista kiinnostunut tietää tämän. Myös harhaluulo labbiksen helppoudesta on väärä. Kyseessä on kunnon energiapakkaus, jonka kanssa täytyy tehdä paljon töitä vaikka useimmat ovatkin mielyttämisen haluisia. Paljon vaikutetaan jo sillä, onko kyseessä käyttis vai näyttelylinjainen..
Eli jos nuo ovat tietosi ja jyrkät ovat mielipiteesi rotujen suhteen suosittelen todella harkitsemaan uudestaan koko koiran hankintaa.. Etsit väärin perustein.
Voin sanoa, että harkitsemasi rodut ovat todella haastavia. Ensikertalaisena et osaa sijoittaa tätä haastavuutta mihinkään, sillä sinulla ei ole pohjaa! Et tiedä mitä tarkoittaa haastava ja mikä "helppoa", johan kertoo tuo tietämättömyytesi mm chihuista ja labbiksista. Luulet haastavan tarkoittavan tässä yhteydessä ihan jotakin muuta kuin sen pitäisi. Haastavuutta löytyy rodusta kuin rodusta, älä etsi sitä tarkoituksenhakuisesti. Se tulee kaupanpäälle, mikäli rotu muuten natsaa.
Myöskin tuo kielii tietämättömyydestä, että et isoa koiraa hankkisi ilman omakotitaloa.. Jokainen koiriin tutustunut tietää, että koti on koiran lepopaikka, jossa vain levätään ulkoiluja varten. Ja harkitsemasi koirat ovat nimenomaan siinä mielessä isoja koiria, että turhautuessaan saavat pahaa jälkeä aikaiseksi.
Määrittele pikkufifi? Rotukirjoon mahtuu lukemattomia rotuja, joten luulenpa, että nämä kaksi eivät loppujen lopuksi ole ainoita sinulle sopivia. Esimerkiksi bostoninterrieri liippaa mielestäni lähitse haaveitasi.
Sinuna jatkaisin koirarodun miettimistä aivan toisesta suunnasta. Sen sijaan, että kuumeisesti etsisit rotua tutustuisit koiriin ylipäätään. Varsinkin kun aikaa hankkimiseen on vaikka kuinka. Kokemuksesta voin sanoa, että riippuu elämäntilanteesta millainen koira miellyttää eniten.No johan meni parin lauseen perusteella toisen ihmisen aliarvioimiseksi ja lyttäämiseksi, vaikka et edes kyseistä henkilöä saati hänen koirahistoriaansa tunne. Johan hän heti aloituksessa kertoi olleensa tekemisissä esim. vanhempiensa koiran kanssa. Kokemusta se on sekin enemmän, kuin monella muulla?
Ap:lle pieni lohdullinen sana, minä otin ensimmäiseksi koirakseni staffin. Kovasti löytyi ennakkoluuloisia paskiaisia, joiden mielestä minun olisi kannattanut ottaa biscon frisee tm. pieni ja helposti kontrolloitava koira, mutta tunsin itseni tarpeeksi hyvin tietääkseni, mikä on minulle paras rotu. Vaikka ensimmäinen vuosi oli jatkuvaa käskyttämistä ja alistamista (niinkuin lähtökohtaisesti joka rodussa), koira on tottelevainen, ei ole pentuiän jälkeen ketään purrut/näykkinyt, ei hypi, eikä hauku ellei ovikello soi. Kävelee myös nätisti lenkeillä, ainoa huono puoli on, ettei tule kuin muutamien koirien kanssa toimeen. Mutta kukaan ei ole täydellinen! Joten ei hätää, jos tiedät että olet valmis laittamaan aikasi ja energiasi koiran koulutukseen 110% niin varmasti saat molemmat rodut koulutettua :)
T. 3-vuotiaan staffin omistaja - efjwhrgkjhwerkgh
Lakatkaa nyt jumankauta vastailemasta näihin vanhoihin triideihin! Tosi raivostuttavaa kun nostetaan keskusteluja joihin ei ole enää mitään kommentoitavaa, koska asia on aikaa sitten mennyt ja sitten nykyiset keskustelut jää paljon alemmas. Hmph. Sori ei ole tarkoitus olla veemäinen, mutta alkaa kyrsimään, kun koirapuolella KOKOAJAN nostetaan 10v vanhoja keskusteluja.
- hienoa_staffistit
1,2,3 kirjoitti:
Ei ole koiraa jota voisi sanoa että tämä sopii ekaksi koiraksi. Staffi on ihmisrakkaimista eläimistä mitä vaan voi olla. Koiralla on veressä pieni ad/hd ja töpselit,sähköjohdot yms täytyy olla erittäin hyvin "jemma"nimisessä paikassa. Tietenkin koiralle täytyy kaapinpaikka näyttää ja olla koiraa ovelampi.Kun pennusta saakka opettaa esim että sen paikka on häkissä kun et ole kotona niin kyllä se siihen tottuu. Staffi ensimmäiseksi koiraksi??miksipä ei?Tietenkin jokaisessa koirassa voi virheitä olla joku helpompi joku vaikeampi tapaus.Mutta jos vaihtoehdot ranskis tai staffi niin staffi ehdottomasti. Kouluttaa pienestä pitäen hyvin ja keksii juniorille aktiviteettejä niin helppo se on.Eka staffi ja sen jälkeen amstaffi:)
Koira yksinään häkissä kaiket päivät?
"kyllä se siihen tottuu..." - hienoa_staffiristeytys
efjwhrgkjhwerkgh kirjoitti:
Lakatkaa nyt jumankauta vastailemasta näihin vanhoihin triideihin! Tosi raivostuttavaa kun nostetaan keskusteluja joihin ei ole enää mitään kommentoitavaa, koska asia on aikaa sitten mennyt ja sitten nykyiset keskustelut jää paljon alemmas. Hmph. Sori ei ole tarkoitus olla veemäinen, mutta alkaa kyrsimään, kun koirapuolella KOKOAJAN nostetaan 10v vanhoja keskusteluja.
Kuinka paljon staffien tai niiden omistajien luonne on mielestäsi muuttunut viime vuosina?
Miksei edelleen ajankohtaista keskustelua saa nostaa?
- joku vain
Oletko ajatellut rotua terveyden tai sen historian kannalta?
Ranskanbulldogille on jalostettu sairaita piirteitä:
- Lyttykuono ei suojaa silmiä (esim. metsässä risut tai koirien leikit).
- Kuonottomuus ja hännättömyys aiheuttavat elekielessä väärin ymmärryksiä. (Hännällä koira viestii toisille koirille)
- Ahtaat hengitystiet (koira ei saa ilmaa).
Staffissa mua ainakin mietityttäisi sen luonne..
- Käsittääkseni sillä on ollut tappelukoira historiaa.
- Lisäksi ei tuolla staffiyhdistyksen sivuilla luvata staffista helppoa harrastuskoiraa. Miten ensikertalainen pärjää? Vaikka sulla onkin apujoukkoja, mutta ehtivätkö he auttamaan sinua joka käden käänteessä?
Minä en tule koskaan hankkimaan kyseisen rotuisia koiria, koska mielestäni koiran hankinnassa tärkeämpää on koiran luonne ja terveys, ei ulkonäkö.- Koirakuume
Jos sanoin jo heti alussa että on selattu rotuyhdistysten sivut niin enköhän silloin tiedä sairauksista ;) Jokaisessa rodussa tietääkseni on omat huonot puolensa mutta myös omat hyvät. Ja tietääkseni ranskiksen ei edes pitäisi kuulua PEVISA:n piiriin..
- joku vain
Koirakuume kirjoitti:
Jos sanoin jo heti alussa että on selattu rotuyhdistysten sivut niin enköhän silloin tiedä sairauksista ;) Jokaisessa rodussa tietääkseni on omat huonot puolensa mutta myös omat hyvät. Ja tietääkseni ranskiksen ei edes pitäisi kuulua PEVISA:n piiriin..
No, hienoa että olet asiasta tietoinen:) Mutta minä kyllä hiukan yllätyn, kun kerran olet tietoinen sairauksista, mutta sinun mielestäsi ne kuuluvat rodun kuvaan? Eli jos puhutaan ranskiksen lyttykuonosta. Ei tarvitse olla eläinlääkäri todetakseen, että lyttykuonoiset koirat kärsivät ahtaista hengitysteistä. Ja tuo lyttykuono kuuluu ranskiksen rotupiirteisiin.
Mitä mieltä olet siitä, että ranskiksen elekielen käyttöä on rajoitettu ulkomuotojalostuksella?
Sudella, sakaalilla, dingolla, ketulla, kojootilla, naalilla, supikoiralla, hyeenalla, ... niillä kaikilla on kuono ja häntä.. Miksi silloin koiralla ei pitäisi olla häntää taikka kuonoa? Minun mielestäni häntä ja kuono ovat perusoikeus koiralle, sama asia kuin puhe ihmiselle. - koirakuume
joku vain kirjoitti:
No, hienoa että olet asiasta tietoinen:) Mutta minä kyllä hiukan yllätyn, kun kerran olet tietoinen sairauksista, mutta sinun mielestäsi ne kuuluvat rodun kuvaan? Eli jos puhutaan ranskiksen lyttykuonosta. Ei tarvitse olla eläinlääkäri todetakseen, että lyttykuonoiset koirat kärsivät ahtaista hengitysteistä. Ja tuo lyttykuono kuuluu ranskiksen rotupiirteisiin.
Mitä mieltä olet siitä, että ranskiksen elekielen käyttöä on rajoitettu ulkomuotojalostuksella?
Sudella, sakaalilla, dingolla, ketulla, kojootilla, naalilla, supikoiralla, hyeenalla, ... niillä kaikilla on kuono ja häntä.. Miksi silloin koiralla ei pitäisi olla häntää taikka kuonoa? Minun mielestäni häntä ja kuono ovat perusoikeus koiralle, sama asia kuin puhe ihmiselle.Mutta onhan se niin että joka rodulla on omat sairautensa, mutta jokaisella on oma makunsa koirien suhteen..
Ja tiedän myös sen että esim. ystäväni dobermanni ja mopsi ovat leikkineet yhdessä jo kohta parisen vuotta ilman ongelmia, vaikka toinen on täystypätty ja toinen on lyttynokkainen saparohäntä.. Onhan koirilla varmasti muutakin elekieltä sitten olemassa kuin kuono ja häntä?
Mutta tämäkin on nyt vain mielipide-kysymys joten ei nyt aleta täällä järjestää mitään kauheeta tappelua siitä kenen mielestä pitää olla kuono ja kenen mielestä ei :D - joku vain
koirakuume kirjoitti:
Mutta onhan se niin että joka rodulla on omat sairautensa, mutta jokaisella on oma makunsa koirien suhteen..
Ja tiedän myös sen että esim. ystäväni dobermanni ja mopsi ovat leikkineet yhdessä jo kohta parisen vuotta ilman ongelmia, vaikka toinen on täystypätty ja toinen on lyttynokkainen saparohäntä.. Onhan koirilla varmasti muutakin elekieltä sitten olemassa kuin kuono ja häntä?
Mutta tämäkin on nyt vain mielipide-kysymys joten ei nyt aleta täällä järjestää mitään kauheeta tappelua siitä kenen mielestä pitää olla kuono ja kenen mielestä ei :DEn haluakkaan järjestää tappelua, sillä asioista voi puhua. Tämä on sellainen asia, jossa vain poljetaan koirien oikeuksia. - vaiettu asia -
Koiran elekieli koostuu erilaisista asennoista, joissa hännällä ja pään asennolla on merkityksensä. Joillakin roduilla elekieli on hyvin, hyvin rajoitettua (jalostuksella aiheutettua). Esim. hännätön/tiukka kikkura -hännällinen koira ei pysty laittamaan häntää koipien väliin. Kuonnoton koira, röhinän kera, näyttää toisten koirien silmissä tuijottavalta (uhkaavalta). Tästä voi syntyä väärin ymmärryksiä. Kysy vaikka eläinlääkäriltä. Joten miksi tälläistä jalostusta pitää suosia?
Kaikilla on oma makunsa ja mieltymyksensä koiran ulkonäön suhteen. Seuraava on ihan yleinen ilmiö: kun ihminen haluaa jotain, niin se ajattelee vain omaa etuaan. Jos sinua kiinnostaa koirien oikeudet (terveys, kuono ja häntä) niin rotu valinnallasi pystyt vaikuttamaan asioihin omalla osuudellasi. - koirakuume
joku vain kirjoitti:
En haluakkaan järjestää tappelua, sillä asioista voi puhua. Tämä on sellainen asia, jossa vain poljetaan koirien oikeuksia. - vaiettu asia -
Koiran elekieli koostuu erilaisista asennoista, joissa hännällä ja pään asennolla on merkityksensä. Joillakin roduilla elekieli on hyvin, hyvin rajoitettua (jalostuksella aiheutettua). Esim. hännätön/tiukka kikkura -hännällinen koira ei pysty laittamaan häntää koipien väliin. Kuonnoton koira, röhinän kera, näyttää toisten koirien silmissä tuijottavalta (uhkaavalta). Tästä voi syntyä väärin ymmärryksiä. Kysy vaikka eläinlääkäriltä. Joten miksi tälläistä jalostusta pitää suosia?
Kaikilla on oma makunsa ja mieltymyksensä koiran ulkonäön suhteen. Seuraava on ihan yleinen ilmiö: kun ihminen haluaa jotain, niin se ajattelee vain omaa etuaan. Jos sinua kiinnostaa koirien oikeudet (terveys, kuono ja häntä) niin rotu valinnallasi pystyt vaikuttamaan asioihin omalla osuudellasi.No oon tässä kyllä tosin jo ehkä vähän kääntyn enemmän tuon staffin puolelle.. Ranskiksesta kun tulee kokoajan uusia juttuja esille enemmän ja enemmän ja rotu vaikuttaa jossain määrin haastavalta hoidon suhteen (esim. joku mainitsi että kyseinen rotu on jalostettu niin ettei pystyisi nuolemaan itse omaa takamustansakaan?)
- ruusa
Niin oot tosiaankin joku vaan.. puhut ihan liiba laabaa. Staffi on mitä kiletein koira...
- ....................
Se on p*skaa puhetta se, jos joku kivenkovaan väittää etteikö staffi sovi ensikertalaiselle... Se riippuu ihan TÄYSIN siitä omistajasta, että sopiiko koira vai ei! Jos yksinkertaisesti osaa, niin ei siinä ole mitään ongelmia.. Puhun nyt omasta kokemuksesta.. Valitsin ensimmäiseksi koirakseni amstaffin, joka ei todellakaan ole helpoin koulutettava.. Pitkää pinnaahan siinä tarvittiin, mutta hyvin ollaan pärjätty.. Dogi tottelee hyvin ja taitaa olla maailman ihanin koira! Aikaisempia koira kokemuksia ei ollut edes paljoa.. Mutta kun järkevänä ihmisenä, otin kaiken mahdollisen tiedon rodusta sekä koirien kasvatuksesta, niin hyvinhän noilla tiedoilla (ja taidolla) pärjäsi!
Ja mua inhottaa kamalasti kun välille kuulee, miten jotkut sanoo amstaffeja ja staffeja tappelukoiriksi.. Oikein koulutettuina, ne ovat mitä ihanimpia olentoja päällä maan! Staffit varsinkin ovat älyttömän iloisia veijareita.. Niitten kanssa kun tekee jotain, niin ei voi olla hymyilemättä!- koirakuume
Ihanaa että kuulee tässä muunkinlaista puhetta ja Omakohtaisia kokemuksia. Yleensä kun porukka intoutuu vaan paasaamaan kaikkea turhaa omistamatta itse edes välttämättä koko rotua. Ainakin oon monelta saanu käsityksen että Staffi on kaikki muut tielleen tulevat eläimet repivä hirviö ja ranskis taas kommunikointikyvytön ja mahdoton kouluttaa.. huoh..
Itsekin muistan kohta jo melkeen ulkoa rotuyhdistysten sivut :D On luettu rotumääritelmät, mahdolliset 'virheet', koulutettavuus, mahdolliset sairaudet (löytyy oikeastaan JOKA rodusta). Ja en koirasta mitään näyttelykoiraa oo hankkimassa enkä tuskin lähtisi edes agilitya koittaan yleisesti vaan omassa rauhassa ja omaksi iloksi omalla radalla että vähän saa jotain yhteyttä koiraan.
Höpötän nyt kaikkia turhia kun oon juttukaveria vailla, sooori :D
Kiitos, ei tartte vielä vaipua epätoivoon ja hylätä koirahaaveita
- KOIRUUDET
Hmmm...joo aika hyökkäävää,pessimisti asennetta täällä taas liikkeellä,relatkaa hyvät ihmiset.
Itse sain ekan koirani ollessani 16vuotias.Koira oli saksanpaimenkoira,vuoden ikäinen,täysin kouluttamaton hulivili...täysin väärä koira ekaksi koiraksi kriteerien mukaan..
Koirasta ja minusta tuli heti kuin paita&peppu,koulutin sitä pikkuhiljaa kohti käytöstapoja (minä,jolla ei ennen ollut koiria),siitä tuli 10 vuodeksi ettenpäin uskollisin ystäväni koskaan,ikinä meilä ei ollut johtajuus eikä muitakaan ongelmia,vaikka ihmiset kauhistelivat että: sakemanni ekaksi koiraksi...kauheaa!!!!!
Ystäväni tutustui tähän koiraan,hänelläkään ei ollut koskaan koiraa,ikää oli 18v,eka oma koti ja hänkin halusi koiran...saksanpaimenkoiran ja vieläpä uroksen.
Aika kamalaa vai mitä?
Hän osti sen,ja kaikki meni loistavasti.
Elikkäs,vaikka ottaisi minkä ekaksi,jo hyvällä maalaisjärjellä pärjää uskomattoman pitkälle,jos ei osaa koiraa kasvattaa,ei sitten varmaan osaa lapsiakaan...ja ehkäpä se koiran,rodusta riippumatta,kasvatus on kuitenkin hiukan helpompaa kuin ihmisalkujen?
Minä ainakin edelleen kaipaan & muistelen ensimmäistä koiraani,se eli 9 upeaa vuotta rinnallani!- kiellä tuota
mutta itse sain myöskin aloittajasta kuvan, että "koiran kovuus" olisi yksi ehto. Nynnyfifit eivät kelpaa. Kyllä silloin asenteessa olisi korjaamisen varaa. En tiedä millaista kovuutta aloittaja kaipaa, voisi mielestäni hieman raottaa tätä näkemystä? Haastetta löytyy muistakin roduista. Omaa jaksamista ja koirataitoa on vaikea nähdä, joten miksei pelaisi varman päälle ja ottaisi jonkun muun rotuisen koiran ensiksi, jotta saisi hieman pohjaa koiranlukutaitoon? Staffin luen itse haastaviin koiriin, tuttavapiiristäni niitä löytyy kaksinkappalein. Pitää tuntea itsensä ja sen kuinka koira käyttäytyy. Ylempänä on jo keskusteltu mm. ranskiksen hännän ja lyttykuonon ongelmista kommunikaatiossa. Näitä taitoja ei opita kirjasta lukemalla, vaan kokemuksella. Aloittajan täytyy siis varsinkin tässä rodussa harjaantua koirienlukuun. Siksi olisi hyvä hankkia tätä kokemusta lisää ennen ko. rotujen hankkimista.
Saksanpaimenkoiraa en nyt luonehtisi kovin vaikeaksi koiraksi, itsellä ollut niitä kolme ja kaikki helppoja tapauksia verrattuna esimerkiksi nykyiseen chessiepojuuni, jos vain vahtimisvietin saa kuriin. Saksanpaimenkoiran maine kovana koirana on tullut mielestäni vain siitä, että niitä helposti joutuu ihmisille, joilla koirista ei ole mitään tietämystä kun ovat niin helposti saatavilla ja esillä. - Nynnyfifi
kiellä tuota kirjoitti:
mutta itse sain myöskin aloittajasta kuvan, että "koiran kovuus" olisi yksi ehto. Nynnyfifit eivät kelpaa. Kyllä silloin asenteessa olisi korjaamisen varaa. En tiedä millaista kovuutta aloittaja kaipaa, voisi mielestäni hieman raottaa tätä näkemystä? Haastetta löytyy muistakin roduista. Omaa jaksamista ja koirataitoa on vaikea nähdä, joten miksei pelaisi varman päälle ja ottaisi jonkun muun rotuisen koiran ensiksi, jotta saisi hieman pohjaa koiranlukutaitoon? Staffin luen itse haastaviin koiriin, tuttavapiiristäni niitä löytyy kaksinkappalein. Pitää tuntea itsensä ja sen kuinka koira käyttäytyy. Ylempänä on jo keskusteltu mm. ranskiksen hännän ja lyttykuonon ongelmista kommunikaatiossa. Näitä taitoja ei opita kirjasta lukemalla, vaan kokemuksella. Aloittajan täytyy siis varsinkin tässä rodussa harjaantua koirienlukuun. Siksi olisi hyvä hankkia tätä kokemusta lisää ennen ko. rotujen hankkimista.
Saksanpaimenkoiraa en nyt luonehtisi kovin vaikeaksi koiraksi, itsellä ollut niitä kolme ja kaikki helppoja tapauksia verrattuna esimerkiksi nykyiseen chessiepojuuni, jos vain vahtimisvietin saa kuriin. Saksanpaimenkoiran maine kovana koirana on tullut mielestäni vain siitä, että niitä helposti joutuu ihmisille, joilla koirista ei ole mitään tietämystä kun ovat niin helposti saatavilla ja esillä.Omistan staffin kokoisen ranskis sekoituksen. En itse haluaisi "nynnyfifiä" näin rumasti ilmaistuna enkä sitä sakuakaan ihan siksi, että on mukavampi omistaa koira joka ei vähästä hätkähdä eikä vahdi eikä räkytä. Tiedän etteivät kaikki saksanpaimenkoirat eivätkä pikku-fifit hauku paljon, mutta todennäköisyys on, että haukkuvat. Staffi entinen taistelu-koira entäs sitten? Kaikkien koirien ei tarvitse tulla jokaisen koiran kanssa toimeen ja nämä tämän tyyliset koirat tulevat ihmisien kanssa parhaiten juttuun :) Itse ottaisin ranskiksen helpompana, mutta ruttukuonoisuus epäilyttäisi. Jos staffiin päätyisit niin ota narttu varmuuden vuoksi.
- Koirakuume
kiellä tuota kirjoitti:
mutta itse sain myöskin aloittajasta kuvan, että "koiran kovuus" olisi yksi ehto. Nynnyfifit eivät kelpaa. Kyllä silloin asenteessa olisi korjaamisen varaa. En tiedä millaista kovuutta aloittaja kaipaa, voisi mielestäni hieman raottaa tätä näkemystä? Haastetta löytyy muistakin roduista. Omaa jaksamista ja koirataitoa on vaikea nähdä, joten miksei pelaisi varman päälle ja ottaisi jonkun muun rotuisen koiran ensiksi, jotta saisi hieman pohjaa koiranlukutaitoon? Staffin luen itse haastaviin koiriin, tuttavapiiristäni niitä löytyy kaksinkappalein. Pitää tuntea itsensä ja sen kuinka koira käyttäytyy. Ylempänä on jo keskusteltu mm. ranskiksen hännän ja lyttykuonon ongelmista kommunikaatiossa. Näitä taitoja ei opita kirjasta lukemalla, vaan kokemuksella. Aloittajan täytyy siis varsinkin tässä rodussa harjaantua koirienlukuun. Siksi olisi hyvä hankkia tätä kokemusta lisää ennen ko. rotujen hankkimista.
Saksanpaimenkoiraa en nyt luonehtisi kovin vaikeaksi koiraksi, itsellä ollut niitä kolme ja kaikki helppoja tapauksia verrattuna esimerkiksi nykyiseen chessiepojuuni, jos vain vahtimisvietin saa kuriin. Saksanpaimenkoiran maine kovana koirana on tullut mielestäni vain siitä, että niitä helposti joutuu ihmisille, joilla koirista ei ole mitään tietämystä kun ovat niin helposti saatavilla ja esillä.No sitten on aika vääristynyt kuva taas sinullakin. Itse vaan satun pitämään kyseisistä roduista. Ihan vaan siksi että ne vaikuttavat juuri minun tyyppisiltäni koirilta. Itse en ole kovin ryhmässä liikkuvaa sorttia joten mikään toko, agility tms. kisahengessä ei ole minun juttuni, vaan haluan harrastaa koiran kanssa lähinnä omassa rauhassa, tehdä pitkiä lenkkejä jne..
Ja miksi pitäisi ottaa joku rotu josta ei pidä ja katsella koiraa kymmenen ( ) vuotta että voi hankkia sen jonka haluaa, jolloin se voi sitten olla jo myöhäistä?
Ja itse voin sanoa että nämä "nynnyfifit" ovat yleensä melkoisen pitkäkarvaisia (papillon, yorkshire, cavalier, sheltti...) , tai sitten muuten vaan sellaisia kengänkokoisia pikkurakkeja jotka oikeasti räkyttävät sen verran että naapurien verenpaine on koetuksella. Itselläni asuu naapurirapussa kaksi kääpiöpinseriä ja niiden räkytys kuuluu kyllä tänne asti vaikka niillä luulisi olevan seuraa toisistaan... Jackia en ottaisi ihan vaan sen takia että on niistä huonoja kokemuksia... Itse en vaan yksinkertaisesti niinkään tykkää ihan pikkukoirista..
Ja en sitten tiedä onko enemmän oikea asenne hankkia rotu joka miellyttää itseään ja josta on ottanut kunnolla selvää vai hankkia samalla asenteella kuin pikkutytöt nykyään että otetaan se söpö pomerania tai chihu, että sitä saa sitte pukea ja kantaa niinku paris hilton?
- minun valintani.
Kauan uneksin koirasta, erityisesti staffista ja nyt on sitten viimein minulle tulossa heinäkuussa staffipentu. Koira on minulle ensimmäinen oma koira, mutta aivan kuten sinulla, on minullakin muuten paljon kokemusta tuttujen, ystävien ja sukulaisten koirista :)
Minä en missään vaiheessa antanut kenenkään lannistaa rotuvalintaani, vaikkakin kaikki koko ajan sitä hokevat, että mikä aggressiivinen tappelurotu staffordshirenbullterrieri onkaan. Staffien omistajat ovat usein hyvin toista mieltä. En tosiaankaan ottaisi ensimmäiseksi koirakseni jotain pikkufifiä vain siksi, että joidenkin mielestä pitää ensiksi "harjoitella" jollain toisella rodulla, ennen kuin voi ottaa unelmiensa koiran, jos se sattuu olemaan niinkutsuttu vaikea rotu. En usko, että antaisin kaikkeani sellaisen koiran kanssa, jota en todella halua omakseni. Onko se sitten reilua sitä fifiä kohtaankaan, että se on otettu "harjoittelumielessä". Koirat ovat sen verran kalliitakin, että en halua maksaa tonnia edelleenkään siitä fifistä, jota en oikeasti halua!
Staffien mainetta on haitannut se, että sen ulkonäkö houkuttaa omistajiksi sellaisia ihmisiä, joille ei soisi koiraa koskaan. Nämä ihmiset eivät sitten ole osanneet/halunneet koiraa kouluttaa ja katastrofihan siitä sitten syntyy. (kuten minkä tahansa muun koiran kohdalla) Myös se, että staffien aggressiivisuuteen reagoidaan eri tavalla kuin esim. kultaisennoutajan aggressiivisuuteen vaikuttaa siihen, että negatiiviset mielikuvat eivät helposti katoa.
Minä siis suosittelen sinulle staffia ;) olen kyllä hieman puolueellinen tässä. Toisaalta taas yksi kaverini otti muutamia kuukausia sitten ranskiksen (myös ensimmäiseksi koiraksi), eikä heillä ole mitään ongelmia ollut ainakaan tähän mennessä. Kannattaa soittaa joillekin staffikasvattajille ja ranskiskasvattajille, ja kysyä heiltä suoraan, että millainen rotu on heidän kokemuksensa mukaan kyseessä. Mielestäni sekin, että luotettava kasvattaja luovuttaa staffinsa minulle, eli "kokemattomalle koiraihmiselle", tarkoittaa sitä, että staffi sopii ensimmäiseksi koiraksi. EI KAIKILLE, vaan niille, jotka ovat valmiita tekemään töitä sen eteen, että koirasta tulee yhteiskuntakelpoinen.
Kuitenkin :) Minä olen rotuvalintani tehnyt, enkä kuuntele paskapuhetta. Tee sinä samoin, ja ota huomioon tällä palstalla vain asialliset viestit, joissa ei ole holhoava sävy ;)- koirakuume
Ihanaa että löytyy tätä samaa asennetta muillakin. Minustakin olisi järjetöntä ostaa ensin joku ylikallis pikkuhurtta vaan siksi että "harjoitellaan nyt että saan sitten sen staffin joskus.."
Itsekin olen selaamisen ohella huomannut että staffien kasvattajat tuntuvat pitävän staffia lähinnä kovapäisenä perhekoirana, kuin verenhimoisena sekopäänä.. Tietääkseni myös staffi on se lopputulos joka on jalostettu pois kantarotun taistelukoirien muotista, eikä siis staffi ole koskaan suoranaisesti ollut taistelukoira?
Olen itse ajatellut aloittaa soittelun, jahka varmistuu että koira voidaan ottaa, kun isommat kämpät on nyt täällä vähän kortilla ja tää mun pien yksiö ei oikeen koiralle oo sopiva.. Ja myös sekin että tuskin staffeja annettaisiin ensikoiriksi jos niitä ei voisi käsitellä kuin kymmenen vuoden 'fifikokemuksella'? :D - ruusa
Hyvän valinnan teit. Meillä on ollut staffi ensimmäisenä koirana jo nyt kymmennen vuotta. Lapsirakas ei hermostu. Nyt kymmenen vuotiaana vähän räksyttää vanhemmuuttaan muille koirille. Niin tekee varmaan muutkin rodut...
- tai Staffi :D
Mulla itellä nyt mitä ihanin ja suloisin 3kk ranskis tyttö, saksanpaimenkoira nartun kaverina. Mietittiin pitkään että mikä koira otetaan toiseksi koiraksi, jokin "pieni" koira, muttei kuitenkaan sellanen jonka voi talloa. Ja samat vaihtoehdot oli mullakin, staffi tai ranskis. :)
Staffi oli mun ensimäinen koira, sain sen kun olin 11vuotta, enkä kadu hetkeäkään. Mutta nyt päädyimme ranskikseen, ehkä vähän senkin takia että näkee millainen rotu on kyseessä. Kaiken luin ja opiskelin, mutta vasta sitten sen huomaa millainen koira on kun sellainen on kotona.:)
Minä siis suosittelen aivan kumpaa tahansa.:)
Ranskisten kanssa otettava huomioon sairaudet, ja kaikkeen on varauduttava. Ystävälläni kuoli ranskis uros 1,5vuotiaana epilepsiaan.
Ja ranskiksen lyttykuono, joka ei mielestäni vaikuta kommunikointiin mitenkään vaikka niin väitetään, on haitaksi joissain asioissa. Esim. kesällä hengitys on vaikeampaa ja pitää olla todella tarkkana ettei liikaa "urheile" kesäkuumalla, mutta siinä se ongelma sitten olikin.
Ja ranskiksen kaulattomuus aiheuttaa sen ongelman ettei kaikki yksilöt pysty pesemään itseään, mutta ei se rankkaa ole pestä itse se koira. :)
Laiskuutta sellainen jos sen verukkeella ei ranskista osta.:)
Staffeilla on tämä taistelukoira tausta, josta voi ilmetä haittaa, eli ei tule toimeen toisten koirien kanssa. Mutta minusta tämäkin asia on vain legendaa. Mä en ole ikinä tavannut yhtään ainutta agressiivista staffia.
Ja staffi tarvitsee mielestäni enemmän virikkeitä kuin ranskis. Kun nyt näitä kahta vertailee niin silloinen staffini tuhos melkeimpä kaiken kun taas tämä ranskis tuhoaa vähän, koska osaa kumman hyvin viihdyttää itseään.:)
Mutta, se kumpaan sydän osottaa valitse se!:)
Senkin sanon että tylsää päivää ei ole ollut tän meijän ranskis tyllerön kanssa, eikä ollut kyllä staffinkaan..;D- koirakuume
Tavallaan on jo vähän kallistun noiden staffien puoleen, ihan vaan siksi että ranskiksesta tulee koko ajan esille mitä erikoisempia "huonoja puolia" ja yksi niistä on se että kun itse olen liikkuva ihminen niin haluaisin että koirakin olisi. Rankis kun ei pitemmän päälle oikein oo kesäinen lenkkikaveri ja olisi kurjaa taas jättää koira yksin kotiin ja lähteä itse vetämään pitkää lenkkiä :/
- ei kaikkien koirien
tarvitse tulla toisten koirien kanssa toimeen. En itsekkään tule kaikkien ihmisten kanssa toimeen vitsit kun se on minussa sitten niin epänormaali ja huono-puoli.
Ja agressiivinen itsekkin olen aina joskus pahoinpitelen ketsuppi-pulloa josta ei tule mitään ulos. On näitä staffeja jotka eivät tule yhdenkään koiran kanssa toimeen ja varmasti muitakin mukavia perhekoiria jotka kykenisivät tappamaan samaa sukupuolta olevan koiran. Ja edelleen entä sitten? Jos näin ei kuitenkaan koskaan pääse käymään. Ihme hommaa jos kaikkien koirien pitää nykyään olla kaikkien kanssa toimeentulevia ja jos ei tule kaikkien kanssa toimeen se on jotenkin koiraa/rotua huonontava piirre. - se menee yleensä
ei kaikkien koirien kirjoitti:
tarvitse tulla toisten koirien kanssa toimeen. En itsekkään tule kaikkien ihmisten kanssa toimeen vitsit kun se on minussa sitten niin epänormaali ja huono-puoli.
Ja agressiivinen itsekkin olen aina joskus pahoinpitelen ketsuppi-pulloa josta ei tule mitään ulos. On näitä staffeja jotka eivät tule yhdenkään koiran kanssa toimeen ja varmasti muitakin mukavia perhekoiria jotka kykenisivät tappamaan samaa sukupuolta olevan koiran. Ja edelleen entä sitten? Jos näin ei kuitenkaan koskaan pääse käymään. Ihme hommaa jos kaikkien koirien pitää nykyään olla kaikkien kanssa toimeentulevia ja jos ei tule kaikkien kanssa toimeen se on jotenkin koiraa/rotua huonontava piirre.Koira on sellainen kun on omistajakin.Kumpikin siis hankalia eivät tule toimeen kuin metsässä missä ei ole muita.
- muitten ihmisten
se menee yleensä kirjoitti:
Koira on sellainen kun on omistajakin.Kumpikin siis hankalia eivät tule toimeen kuin metsässä missä ei ole muita.
kanssa toimeen :D Hiton noutaja- ihmiset.
- veeti
muitten ihmisten kirjoitti:
kanssa toimeen :D Hiton noutaja- ihmiset.
Meillä omakohtaisia kokemuksia ranskiksista, jo kolmas menossa ja tutuillamme staffeja, joten ei ihan vieras rotu sekään.
Lukemani perusteella voisi staffi kuitenkin olla sulle sopivampi, mikäli teet pitkiä lenkkejä, koska kesällä helteet on ranskiksille ongelma, vaikka muuten kulkee siinä kuin staffikin. Luonnetta molemmissa roduissa ja siksi mun mieleen.
Staffi ehkä kovempi koulutettava, mutta muuten molemmat ihmisrakkaita otuksia.
Joten valitset sitten kumman vaan - hyvä valinta. - terveempiä...
veeti kirjoitti:
Meillä omakohtaisia kokemuksia ranskiksista, jo kolmas menossa ja tutuillamme staffeja, joten ei ihan vieras rotu sekään.
Lukemani perusteella voisi staffi kuitenkin olla sulle sopivampi, mikäli teet pitkiä lenkkejä, koska kesällä helteet on ranskiksille ongelma, vaikka muuten kulkee siinä kuin staffikin. Luonnetta molemmissa roduissa ja siksi mun mieleen.
Staffi ehkä kovempi koulutettava, mutta muuten molemmat ihmisrakkaita otuksia.
Joten valitset sitten kumman vaan - hyvä valinta.Staffit ovat selvästi terveempiä ja kestävämpiä kuin ranskikset, niiden elinikäkin paljon pidempi. Molemmat sopii hyvin myös ensikertalaiselle jo kokonsa ja hyvän luonteensa vuoksi. Molemmat on suht helppoja kuintenkin rotuna, kunhan on johdonmukainen ja määrätietoinen kasvatuksessa alustapitäen, omistajalta on hyvä löytyä myös huumoria, ovat hauskoja rotuja =D , ei tosikoille.
Itsellä on vuosien kokemus ranskista ja rodussa on nykyään hämmästyttävän paljon vakavia sairauksia....on pistänyt miettimään useampaan kertaan, että miten tähän on tultukin Suomessa.
Tuttavapiiristä löytyy myös staffeja, ihastuttavia ovat ja jokaisen luonne on ollut hämmästyttävän hyvä. Hieno rotu. Voisin harkita myös itselle. - Pionipimu
..tavannut aggressista staffia, mutta se päivä voi tulla, jolloin koirasi tapaa sellaisen. Kannattaa kyllä ottaa ihan todesta se tappajakoiratausta - ei se ole liioittelua eikä keksittyä. Staffi kuumenee helpommin kuin moni muu. Tämä tulee ongelmaksi silloin, kun koirat ovat keskenään. Silloin staffisi voi päättää käydä kiinni. Oletko varma, että aloittelijan kyvyillä yletyt tuonne kuumuuden tuolle puolen? Olethan ainakin tietoinen koiran rotuominasuuksista, niin silloin osaat välttää riskitilanteet. Kiitos.
- olet kyllä
Pionipimu kirjoitti:
..tavannut aggressista staffia, mutta se päivä voi tulla, jolloin koirasi tapaa sellaisen. Kannattaa kyllä ottaa ihan todesta se tappajakoiratausta - ei se ole liioittelua eikä keksittyä. Staffi kuumenee helpommin kuin moni muu. Tämä tulee ongelmaksi silloin, kun koirat ovat keskenään. Silloin staffisi voi päättää käydä kiinni. Oletko varma, että aloittelijan kyvyillä yletyt tuonne kuumuuden tuolle puolen? Olethan ainakin tietoinen koiran rotuominasuuksista, niin silloin osaat välttää riskitilanteet. Kiitos.
Rotu kuin rotu voi olla agressiivinen. 2,5 vuotta ollut koira, ja ollaan törmätty varmaan satoihin koiriin lenkkien lomassa ja koirapuistossa. Yksi rotu tähän mennessä on leimautunut aggressiivisimmaksi, pystykorva ja sekarotuset koirat joissa on pystykorvaa.
Onhan se hyvä tiedostaa että oma koira (oli minkä rotuinen tahansa) voikin hermostua toiselle koiralle.
- ...omia ajatuksia
Olen liikkuva ja aktiivinen ihminen joten sisällä ei koira kökkisi kovinkaan paljoa.
Jotkut ranskikset saattaa olla hyvinkin laiskoja liikkumaan.
Jos lenkkikamun haluat niin staffia suosittelen, ovat selvästi kestävämpiä jo rakenteensa puolesta. Henki kulkee säällä kuin säällä, ei ole tulehtuvia nenä ja häntäpoimuja ja ranskiksilla on todella paljon iho-ongelmia. Kippaa itsesi ranskisfoorumille, jos et jo olekin, siel tulee viimeistään selväksi, miten paljon rodulla on terv.ongelmia, joita ei ehkä tule ajatelleeksi vakavasti ennenkuin omalle kohdalle sattuu. Ulkonäkönsä ja luonteensa puolesta molemmat ovat todella viehättäviä koiria.- Koirakuume
Olen tässä oikeastaan tullut jo siihen tulokseen että jahka joskus asunnon tilat ja omat rahat tulevat olemaan hyvällä mallilla niin Staffi meille tulee :)
- joonatannnsnsn
Koirakuume kirjoitti:
Olen tässä oikeastaan tullut jo siihen tulokseen että jahka joskus asunnon tilat ja omat rahat tulevat olemaan hyvällä mallilla niin Staffi meille tulee :)
juu meilläkin oli kahden vaiheilla tyttöystävän kanssa kumpi tulee staffi vai ranskis, kohtalo puuttui peliin ja tossa rouskuttaa luuta iloinen staffi. Kummallakaan ei ollut kokemusta koirista kuin sukulaisten tai ystävien koirien kanssa leikkiminen. Kasvattaja kyllä kyseli kaikenlaista ennen kuin menimme kairulia katsomaan.
Kasvatus oli haastellista kun poika oli niin pirun itsepäinen, Uskomattoman ystävällinen jopa toisille koirille, ehkä liiankin. Ei osaa oikein varoa selkeästi vihaansa ilmaisevia koira, innoissaaan on menossa moikkaamaan. Koirapuistossakin käymme ja poika on 2v.
Koirapuistoissa käydessämme olemme tavanneet useammankin ranskiksen, ja olemme lopulta tyytyväisiä että saimme staffin. Hengitys kuullostaa hankalalta, melkoistä röhinää, kuumalla ilmalla varsinkin. Vaikka ranskikset eivät hauku, ulisevat ja huutavat kuin hyeenat leikkiessään :)
Meillä on loistopakkaus luonteeltaan ja käytökseltään tuo staffi, mutta väärällä ja agressiivisella kasvatuksella tuostakin joku hullu olisi voinut tulla. Kannattaa rekata http://www.staffit.info/ sivulle, siellä on neuvoja ja niksejä ja paljon kokemusta
- tompe
Tunnen kaksi ranskanbulldoggia joilla on silmä pullahtanut ulos päästä kovasti innostuessaan. Toisella pariinkin otteeseen, sitten vain viety eläinlääkäriin ja silmä taas paikoilleen. En siis ikinä ottaisi sellaista koiraa.. Siksi suosittelisin staffia, koska ne ovat tuossa suhteessa parempi vaihtoehto, eivätkä ihmisille aggressiivisia koskaan, ranskis taas voi olla todellakin dominoiva. Tosin itselläni enemmän kokemusta staffeista ainoastaan kuulemani ja lukemani perusteella. Ja niillekkin voi kyllä käydä niin, että lonkkanivel menee paikoiltaan kovassa menossa. Mutta se on kait harvinaisempaa. Kaikissa roduissa taitaa nykyisin olla näitä ikäviä puolia.. Itse aion joskus ottaa staffin, ehkä tosin vasta monen vuoden päästä.
- terrieriri
Muista myös että ekaksi koiraksi kannattaa ottaa se narttu.
- koira
meillä staffi. asia on niin että mistä vaan koirasta saa (myös labbiksesta saa ) `` hirvion``... no staffi on ihmis rakas mutta ei koirapuisto koira vältämätt riipuu koirasta. haraste käytöö ja jos liikut paljon staffi jakasaa hyvin energiaa riittää 10 kilsan juoksu lenkin jälkeen vielä 20 kilsan pyörälenkin jälkee.
buldoggi tosi ihana koira myös itse kanssa mietitiin buldoggia ja staffia mutta päädytiin stafiin. buldoggi ei vältämättä ole hirveen jaksavain välillä jopa laiska molemmat ihania koira rotuja - yuuuuuuuyuu
Oma mielipiteeni on että ei ole ns.ekaa koiraa vaan rotuja jotka sopii erilaisille ihmisille. Cane corso ei koskaan sovi kaikille ja toisille riittää se helpoin rotu.
Kyse on paneutumisesta rotuun ja realistisuus rodun suhteen tiedostaminen itsestä kasvattajana jne. Ei ole että ensin cavaljeeri sitten ranskis sitten vasta rotikka..
Laiskalle kaiken periksi antava leppoisa ja rotuun perehdyttämättömällä menee kyllä ei dominanssiin taipuvainen rotu eli cavis vaikka. Mutta pitit ja muut tarvii perehtymistä ja selkeän johtajuuden.
Sanoisin että ranskis on helpompi ja staffi toimeliaampi ja energisempi. Ranskis ehkä sosiaalisempi kuin staffi. Itselläni oli hetken staffi kahden rodun jälkeen ja ei vain tuntunut omaltani ja energisyys yllätti. Omasin muitakin energisiä mutta tämä oli huomattavasti energisempi toki olisi rauhoittunut ajan kanssa..mutta annoin pois koska laumaani ei soveltunut ja koska ei tuntunut omalta olin ottanut rodun miettimättä kunnolla ja vanhalle koiralle oli liikaa tuo. Pääsi toki hyvään kotiin joten lopuksi kaikki hyvin vaikka asiat menikin noin miten meni.
Eikä ainakaan käyttölabbikset niin helppoja ole vilkkaita kuin mitkäkin kolmivuotiaaksi sitten alkaa enkeliys ;)
Mitä harrastaisit? hengitys lienee ok ranskiksellakin. Kovin aktiiviselle harrastelevalle ehkä staffi kuitenkin.. - Justiina111
Hei! Itekin kiinnostunut staffista ongelmana kun itselläni 2 kpl venäjäntoy ja toinen uros ja toinen narttu. Uros hirmeen vahti herkkä ja kova räkayttämään. Kysymys kuuluu miten staffi esim suhtautuu pieniin koiriin tarkoitus olisi ottaa narttu pienemmän koiran vuoksi joka on myöskin narttu. Ja uros leikattu mut silti hirveen haukku herkkä
- Justiina111
Sori kirjoitus virheet puhelimen ennakkosyöttö :)
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https3594121En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e831769- 441536
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan621515En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o291350Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(591321Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej521319Persut vajosivat pinnan alle
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka2011296Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change71200- 271194