En tiiä mikä ihme mua vaivaa, oon täysin haluton. Rakastan poikaystävääni ja ollaan oltu 2v yhdessä, mutta en muista että olisin kertaakaan tehnyt aloitetta seksin suhteen,kertaakaan tosissani nauttinut siitä, orgasmia en ole koskaan saanut kenenkään kanssa (yksin vain)...
Seksiä en varmaan halua sen vuoksi etten ole koskaan siitä nauttinut ja useimmiten se tuntuukin pahalta ja toivon vain sen loppuvan.. Ensimmäisen seuristeluvuoden aikana poikaystävä yritti monta kertaa puhua asiasta ja pyyteli saada antaa suuseksiä, mutta en uskaltautunut siihenkään suostua :s haluisin mutta en uskalla. Pelkään että se maistuu pahalta,haisee (vaikka peseytyisinkin ehdottomasti ennen sitä), alapää näyttää rumalta (vaikka posliini olen)...pelkoni on siis varmaan turhia mutta en pääse niiden yli vaikka kuinka haluisin. Mitään neuvoja..??:< nykyisin poikaystävä tuntuu aikalailla luovuttaneen suhteeni ja tyytyy vain pelkkään omien tarpeidensa tyydytykseen. Ymmärrän hyvin..
Haluaisin meille hyvän seksielämän,siitä olen aina unelmoinut mutta en tiedä onnistunko koskaan saamaan sitä :( Olen normaalipainoinen/hoikka,kauniiksikin on sanottu ja vielä ihan nuorikin, mutta tunnen itseni silti rumaksi ja ei-haluttavaksi ja haluan peitellä itseäni jos olen vähäpukeinen/alaston. Kaikki tää mun toiminta suututtaa mua itseäniki. Miten saisin itsetuntoni kohoamaan etten häpeäisi ja uskaltaisin enemmän kokeilla uutta ja ottaa rennosti?? en halua että joudumme eroamaan tämän takia :( kaikki apu tervetullutta,alan olla tosi epätoivoinen.
Seksiä en varmaan halua sen vuoksi etten ole koskaan siitä nauttinut ja useimmiten se tuntuukin pahalta ja toivon vain sen loppuvan.. Ensimmäisen seuristeluvuoden aikana poikaystävä yritti monta kertaa puhua asiasta ja pyyteli saada antaa suuseksiä, mutta en uskaltautunut siihenkään suostua :s haluisin mutta en uskalla. Pelkään että se maistuu pahalta,haisee (vaikka peseytyisinkin ehdottomasti ennen sitä), alapää näyttää rumalta (vaikka posliini olen)...pelkoni on siis varmaan turhia mutta en pääse niiden yli vaikka kuinka haluisin. Mitään neuvoja..??:< nykyisin poikaystävä tuntuu aikalailla luovuttaneen suhteeni ja tyytyy vain pelkkään omien tarpeidensa tyydytykseen. Ymmärrän hyvin..
Haluaisin meille hyvän seksielämän,siitä olen aina unelmoinut mutta en tiedä onnistunko koskaan saamaan sitä :( Olen normaalipainoinen/hoikka,kauniiksikin on sanottu ja vielä ihan nuorikin, mutta tunnen itseni silti rumaksi ja ei-haluttavaksi ja haluan peitellä itseäni jos olen vähäpukeinen/alaston. Kaikki tää mun toiminta suututtaa mua itseäniki. Miten saisin itsetuntoni kohoamaan etten häpeäisi ja uskaltaisin enemmän kokeilla uutta ja ottaa rennosti?? en halua että joudumme eroamaan tämän takia :( kaikki apu tervetullutta,alan olla tosi epätoivoinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mulla oli ihan sama tilanne, ei orgasmia. enkä kehdannut tuota suuseksiä, että hän antaisi sitä minulle.
Mutta lopulta en jaksanut enään, annoin vaan mennä ja annoin antaa XD haha, eli pointtini on, älä murehdi, jos hän ei tykkää niin ei voi mitään.
Elä täysillä.
Itselläni oli myös ongelmia itsetunnon kanssa.
En halunnut seksiä, jos onnistuimmekin aloittamaan sen, lopetin sen aivan varmasti kesken. Tätä jatkui päiviä, viikkoja, kuukausia...
Itseluottamukseni oli täysin nolla. Pyöreä nolla. Tunsin ettei minusta ollut mihinkään.
Sovimme että pidämme taukoa seksin yrittämisestä, pussailimme ja hyväilimme toisiamme, mutta emme menneet tyydytykseen / seksiin asti. Tein muutenkin paljon minulle tärkeitä asioita, harrastin rakkaita harrastuksia ja aloin nauttia elämästä ja itsestäni.
Pikkuhiljaa etenimme seksin suhteen. Ensin pelkästään puoliksi tyydytykseen, sen jälkeen eteenpäin. Kerran huomasin että MINÄ haluan seksiä.
Halusin oikeasti miestäni ja annoin tilanteen mennä eteenpäin. Myönnän, pelkäsin ja hermoilin seksinaikana, mutta kun uskalsin avata silmät ja näin ylläni hymyilevän mieheni, annoin kaiken vain tapahtua. Ja ensimmäistä kertaa aikoihin nautin siitä...
Mutta nyt taas olemme ajautuneet uusiin kriiseihin kun tulin raskaaksi.
Sairastin bulimiaa samaan aikaan, päädyimme aborttiin.
Abortista tuli komplikaatioita, ja aloin taas vihata itseäni lisää.
Nyt vihaan itseäni, häpeän itseäni ja olen haluton. Liekö taas tämä sama edessä kuin aiemmin...
Jos haluat jakaa kokemuksia ja tuntemuksia niin laita vaikka mailiosoitteesi tänne niin voidaan jutustella enemmänkin :)
toivotan sinulle hyvää kesänodotusta, ILMAN STRESSIÄ!