Tammikuussa löysin itseni psyk. polilta. Täytin siinä lääkärin edessä MDQ-kyselyn. Lääkäri silmäili vastaukset läpi ja sanoi että minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Sain lääkket ja olen käynyt psyk polilla noin viiden viikon välein juttelemassa psykiatrisen sairaahoitajan kanssa jotta saisin B-lausunnon nyt kevään lopussa, ja pääsisin vihdoin terapiaan jota olen odottanut yli kymmenen vuotta.
Ihmettelen tuota tapaa tehdä diagnoosi. Lääkäri ei hirveesti kysellyt taustoja tai elämästäni mitään. Emme käyneet läpi kysymyksiä tai vastauksia. Esimerkkinä vaikka 'vähentynyt unentarve' ; minulle sillä hetkellä vähentynyt unentarve tarkoitti sitä että olin jonkun aikaa nukkunut reilun kahdeksan tunnin sijasta seitsemän tuntia. Onko tämä sitten merkki jostain vakavasta sairaudesta jota pitäisi hoitaa lääkityksellä? Eikö lääkärin pitäisi edes hiukan keskustella potilaan kanssa eikä vaan lähettää kotiin reseptien kanssa?!
Onko kukaan muu saanut pikadiagnoosin kymmenessä minuutissa?
Sain lääkket ja olen käynyt psyk polilla noin viiden viikon välein juttelemassa psykiatrisen sairaahoitajan kanssa jotta saisin B-lausunnon nyt kevään lopussa, ja pääsisin vihdoin terapiaan jota olen odottanut yli kymmenen vuotta.
Ihmettelen tuota tapaa tehdä diagnoosi. Lääkäri ei hirveesti kysellyt taustoja tai elämästäni mitään. Emme käyneet läpi kysymyksiä tai vastauksia. Esimerkkinä vaikka 'vähentynyt unentarve' ; minulle sillä hetkellä vähentynyt unentarve tarkoitti sitä että olin jonkun aikaa nukkunut reilun kahdeksan tunnin sijasta seitsemän tuntia. Onko tämä sitten merkki jostain vakavasta sairaudesta jota pitäisi hoitaa lääkityksellä? Eikö lääkärin pitäisi edes hiukan keskustella potilaan kanssa eikä vaan lähettää kotiin reseptien kanssa?!
Onko kukaan muu saanut pikadiagnoosin kymmenessä minuutissa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
ihan päinseinään juosseen oloinen ja näköinen ja sekainen.
Olin jo valvonut viimeiset kaksi kuukautta ja viimeinen viikko oli sellainen etä heräsin jo kolmelta yöllä polkemaan kuntopyörää.
En ollut syönyt moneen päivään eikä nälkä ollut.
Väkisin sain alas yhden jogurttilusikallisen.
En tiedä vakavasta sairaudesta, on ainakin silloin jos on hoitamaton tai lääkitys pielessä.
Tähän sairauteen kuuluu itsetuhoisuus ja sen tuoma kaikki muu kyllä rampauttaa elämää.
Ottakaa vahvoja unilääkkeitä jos ei voi nukkua.
Ei turhaan tarvitse psykiatreja vaivata koska antipsykoottisia lääkkeitä ne määrää kuitenkin. Jos kuitenkin näet harhoja niin sitten kannattaa käydä psykiatrilla.
Muuten käy tavallinenkin lääkäri.
lääkäri kysyi itse kysymykset ja täsmensi niitä vielä. Joskus masennustestejä on teetetty niin kuin kuvasit, muttei mitään "vakavampa".