Moikka.Ihailen intuitiotasi ja haluaisin Sinulta neuvoa...Itselläni on samankaltaisia lahjoja,mutta nyt tuntuvat olevan hukuksissa.Saan vieläkin hetkittäin yhteyden,mutta on turhauttavaa kun yrittää auttaa ja voimat loppuvat kesken...Olen tällä hetkellä suht hankalassa elämäntlilanteessa,joka varmaan aiheuttaa ongelman, mutta auttamisen halu ei ole kadonnut.Tahtoisin siiis vinkin millä saada lahja takaisin,pelkään sitä ja rakastan sitä,enkä pääse siltä pakoon .Pakko siis hyväksyä se osaksi elämää...Olen kiitollinen vastauksestasi..p.s mustikat kukkivat nyt...
Maagikolle
apua...
291
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Moni joka korottaa itsensä ja aliarvioi toisten kykyä, ylpeys esim. Silloin poistetaan kyky nähdä.
Nöyryys halu palvella ja auttaa lähellä olevia saa sen palautumaan. Siis nöyrtyminen oman erikoisen itsenä altistaminen arvosteluille ja pilkallekin. Mutta sinun kohdallasi on sinun elettävä myös normaalia arki elämää., kompastuskivineen.
Myöhemmin tulee aika jolloin voit täysipainoisesti antaa auttavan kätesi kaikille, se on tarkoitettu kaikille, ei pintaliitäjille, ei niille jotka haluavat olla kaverisi käyttänen sinua halutessaan.
Kurin alainen täytyy olla.
Antaa almu sitä pyytävälle, tervehtiä ja tukea laitapuolen kulkijoita. Jokaiselle laitetaan omat koettelemukset eteen, ne tulee sinullekin. Ei tämä tie ole helppo, eikä tätä itse voi valita, eikä säännöstellä.
Oletko huomannut että pupertetissa on ollut kaikenlaista kokemusta ja tilannetta, ihan laidasta laitaan. Sitten menee vuosia ettei mitään tapahdu, ja kun koittaa aika jolloin on aikaa itselleen harastuksille ja henkisen kehityksen tielle ne palaa.
Kiirehtimisellä ei kasva, Kaikki on ajasta ja elämän tilanteesta kiinni.
Yksi hyvä alku nähdä on harjoitella katsoa auroja, siihenkin täytyy pyytää lupa. Mitään mikä vahingoittaa toista on kielletty.
Puhutaan valinnan vapaudesta ja sitten siitä mitkä kuuluvat sielun suunnitelmaan.
Minulle eräs viisas sanoi nuoruudessani, että tulisin meedioksi, ajattelin ei ikinä.
Haluan riiata, tanssia, nauraa, rakastaa ja tulla rakastetuksi. En halua olla sellainen meedio joka on kuin hurskas kurjuus. Meni aikaa, aina vain sanottiin noin, meedion kyvyistäni.
Ilmoittauduin kerran erääseen kurssiin eri paikkakunnalle ja kuinka ollakaan, ollessani paikanpäällä se osittautui meedio koulutukseksi. 9v sitä kesti ja se siitä vapaasta valinnasta.
Meitä koulataan vuosien - vuosikymmenien kautta. Monien elettyjen elämien summa on tämä nykyinen juttuni. Vaikka taistelin vastaan jouduin kuitenkin. Kohtaamaan tällä saralla kohtaloni.
Myöskään ei ole tarkoitettu että kaikista tulisi meedioita, kädestäkatsojia, parantajia, tienviitan antajia. Sillä yhtään ainoata todella näkijää en tiedä, joka antaisi valmiit vastaukset, vaikka ne tietäisi. Sillä jokainen on vastuussa itsestään, omilla valinnoilla me tämän elämän rakennamme. Paljon helpompi on vaikka pakoittaa itsensä näkemään kurjassakin hetkessä jonkun hyvän puolen. Se on sitä kasvamista.
Kipaise tuonne uskontoihin.Raamattu kysy missä kohtaa on UT puolella luku Armolahjoista ja hengen hedelmistä.
Siinä sinulle alku
Oivaluksia elämääsi.
Kiitos paljon vastauksesta.Tiedän kyllä kuinka paljon on opittavaa ja kuinka ylös olen itseni nostanut,ollut turhamainen,hakenut ja saanut huomiota heikoilla kyvyilläni...Osaan sentään hävetä...Mutta asiaan:Kykyjen puute ei siis ole "kausiluontoista"vaan välähdyksenomaista .Yhdessä hetkessä näkee ja seuraavalla sekunnilla on kadottanut koko hetken...Kiitos pitkästä ja rehellisestä vastauksesta.Aion ajatella paljon,mutta saatan jo tietää mitä teen...