Haluaisin tuoda tähän keskusteluun oman kehitelmäni. Mitä mieltä olette määritteleekö kohtalo ihastumisen kautta rakastumisen. Itse olen viimevuosina tullut tähän päätelmään asiat sujuvat omalla painolla. Kumppania ei voi löytää väkisin asiat sujuvat omalla painollaan. Mistä tietää että on kohdannut oikean? Luulen että olen tavannut hänet olen korviani myöten rakastunut tähän naiseen. Ainoa ongelma on vain siinä ,että hän on varattu. Tiedän että hänkin tuntee minua kohtaan voimakkaasti. Tapaamme päivittäi työn merkeissä aina voimakas kemia virtaa välillämme.
Uskon kohtaloon jos meidät on tarkoitettu yhteen se tapahtuu. En ole mikään uskovainen mutta uskon korkeampiin voimiin jotka vaikuttavat elämään
Uskon kohtaloon jos meidät on tarkoitettu yhteen se tapahtuu. En ole mikään uskovainen mutta uskon korkeampiin voimiin jotka vaikuttavat elämään
Vastaukset 5
Vanhimmat
kunpa eräskin ajattelis musta tuolla tavoin...
Varmasti voi ajatellakkin!
olin vastaavassa tilanteessa, nyt ottaa päähän etten tajunnut heti ettei siitä tule mitään. tai kyllä mä sen kai tiesinkin, lapsellisesti kuvittelin että se olisi jotenkin onnistunut. ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö se sulla onnistuisi, kokeilemallahan sen tietää. varaudu suht paskaan oloon ja tyhmään käyttäytymiseen töissä jos ei onnistu. unohtaminen se vasta vaikeata onkin..
...kulkevat vähän samaa rataa kuin mulla. Uskon
kohtaloon, jollain tapaa ainakin. Oon myös hänen työnsä puitteissa tavannu tän ihastuttavan miehen ja rakastunu häneen totaalisesti. Ollaan törmäil-
ty toisiimme ja törmäillään edelleen millon mis-
säkin ja niin usein ja yhä vaan useammin, ettei
ne voi olla vaan sattumia. Ihan ku joku yrittäis saada meitä yhteen. Ja sen kemian voi melkein maistaa, niin selvää se mun mielestä on. Oon va-
rattu myös ja hän tietää sen, mut se ei rajoita
mun tuntemuksiani häntä kohtaan yhtään. En yritä
väkisin, mutten myöskään toppuuttele itteäni hä-
nen suhteensa, vaikka imu on aikamoinen. Asiat tuntuu sujuvan ihan itekseenkin... ja se kait se
kohtalo onkin. Eli vastaus kysymyksees määritte-
leekö kohtalo ihastumisen kautta rakastumisen on
mun mielestä että kyllä määrittelee.
uskon myös kohtaloon. jos ihmiset on tarkoitettu toisilleen, niin käy. Mutta ei kuitenkaan itsekseen, osapuolien täytyy tehdä jotain auttaaksesn kohtaloaan...hassua:) elämäntilanteet vaikuttavat, mitä valintoja tehdään ja mitä eväitä kohtalolle voidaan antaa. ehkä raskaatkin valinnat myötäilevät, tietämättämme, tulevia ratkaisujamme. kun tapaat uuden ihmisen, siitä on kaikenlaisia seurauksia, jotka ymmärrämme joskus. Opimme toisiltamme joka tapauksessa.