Taitaa tämä palsta ja koko palvelu lopullisesti kuolla tämän karmean uuden layoutin takia. Vanha oli parempi.
No, asiaan. On mielenkiintoista, miten asuntojen hintoja perustellaan korkeilla tontti- ja rakennuskustannuksilla. Itse asiassa on kuitenkin niin, että sekä asuntojen hinnat että niiden rakentamiskulut määräytyvät pitkälti tarjolla olevan rahoituksen perusteella. Selitän mitä tarkoitan.
Keskimääräinen asunto maksaa aina sen verran, mitä keskivertokotitaloudella on asuntoon laittaa. Tämä taas määräytyy lähinnä sen mukaan paljonko keskivertotalous saa lainaa. Kun keskivertokotitalous saa vaikka 50 prosenttia enemmän lainaa, nousee asuntojen hintataso hyvin nopeasti vastaavasti. Uudisasuntojen hintataso määräytyy pitkälti ihan samalla lailla. Kustannustaso nousee uudelle hintatasolle ja rakennuskustannukset ja uudisasuntojen hinnat ovat uudessa tasapainotilassa.
Grynderit, maanomistajat ja rakennustarviketeollisuus ovat aina kupanneet niin paljon uudisasunnoista kuin vain voivat. Näin pitää kapitalismissa toisaalta ollakin.
Keskeistä on tajuta se, että sekä asuntojen hinnat että rakennuskustannukset ovat primääristi vain oireita paljon suuremmasta voimasta: asuntolainoituksen likviditeetistä ja reaalitaloudesta. Rakennuskustannukset eivät juurikaan "aiheuta" vanhojen tai edes uusin asuntojen hintoja. Asuntojen hintatason muodostusmekanismit ovat paljon syvemmällä taloudessa ja finanssijärjestelmässä.
Ja silloin kun likviditeetti vähenee laskevat sekä asuntojen hinnat että niiden rakennuskulut. Jos grynderi ei tähän sopeudu, niin seuraus on se, mitä grynderille yleensä tässä tilanteessa käy: konkurssi.
No, asiaan. On mielenkiintoista, miten asuntojen hintoja perustellaan korkeilla tontti- ja rakennuskustannuksilla. Itse asiassa on kuitenkin niin, että sekä asuntojen hinnat että niiden rakentamiskulut määräytyvät pitkälti tarjolla olevan rahoituksen perusteella. Selitän mitä tarkoitan.
Keskimääräinen asunto maksaa aina sen verran, mitä keskivertokotitaloudella on asuntoon laittaa. Tämä taas määräytyy lähinnä sen mukaan paljonko keskivertotalous saa lainaa. Kun keskivertokotitalous saa vaikka 50 prosenttia enemmän lainaa, nousee asuntojen hintataso hyvin nopeasti vastaavasti. Uudisasuntojen hintataso määräytyy pitkälti ihan samalla lailla. Kustannustaso nousee uudelle hintatasolle ja rakennuskustannukset ja uudisasuntojen hinnat ovat uudessa tasapainotilassa.
Grynderit, maanomistajat ja rakennustarviketeollisuus ovat aina kupanneet niin paljon uudisasunnoista kuin vain voivat. Näin pitää kapitalismissa toisaalta ollakin.
Keskeistä on tajuta se, että sekä asuntojen hinnat että rakennuskustannukset ovat primääristi vain oireita paljon suuremmasta voimasta: asuntolainoituksen likviditeetistä ja reaalitaloudesta. Rakennuskustannukset eivät juurikaan "aiheuta" vanhojen tai edes uusin asuntojen hintoja. Asuntojen hintatason muodostusmekanismit ovat paljon syvemmällä taloudessa ja finanssijärjestelmässä.
Ja silloin kun likviditeetti vähenee laskevat sekä asuntojen hinnat että niiden rakennuskulut. Jos grynderi ei tähän sopeudu, niin seuraus on se, mitä grynderille yleensä tässä tilanteessa käy: konkurssi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
katsellen rakennuskustannusten kehittymistä, eivät ymmärrä ollenkaan miten asuntojen hinnat määräytyvät. Huomion kohdistaminen rakennuskustannuksiin, väestön muuttovirtoihin tai muihin vastaaviin tekijöihin on tapa jolla välittäjät ja muut markkinakommentoijat pystyvät vetämään nenästä ostajia ja myyjiä sekä jopa itseään.
Homma on aivan simppeli: 1) katso sitä, kuinka halpaa ja helpposti saatavaa luottoa on saatavissa ja 2) katso onko maan talous nousu- vai laskukaudessa. Siitä voit määritellä miten hinnat tulevat kehittymään.
Siinä millään rakennuskustannuksilla ole p*kan väliä.
Pelkäänpä, että nyt juuri asuntojen hinnat on ylimitoitettuja lamaan ja maan taloudelliseen tilanteeseen ja lähitulevaisuuden näkymiin nähden, koska lainan saaminen on juuri nyt tehty erityisen halvaksi.
Kun sitten vielä joka tuutista uskotellaan, että nyt on hinnat alhaalla ja aika ostaa, niin se on sama kuin tahallaan houkuteltaisiin ihmisiä ahdinkoon. Korothan tulee vielä nousemaan, ja jos talous silloinkin vielä polkee paikoillaan niin sitä asuntoa, joka nyt oli alhaisilla koroilla ja muka "halpaan aikaan" helppo ostaa, voikin olla vaikea maksaa. Korkeat korot ja lama on se yhdistelmä, mikä pudottaa asuntojen hintoja ja silloin voi käydä niin, että nyt ostetusta ei saa enää omiaan pois.
Tosin voihan olla, että päättäjät pystyvät hoitamaan tämän laman loppun asti niin, että asuntojen arvonnnousu ei missään vaiheessa katkea, tätä kai pitäis toivoa. Mutta kun tietää, että asuntojen hintojen nousu on vääryydellä tehty ihmisiä velkaanuttamalla, niin tuollaista on vaikea toivoa.
Nythän kunnon lasku on nähty oikeastaan vain kalleissa kohteissa. Halvemmat kohteet ovat säilyttäneet arvonsa, koska se sadan tuhannen tai alle sadan tuhannen asuntolaina ei ole työssäkäyvälle ihmiselle saati sitten pariskunnalle mikään ylitsepääsemätön este.
Vasta kun korkotaso nousee, niin näemme hintojen laskua myös halvemmissa kämpissä.
Baarit nosti aina lounaan hintaa.
Baarin lounaan hinta nousi saman.
Kyllä olis paljon parempi, jos ihmiset ostaisivat asunnot omilla rahoillaan, eikä pankin rahoilla. Hyvin nopeasti asuntojen hinnat asettuisivat säästöjen mukaisiksi. Yksikään päättäjä vaan ei koskaan tule tekemään asian hyväksi yhtään mitään, koska heillä on kaikilla omistusasunto tai useampikin, joille he toivovat huimaa arvonnousua.
perustuu nimenomaan VELKAVETOISEEN KASVUUN!!!
Velanhan määrän pitää kokoajan kasvaa!
Näin se vaan on tässä ihmeellisessä maailmassa. Se on pankit ja finanssisektori, jolla on valta tässä maailmassa. Kärjistetysti sanottuna.
Asunto ja asunto ovat erihintaisa. Lama-aikana kelpaa halvempikin asunto. Edellisessä lamassa taksitkin vaihtui mersusta toyotaan ja toyotaa sanottiinkin lamamersuksi.
Yleensä ihmiset ostaa talon ja myös auton, sen mukaan mihin tuntevat olevan varaa. Huonoina aikoina ostos halpenee, tyydytään vähempään.